Eilen oli erilainen päivä, kuin piti. Aamulla luulin istuvani koko päivän koulutuksessa, mutta se peruuntui. Siinä meitä oli pieni joukko hämillään, kun koko päivä vapautui johonkin muuhun. Iltapäivällä oli sellainen olo, että kuinka ikinä olisin ehtinyt hoitaa nämä asiat, jos päivä ei olisi vapautunut juuri tähän.

-selvittelin sähköpostin vaihdolla ammattiopiston opintojen mahdollisuuksia asiakasta varten

-mietin toisen asiakkaan kanssa puhelimitse ammatillista kuntoutusta ja hänen kiinnostuksen kohteitaan

-selvittelin hoitotuen hakemusta varten asiakkaan maksutietoja useasta eri hoitoyksiköstä puhelimitse

-soittelin Kelaan ja selvitin asiakkaan lääkärintodistuksen tilaa

-juttelin huolestuneen omaisen kanssa yleisesti reumasairauden kuntoutuksesta

-soittelin kuntoutuslaitokseen ja selvitin asiakkaan mahdollisuuksia osallistua nimenomaan heidän kuntoutusjaksolleen

-selvitin laskutusasioita asiakasta varten hammashoidosta

Soittelemisen lisäksi ehdin käydä läpi listaa asiakkaista, joille laitetaan kutsu keväällä järjestettävälle ensitietopäivälle. Muotoilin paperille reumapotilaiden hoitolinjaa, joka laitetaan sairaalan verkkosivulle. Asiat ovat lähteneet vireille viime viikolla olleessa reumatiimin tapaamisessa.

Ehdimme myös kollegoiden kanssa istahtaa hetkeksi miettimään kuntoutusta käsiteleviä koulutuksia ja niihin osallistumista. Mietimme myös yhteistä ohjeistusta sairaalan lääkäreille kuntoutussuunnitelman laatimiseksi.

Erilainen, mutta tehokas päivä!

Pakkaspäivän terveisin:

Hanna-Maria Häivälä