Vauvamyönteinen Vaasa

vauvamyönteinen_vaasa

Imetys ei ole pelkkää vauvan ruokkimista. Sillä edistetään myös vauvan ja äidin terveyttä, koska heidän välilleen muodostuu yhteys ihokontaktin avulla. Vauvamyönteisessä Vaasan keskussairaalassa äitejä autetaan aktiivisesti pääsemään vauhtiin imettämisen kanssa.

Vaasan keskussairaala on aina ollut vauvamyönteinen sairaala, ja viime vuodesta lähtien myös virallinen sertifikaatti todistaa sen. Baby Friendly -sertifikaatin saaneena keskussairaala on sitoutunut edistämään ja tukemaan lasten imettämistä.

– Olemme itse asiassa panostaneet imetyksen tukemiseen jo 1990-luvun alusta lähtien, vaikka haimme sertifikaattia vasta nyt. Vuosien varrella olemme kouluttaneet henkilökuntaamme ja osallistuneet monenlaisiin yhteistyöprojekteihin tarkoituksenamme edistää vauvojen imettämistä ja sitä kautta koko perheen hyvinvointia, kertoo synnyttäneiden vuodeosaston osastonhoitaja Margit Tuovinen.

Imetystä halutaan suosia, koska se edistää sekä äidin että vauvan terveyttä. Tällä hetkellä tavoitteena on, että lapset pärjäisivät pelkällä rintaruokinnalla puolivuotiaaksi asti. Toistaiseksi siihen tavoitteeseen yltää suomalaisista äideistä vain vajaa prosentti.

Vauva määrää imetyksen tahdin

Vauvamyönteinen sairaala

  • Kansainvälinen vauvamyönteisyysohjelma edistää ja tukee imettämistä.
  • Vaasan keskussairaala haki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vauvamyönteisyydestä kertovaa sertifikaattia ja sai sen viime vuonna.
  • Tällä hetkellä ainoastaan Vaasan keskussairaalalla ja Helsingin Kätilöopistolla on voimassa olevat sertifikaatit.
  • Vaasan keskussairaalassa syntyy keskimäärin neljä vauvaa joka päivä, vuonna 2013 syntyi yhteensä 1 378 uutta pientä ihmistä.

– Vauvamyönteisyysohjelmaan kuuluu oleellisesti perhekeskeisyyden sekä lapsen ja vanhempien välisen yhteyden edistäminen. Siihen pyritään esimerkiksi ympärivuorokautisella vierihoidolla ja ihokontaktin suosimisella, apulaisosastonhoitaja Sirkka Töyli sanoo.

Synnyttäneiden vuodeosaston työtapaa muutettiin 2000-luvun alussa omahoitajakeskeiseksi, ja silloin myös lastenhoitajat koulutettiin opastamaan imetysasioissa. Vuodesta 2005 lähtien osastolla ei ole ollut erillistä lastenhuonetta. Lastenhuoneen poistuminen lisäsi luonnollisesti ympärivuorokautista vierihoitoa ja imetystä lapsen tahdin mukaan, mikä puolestaan on parantanut maitotilastoja.

– Lapsentahtisen, eli lapsen antamien signaalien mukaisen imetyksen lisääntyminen on vähentänyt ratkaisevasti maidon pakkautumista rintoihin ja rinnanpäiden rikkoutumista, kehuu Tuovinen.

– Suurin osa äideistä on tyytyväisiä ympärivuorokautiseen vierihoitoon, jossa voi rauhassa opetella yhteiseloa vauvan kanssa ja jossa apu on tarvittaessa vain napin painalluksen päässä.

Yhtenäiset käytännöt äitien apuna

Vauvamyönteisyyteen kuuluu, että äitejä autetaan varhaisimetyksessä jo synnytyssalissa. Lisäksi imetystä tuetaan myös äitiyspoliklinikalla, synnytysosastolla ja keskolassa. Keskussairaalassa toimii myös ilmainen imetyspoliklinikka, josta tuoreet äidit saavat apua imetyspulmiin.

– Teemme myös yhteistyötä neuvoloiden sekä muiden lähialueiden synnytyssairaaloiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että samoja vauvamyönteisyyden periaatteita noudatetaan kaikissa äitejä ja vauvoja hoitavissa yksiköissä, kertoo imetyskoordinaattori Susanne Strömfors.

Teksti: Johanna Haveri | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 2/2014.

Annonser

Kommentera/Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s