Julkalender: lucka 18 | Joulukalenteri: luukku 18

joulukalenteri_stressi_blogi

Frustration definieras som den psykologiska upplevelsen man får då man hindras från att uppnå ett mål. Följden av detta är mycket ofta stress. Under julhelgen kallar vi det här för julstress.

Då vi närmar oss ett problem liknar vår hjärna på vissa sätt en dator; vi utvärderar problemet, väljer en lösning och tillämpar den. Ofta fungerar det här utomordentligt. Lika enkelt som datorn delar 10 med 2, eller 25 med 5 kan vi lösa vardagens problem. Men om vi tillämpar tänkandet på ett problem som inte går att lösa så kommer följden bli katastrofal. Om du för 20 år sedan hade bett en dator dividera en cirkels omkrets med dess diameter, så hade datorn kraschat. Varför?

Jo, eftersom svaret blir ett tal med oändligt många decimaler, som börjar med 3,14. Uppgiften har alltså en lösning, men den är ouppnåelig för datorn. Nuförtiden förses de flesta program med en spärr som slår på i ett sådant här läge. Datorn inser att den kommer få sitta med problemet tills tidens slut och besluter att avrunda talet efter X antal decimaler.

Denhär inställningen kan vi också tillämpa under juletider. Vi kan inse att vi inte kan kontrollera allting, och slipa varje detalj till perfektion. Det kommer möjliggöra för oss att såväl städa, pynta och laga julmaten. Istället för att, likt gårdagens datorer, fastna i ett städande läge tills varje kakelfog är ordentligt tandborst-skrubbad.

Text: Anders Englund, psykolog, Vasa centralsjukhus


Turhautumista kuvaillaan psykologiseksi kokemukseksi, joka syntyy, kun ihminen estyy saavuttamasta jotakin tavoitetta. Tästä seuraa hyvin usein stressiä. Joulun alla tätä olotilaa kutsutaan joulustressiksi.

Kun kohtaamme ongelman, aivomme muistuttavat tietyllä tavalla tietokonetta: me arvioimme ongelman, valitsemme ratkaisutavan ja sovellamme sitä käytännössä. Usein tämä toteutuukin erinomaisesti. Yhtä helposti kuin tietokone jakaa luvun 10 luvulla 2 tai luvun 25 luvulla 5 me pystymme ratkomaan arkipäivän ongelmia. Jos sen sijaan sovellamme ajattelumallia ongelmaan, jota ei voi ratkaista, ovat seuraukset katastrofaalisia. Jos 20 vuotta sitten tietokonetta oli pyytänyt jakamaan ympyrän kehän pituuden sen halkaisijalla, tietokone olisi kaatunut. Miksi?

No, koska vastauksessa olisi ollut äärettömän monta desimaalia, jotka alkavat numeroilla 3,14. Tehtävään siis on ratkaisu, mutta se on tietokoneelle saavuttamaton. Nykyään suurimmassa osassa ohjelmia on esto, joka kytkeytyy päälle tällaisissa tilanteissa. Tietokone toteaa, että se joutuu etsimään vastausta maailman tappiin saakka ja päättää siksi pyöristää luvun X määrän desimaaleja jälkeen. Tätä asetusta voimme soveltaa myös joulunaikaan. Voimme todeta, ettemme pysty hallitsemaan kaikkea ja hiomaan jokaista yksityiskohtaa täydelliseksi. Sen ansiosta voimme niin siivota, koristella kuin laittaa jouluruokaakin. Sen sijaan, että jämähtäisimme – vähän niin kuin entisajan tietokoneet – siivousmoodiin niin pitkäksi aikaa, että jokainen kaakelinsauma on kunnolla hammasharjalla jynssätty.

Teksti: Anders Englund, psykologi, Vaasan keskussairaala

Annonser

Kommentera/Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s