VAASAN KESKUSSAIRAALA 2.0

Ovatko maailmankirjat nyt menneet lopullisesti sekaisin, kun voimme uutisista lukea HUS:in ja TYKS:in yt-neuvotteluista? Onko omankin keskussairaalamme tulevaisuus uhattuna? Ja kannattaako tässä sote-umpisolmutilanteessa enää edes suunnitella mitään? Tällaista tarpeetonta synkistelyä ja turhautuneisuutta on havaittavissa.

Poliittinen ja virkamiesjohto ovat velvollisia jo asemansakin puolesta miettimään strategisia linjauksia ja tulevaisuutta ylipäätänsä. Tässä työssä kannattaa kuitenkin hyödyntää kaikki organisaatiossa oleva osaaminen. Samoin tarvitsemme yhteistyökumppaniemme, potilaittemme ja väestön näkemyksiä. Sinunkin näkemystäsi.

Ja nopein tapa antaa se on klikata tämän blogin alla kohtaa Comments! 

Kuvitellaanpa, että täällä ei olisikaan sairaalaa. Silloin suuret potilasvirrat joutuisivat hakeutumaan muualle hoitoon, ja osa heistä kielipuolina. Laskut kyllä löytäisivät muista sairaaloista taatusti perille talousvaikeuksista kärsiviin kuntiimme, mutta työntekijöiden verotulot ja kaikki laajat epäsuorat taloudelliset vaikutukset jäisivät pois. Ja muidenkin työpaikkojen rekrytointi vaikeutuisi, kun yhtenä valttikorttina tässä oleva paikkakunnan korkealuokkainen erikoissairaanhoito – ja sen mahdollisesti puolisolle tarjoama työpaikka – jäisivät pois.  

Jos täällä ei siis olisi sairaalaa, se pitäisi siis kiireen vilkkaa rakentaa tänne!

Mutta millainen sairaala, millaisille potilaille, millaisia työntekijöitä siellä olisi ja millaisella osaamisella ja asenteella, millaisin hoitoprosessein, tiloin ja laittein, yhteistyökuvioin, tuloksin ja kustannuksin? On selvää, että lääketieteen kehittyessä ja ympäröivän maailman muuttuessa sairaalakaan ei voi pysyä alati samanlaisena. Toiminnassamme tulee siis tietenkin myös lähivuosina tapahtumaan muutoksia. 

Vaikka soteasiat ovat pahasti levällään ja monikanavaisen rahoituksen purkamisestakin on olemassa vain löysiä lupauksia, tiettyjen asioiden pitää kaikissa olosuhteissa olla keskussairaaloilla kunnossa: riittävä väestöpohja, tyytyväiset potilaat, osaavat ja motivoituneet työntekijät, älykkäät ja tehokkaat hoitoprosessit ja palveluketjut sekä kilpailukykyiset hinnat.

Päivystyksen ylläpito kohtuullisin kustannuksin edellyttää riittävää väestöpohjaa. Jotta siis voitaisiin ylläpitää keskussairaalatasoista päivystystä, pitää olla riittävän monella erikoisalalla 24/7 päivystys, joka täyttää lakien ja asetusten vaatimukset. Ja tämä päivystyksen ylläpito vuorostaan edellyttää riittävän monta erikoislääkäriä. Ja näille spesialisteille pitää sitten olla riittävästi myös päiväaikaista työtä. Muuten kustannukset karkaavat.

On myös tärkeää, että säilytämme potilaittemme ja väestömme luottamuksen ja että imagomme on hyvä, jotta potilasvirrat eivät karkaa muihin sairaaloihin tai privaattisektorille. Tällöinhän kunnat ääritapauksessa maksaisivat kahdesti: toiselle sairaalalle työstä, mutta meille silti päivystyksemme ylläpidon vaatimien lääkäreiden päiväaikaisesta peukaloiden pyörittelystä.

Imago ei voi olla parempi kuin todellisuus, eli hoito ja kohtelu. THL:n vaikuttavuusrekisterin tulokset yhdistämällä Vaasan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien alueen väestö sai maan parasta hoitoa. Säännöllisten potilastyytyväisyyskyselyjemme mukaan potilaamme ovat keskimäärin jopa odottamattomankin tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja kohteluun. Mutta miten parhaiten aktiivisesti viestittää tämä tieto potilaillemme, väestöllemme ja yhteistyökumppaneillemme? Yksittäisiä poikkeuksia on tietenkin aina potilaiden joukossa: hoidon tulos tai kohtelu eivät ole vastanneet odotuksia. Nämä asiat pyritään erilaisten yhteydenottojen pohjalta aina selvittämään ja pyrimme oppimaan mahdollisista virheistämme. Ja huonolle kohtelulle pitää sairaalassamme olla nollatoleranssi, kohdistui se sitten potilaaseen tai työtoveriin!

Tärkein voimavaramme on henkilöstömme: osaavat ja motivoituneet, hyvinvoivat ja tyytyväiset työntekijämme, jotka tekevät hyvää yhteistyötä  ja haluavat kehittää toimintaamme.  

Presidentti Kennedy sanoi aikoinaan: “Älä kysy, mitä maa voi antaa sinulle, vaan mitä sinä voit antaa maalle”. Samanlainen asenne kunnalliseen palveluun on ollut siinä ikäluokassa, joka nyt on siirtymässä eläkkeelle. Miten korvata tällaiset (yli)uhrautuvat solidaariset yhteiskunnan tukipylväät Y-sukupolven nuorilla, joiden asenteet ja arvot ovat yleensä aivan toisenlaisia, yksilöllisempiä – ja ehkä terveempiäkin!? Meidän pitää olla näitäkin työntekijöitä houkutteleva ns. magneettisairaala. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan työntekijöittemme tyytyväisyys ja työhyvinvointi ovat joka tapauksessa keskimääräistä sairaalaa paremmalla tolalla.

Kun on pulaa työikäisestä väestöstä ja rahasta, ei ongelmia voida enää ratkaista vanhalla mantralla ”Lisää resursseja!”. Ei myöskään ole järkeä yrittää kiskoa nykyisen työvoiman selkänahasta enmpää irti. Parasta onkin siis toimia älykkäämmin ja poistaa työvaiheista kaikki turha kankeus ja sählinki. Eli käyttämämme lean-menetelmän kielellä poistaa sieltä kaikki lisäarvoa tuottamaton hukka. ”Ei pidä juosta nopeammin, vaan kävellä lyhyempi matka”. Tämä voi tehostaa toimintaa yllättävänkin paljon! Tärkeää on saada kaikki mukaan kehittämään omaa työtään ja oman yksikkönsä toimintaa. Kun nämä älykkäät prosessit sitten vielä ulotetaan rajapintojen yli koko alueen palveluketjuihin, toiminta tehostuu merkittävästi. Jönköpingin läänin kokemusten perusteella toiminnan laadun näin noustessa kustannukset saattavat usein samanaikaisesti laskea. Oman alan substanssiosaamisen lisäksi tarvitsee koko henkilöstö tällöin myös ripauksen kehittämis- ja parantamisosaamista, mikä on ihan oma tieteenlajinsa.

Hyvän johtamisen ja kommunikaation merkitys on suuri. Johtamista koskevien kyselyjen tulosten sekä johtamiskoulutuksen avulla olemme kehittäneet sitä. 

Organisaatiorakenteen osalta sairaaloissa ollaan maailmalla ja myös Suomessa yhä enemmän siirtymässä ”erikoisalasiiloista” suurien potilasryhmien ympärille rakennettuun prosessiorganisaatioon, joka ylittää erikoisalojen väliset rajat. Siis esim. sisätautien ja kirurgian mahapotilaat tutkittaisiin, tähystettäisiin ja hoidettaisiin yhteisessä yksikössä jne. Tämä ajatus on myös meillä mietintämyssyssä.

Edellä esitettyjä kysymyksiä olemme sairaalassa pohtineet paljon, suunnitelleet ja osin toteuttaneetkin erilaisia uudistuksia, käyttäen oman talon monipuolisen asiantuntemuksen lisäksi myös monenlaista ulkopuolista asiantuntemusta. Jätin tarkoituksella kertomatta näistä ajatuksistamme, keskittyen enemmänkin vain esittelemään kysymyksiä! Nyt sinä voit sitten vapaasti esittää omat kommenttisi tämän blogin alle!

Tulevaisuuden suunnittelu ei ole vain turhautuneiden ”sote-invalidien” ym. jäärien passiivista voivottelua. Me voimme myös toiminnallamme itse aktiivisesti luoda omaa tulevaisuuttamme. Miksi hitossa emme sitten tekisi niin!

Auvo Rauhala

johtajaylilääkäri

auvo_rauhala

Annonser

Kommentera/Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s