Voiko sairaalaa oikeasti johtaa?

Lääkärit päättävät, yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, miten yksittäisiä potilaita tutkitaan ja hoidetaan – ja lain mukaan ”kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja terveydenhuoltoon”.  Mihin tässä enää jää saumaa meille sairaalan hallinnon paperitiikereille!?!

Sairaanhoidon tarpeet ovat lähes rajattomat. Joka vuosi keksitään uusia, yhä parempia – ja valitettavasti kalliimpia – tutkimuksia ja hoitoja. Ja jokaisen lääkärin ja hoitajan mielestä oman osaston ja erikoisalan potilaat ovat tietenkin ne kaikkein tärkeimmät. Kunnanisät toisaalta tuskailevat tyhjiä taskujaan. Tässä puun ja kuoren välissä johto sitten parhaansa mukaan ratkaisee, mihin rahaa kaikkein kipeimmin tarvitaan lisää. Päätöksiä ei voida perustaa desibelidemokratiaan, vaan mahdollisimman hyvään näyttöön ja harkintaan. Onneksi suomalainen erikoissairaanhoito on kansainvälisissä vertailuissa sekä tuottavaa että vaikuttavaa, eli muihin EU-maihin verrattuna tuotamme samat palvelut pienemmällä rahalla ja hoito on suhteellisen korkealaatuista. Mutta toimintaa pitää tietenkin jatkuvasti kehittää. Eikä niin, että työntekijöiden selkänahasta jatkuvasti kiskottaisiin enemmän ja enemmän, vaan toimimalla älykkäämmin, eli kehittämällä prosesseja ja yhteistyötä, tietojärjestelmiä ym. 

Potilaat ovat yleensä tyytyväisiä hoitoonsa, meidänkin kyselytutkimuksissamme tyytyväisyys on yleensä luokkaa 3,5 – 3,75, kun maksimi on 4. Toisaalta välillä kaikki ei suju kuten Strömsössä ja yksittäiset potilaat voivat olla hyvinkin tyytymättömiä hoitoonsa tai kohteluunsa, purkaen tyytymättömyyttään myös lehdissä. Lehtikirjoitusten perusteella emme valitettavasti useinkaan voi arvioida tilannetta niin tarkasti, että tietäisimme täsmälleen, mikä meni vikaan. Syytökset saattavat kohdistua myös täysin väärille tahoille tai peräti koko 2400 työntekijän henkilökuntaamme. Haluamme ottaa oppia virheistämme ja kehittää toimintamme laatua ja potilasturvallisuutta. Siinä myös meillä johdossa on paljon töitä! Siksi haluammekin saada mahdollisimman paljon ja mahdollisimman tarkkaa ja yksilöityä palautetta potilailta, esim. alla olevassa linkissä tästä lisätietoa:  http://www.vaasankeskussairaala.fi/WebRoot/1013451/alasivu_alue1.aspx?id=1110071

Millaista palkkaa maksamme lääkärille, hoitajalle, osastosihteerille, ulkotyöntekijälle? Kuinka moneen koulutukseen pitää saada matkustaa? Kenet monesta hakijasta valitaan meille töihin? Entäs kun tarvitaan lääkäreitä, eikä jollekin alalle löydykään kiinnostuneita tulijoita? Ja jos on pulaa omista lääkäreistä, maksammeko maltaita ulkopuoliselle konsultille? Miten edistämme työhyvinvointia ja parannamme ilmapiiriä sairaalassa? Miten selvitämme erimielisyyksiä ja ristiriitoja? Näissä tilanteissa pitää toimia oikeudenmukaisesti, vastuullisesti ja ihmisarvoa kunnioittaen – eli arvojemme mukaisesti! Työterveyslaitoksen tuoreessa työhyvinvointitutkimuksessa pärjäsimmekin sairaaloiden joukossa todella ilahduttavan hyvin!

Sairaalan johtaminen on tutkimusten mukaan oikeasti vaikeaa ja monimutkaista. Sen olen itsekin tuntenut monet monituiset kerrat nahoissani. Tässä työssä ei voi omakohtaisesti hoitaa potilaita tai jopa pelastaa ihmishenkiä ja saada siitä tyydytyksentunnetta. Mutta voin johtajaylilääkärinä yhdessä työtovereitteni kanssa pyrkiä tukemaan potilashoitoa luomalla henkilökunnalle mahdollisimman hyvät puitteet, jotta he voisivat mahdollisimman hyvin auttaa potilaitaan – ja pelastaa niitä ihmishenkiäkin.    

Ystävällisin terveisin,

Auvo Rauhala, johtajaylilääkäri

Annonser

Kommentera/Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s