Itseopiskelua yön pimeinä tunteina

Vaikka kuinka toivoisi, aina ihan kaikesta ei ole saatavana teoreettista koulutusta joten sitten on itse kaiveltava ja tutkittava asioita. Koska tässä työssä tapaa monenlaisia ihmisiä tarkoittaa se myös kirjavaa diagnoosien joukkoa. Varsin haasteellisia ovat mielestäni ne diagnoosit joista on kohtuu vähän tutkimustietoa saatavilla, no ainakaan Suomeksi ja tällöin myös teoriassa tieto on valitettavan usein melko vähäistä.

Joitakin vuosia sitten näin ohjelman OCD:stä eli Pakko-oireista häiriötä sairastavista ihmisistä, ohjelma oli Amerikkalainen joten jollain asteella annoin lievän skeptisyyden iskeä tajuntaan, Amerikka kun on tunnettu jos jonkinlaisista reality-sarjoistaan. Ohjelma sai kuitenkin hyvinkin pian koukkuunsa, koska siinä seurattiin pakko-oireista häiriötä sairastavien ihmisten elämää todella läheltä, voisi jopa sanoa että, oltiin iholla. Ohjelma oli toteutettu hyvin pitkälti terapian ja varsinkin altistushoidon pohjalta, altistushoidossa opetellaan siis sietämään pelon kohdetta pienin askelin ammatti-ihmisen ohjauksessa. Aluksi nämä altistushoidot tuntuivat melko humpuuki- ja paikka paikoin todella rankoilta keinoilta jopa terveydenhuollon ammattilaisen silmissä, mutta mitä pidemmälle ohjelma eteni, tuloksia alkoi kyllä näkymään, kaikki eivät tietenkään saaneet 100% vastetta hoidosta mutta suurin osa näistä ohjelman ihmisistä sai.

kuva[1]

Nyt kun itse on jo muutamia OCD:tä sairastavia ihmisiä tavannut, eikä osastohoidossa ole tähän mennessä kunnolla voitu tarjota apua juuri näihin ongelmiin joista pakko-oireiset kärsivät oli aika istahtaa tietokoneen ääreen ja alkaa etsimään tietoa. Selvisi että, hyvin kapea alaisesti Suomessa asiasta tosiaan tiedetään, Suomessa OCD:tä sairastavien ns. yhdyssiteenä toimii Suomen Tourette- ja OCD-yhdistys, josta informaatiota on jonkin verran saatavissa. Itse löysin netin kautta Suomen kielisen kirjan jota olen nyt yrittänyt itseopiskella, päivisin aikaa on ollut vähän vähemmän mutta nyt yön pimeinä tunteina kun olen pitkästä aikaa vahtimassa muiden unta kirjaan on hyvä paneutua. Kirja on ollut tähän asti hyvin mielenkiintoinen ja toivoa sopii, että kirjasta saa niin paljon irti, että sen sisältöä pääsisi kokeilemaan myös käytännössä. Tulevaisuudessa toivottavasti tätäkin ahdistuhäiriöksi luokiteltavaa sairautta osataan hoitaa yksilöllisemmin ja opittaisiin ymmärtämään paremmin, itse ainakin toivoisin kovasti niin.

Nautinnollisia lukuhetkiä kaikille!

Pimenevin loppukesän terveisin

miia_korpi

 

 

 

 

 

 

Miia Korpi, mielenterveyshoitaja

Annonser

Kommentera/Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s