Keliaakikko, gluteeniherkkä vai herkkävatsainen? Asiantuntija selvittää käsitteitä

Ihmiset karttavat vehnää, ohraa ja ruista enemmän kuin koskaan ennen – eivät vain keliaakikot vaan myös muut herkistyneet. Ruuansulatushäiriöt, kuten ilmavaivat tai vatsan turvotus, tulkitaan usein virheellisesti keliakiaksi tai gluteeniherkkyydeksi.

Yhä useampi välttää gluteenia, sillä he voivat paremmin gluteenittomalla ruokavaliolla. Keliaakikolle kyse ei ole valinnasta vaan pakosta.

– Keliaakikkojen on poistettava ruokavaliosta kaikki, mikä sisältää gluteenia, kertoo Christian Nielsen, ylilääkäri ja gastroenterologi Vaasan keskussairaalasta.

Keliakia on geneettinen sairaus. Vehnässä, ohrassa ja rukiissa oleva gluteeni aiheuttaa tulehdusreaktion keliaakikon ohutsuolen limakalvolla, mikä puolestaan vaurioittaa suolinukkaa. Oireina voi olla esimerkiksi tahatonta laihtumista tai ripulia, mutta tauti voi olla myös täysin oireeton. Tavallisimpia oireita ovat lievät vatsa- ja suolisto-ongelmat, kuten ilmavaivat ja herkkä vatsa.

 Gluteeniherkkyyttä ei ole vielä täysin tunnustettu sairaudeksi.

Keliakiaa eli gluteeni-intoleranssia ei kuitenkaan pidä sekoittaa gluteeniherkkyyteen.

– Gluteeniherkkyys on sairaus, joka ei ole vielä nykyisin täysin ”tunnustettu”: käytössä ei ole objektiivisia tutkimuksia, joilla diagnoosi voitaisiin vahvistaa. Gluteeniherkkä saa gluteenia sisältävistä tuotteista selviä oireita, jotka muistuttavat paljon keliakiaa: ilmavaivat, vatsan turvotus, vatsakrampit ja mahdollisesti löysä vatsa tai ripuli. Gluteeniherkältä ei kuitenkaan löydy ohutsuolen tulehdusta eikä suolinukka ole vaurioitunut, Nielsen sanoo.

gastroskopia_nielsen_web

– Gastroskopinen tutkimus saattaa tuntua potilaasta ikävältä. Tarvittaessa voimme puuduttaa nielun vähentääksemme oksennusrefleksiä sekä antaa rauhoittavaa ja kipua vähentävää lääkitystä, sanoo gastroenterologi Christian Nielsen.

Kaiken takana ovatkin hiilihydraatit?

Viime vuosien tutkimustulokset ovat herättäneet epäilyn siitä, ettei vatsaoireita aiheuttaisikaan gluteeni vaan niin sanotut FODMAP-hiilihydraatit, joita on myös viljassa.

– Gluteenittomissa tuotteissa näitä hiilihydraatteja on vähemmän. Asia ei siis ole täysin yksiselitteinen, Nielsen kuvailee.

Monet uskovat olevansa herkkiä gluteenille, vaikka ongelma saattaakin johtua FODMAP-hiilihydraateista tai stressistä ja epäsäännöllisistä, kiireessä nautituista aterioista.

– Kyse voi olla myös IBS:stä (irritable bowel syndrome, kolon irritabile) eli ärtyvän suolen oireyhtymästä, josta kärsii noin 15–20 prosenttia suomalaisista. Oireet ovat samantapaiset: vatsan turvotus, ilmavaivat, vaihtelevasti ripulia ja ummetusta, mahakipu, joka helpottaa suolen tyhjentämisen jälkeen. Sairaus on yleisempi naisilla.

Gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole kielteisiä seurauksia, joten sille voi halutessaan siirtyä vapaaehtoisestikin.

– Jos syö muutoin monipuolisesti, siitä ei pitäisi aiheutua mitään ongelmia, Nielsen sanoo.

Myös FODMAP-hiilihydraatiton ruokavalio voi auttaa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä. FODMAP-hiilihydraatteja on muun muassa palkokasveissa, sipulissa, kaalissa, ksylitolia ja sorbitolia sisältävissä makeisissa sekä vehnää, ruista tai ohraa sisältävissä viljatuotteissa.

Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta.

Luotettava pikatesti

Keliakiaepäilyn tutkiminen aloitetaan verikokeella, josta selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita.

– Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta. Jos suolinukka on vaurioitunut ja tyypillisiä tulehdussoluja löytyy, diagnoosi on selvä.

Kun gluteenittomalla ruokavaliolla on oltu 1–2 vuotta, varmistetaan tarkistuskäynnillä, että suolinukka on tervehtynyt.

Jos epäilee sairastavansa keliakiaa, on asian selvittämiseksi hakeuduttava ensisijaisesti omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon.

– Apteekista voi myös ostaa melko luotettavan pikatestin, jossa sormenpäästä otetun veripisaran avulla selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita, Nielsen vinkkaa.

Arvioidaan, että lähes kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Tauti on saattanut jonkin verran yleistyä, mutta suuri määrä johtuu ennen kaikkea tutkimusmenetelmien kehittymisestä: nykyään suurempi osa tapauksista löydetään.

Sen sijaan gluteeniherkkyyden diagnosoimiseen ei valitettavasti ole vielä menetelmiä.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

– Gluteeniherkillä ei nimittäin ole vasta-aineita veressä eikä heidän suolinukkansa ole vaurioitunut. Jos gluteeniton tai vähägluteeninen ruokavalio poistaa oireet, ei gluteenittomaan ruokavalioon siirtymiselle ole lääketieteellistä estettä. Ruokavalion ei luultavasti tarvitse olla niin ehdoton kuin keliaakikolla, Christian Nielsen kertoo.

Myöskään gluteeniherkkyyden ja herkän vatsan (IBS) erottamiseksi toisistaan ei ole olemassa diagnostisia menetelmiä.

Gluteeniton on tuttu juttu Suomessa

Gluteeniton ruokavalio parantaa kudoksissa ja suolistossa piilevän tulehduksen noin 98 prosentilla keliaakikoista. Gluteenitonta ruokavaliota on noudatettava koko loppuelämä, muutoin tulehdus uusiutuu.

– Koska ruokavalio on näin ehdoton, se voi aiheuttaa päänvaivaa ravintolassa tai ystävien luona kyläillessä. Suomessa keliakia tunnetaan kuitenkin parhaiten maailmassa, joten ravintoloissa ja kaupoissa käsite on tuttu. Haasteellisinta on oleskelu ulkomailla, Nielsen toteaa.

Keliakiaepäily on otettava tosissaan. Hoitamaton keliakia voi nimittäin aiheuttaa nivelvaivoja, väsymystä ja masennusta, osteoporoosia, maksatulehduksen ja joskus harvoin ohutsuolen syöpää.

Teksti: Charlotta Järf | Kuvat: Katja Lösönen

Artikkeli julkaistiin alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 1/2015. Lue koko lehti verkkosivuiltamme!

Annonser

Kommentera/Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s