Magneettisairaala vai projektihelvetti?

Magneettisairaala on työntekijöitä – ja potilaita – magneetin lailla puoleensa vetävä sairaala. Siellä panostetaan kehittämiseen mm. johtamisen, henkilöstön työolosuhteiden ja osaamisen sekä laadun ja potilasturvallisuuden alueilla. Toisaalta sairaaloissa puhutaan runsaan kehittämistyön aiheuttamasta projektiväsymyksestä – tai jopa projektihelvetistä: ei saa rauhassa eikä kunnolla keskittyä potilaiden hoitoon, vaan koko ajan ovista ja ikkunoista pukkaa päälle erilaista projektia, jotka vievät aikaa ja uuvuttavat. Toisaalta gramofonin levy voi myös jäädä päälle: projektiväsymystä voidaan valittaa sellaisissakin yksiköissä, joissa ei ole viimeiseen vuoteen ollut yhtään projektia.

Sairaaloista on toimintaympäristöinä tullut ihmisten mielikuvissa yhä epävarmempia ja tempoilevampia sotesoppineen, karttaharjoituksineen ja muine pudotuspeleineen. Sydänalassa kalvavan huolen ja jopa hysterianpoikasen vauhdittamana kaikissa sairaaloissa on omat, aika lailla samankaltaiset projektinsa mm. tuottavuuden, laadun, johtamisen, henkilöstön rekrytoinnin, osaamisen ja työtyytyväisyyden, potilaskeskeisyyden ja potilasturvallisuuden sekä ICT:n kehittämiseen, samoin prosessien ”leanaukseen”. Ja nämähän ovat kaikki sinänsä ihan hyviä yksittäisen projektin aiheita!

Tällaisessa tilanteessa sairaalan johdolla ja esimiehillä on vaikea ja vastuullinen tehtävä hallita kehittämistyön kokonaisuutta ja suojella henkilökuntaa liialliselta kehittämishypetykseltä: Miten monta projektia ja muuta kehittämistyötä voi olla samanaikaisesti meneillään? Mitkä niistä ovat tärkeimpiä ja siten priorisoitavia ja mistä ehkä luovutaan kokonaan? Onko jollakin yksiköllä enemmän hankkeita kuin toisilla? Mikä kehittämistyö on parasta omien voimien säästämiseksi toteuttaa yhteisesti ervatasolla?

Hankkeista pitää myös tiedottaa kunnolla: mitkä hankkeet ovat alkamassa, mitkä meneillään ja mitkä jo menestyksekkäästi loppuun saatettuja, helpotuksen huokausten kera? Tällainen projektitiedosto on meilläkin tulossa Intraan. Muutokset pitää myös huolellisesti ja kärsivällisesti perustella kaikille. Olemme lisäksi muutenkin systematisoimassa koko projektihallintoamme. Ja henkilöstön osallistamista, sen osaamisen hyödyntämistä ja mahdollisuutta vaikuttaa asioihin pitää edistää. Yksi uusi mahdollisuus tähän on onkologian yksikössä yhdessä Vaasan yliopiston kanssa toteutettu Terveysdynamoksi nimetty organisaatioraati.

Kehittämistyö ei etene pelkästään top-down, vaan vähintään yhtä tärkeä on bottom-up-eteneminen. Tunnetusti totalitaariset järjestelmät ovat Pohjois-Korean tavoin suurissa vaikeuksissa tai Neuvostoliiton ja sen Gosplanin tavoin jo luhistuneet omaan mahdottomuuteensa. Ei siis riitä, että johto innovoi: kaikki saavat ja kaikkien jopa pitää antaa oma panoksensa! Itseäni viehättää maineikas Jönköpingin malli. Siellä on onnistuttu yhdistämään hyvä ja halpa mm. satsaamalla jokaisen työntekijän kehittämishaluun ja –osaamiseen: ”Du har två jobb; att göra det ordinarie arbetet samt jobbet att utveckla detta arbete och systemet”. Ja toiminnan kehittäminenhän johtaa usein turhien työvaiheiden ja sählingin eli ns. hukan vähenemiseen ja siten työmäärän muuttumiseen kohtuullisemmaksi. Omaa toimintaa kannattaa siis kehittää: tuleen ei kannata jäädä makaamaan!

Sille ei valitettavasti voi mitään, että kehityksen tempo on sairaalassa kiihtymään päin, samoin kuin muuallakin yhteiskunnassa. Tässä tilanteessa paradoksaalisesti juuri muutos saattaa olla omiaan valamaan uskoa tulevaisuuteen. Välttämättömätkin muutokset voidaan kuitenkin viedä läpi monin eri tavoin ja vaihtelevalla menestyksellä. Meidän on pidettävä huoli siitä, että sekä muutosten laatu että niiden läpivienti ovat meillä sellaisia, että se houkuttelee meille työntekijöitä ja potilaita – magneetin tavoin!

Keskikesän terveisin

Auvo Rauhala

johtajaylilääkäri

auvo_rauhala

Annonser

Kommentera/Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s