Osastonsihteerit erkanivat omaksi yksikökseen

Edellisestä blogikirjoituksestani on aivan huomaamatta vierähtänyt jo yli vuosi! Silloin kirjoittelin kansliatyöstäni ja vertasin sitä jongleeraamiseen mehiläispesässä. Tuo keksimäni vertaus pitää edelleen täysin kutinsa! Hommaa on helpottanut huomattavasti kuitenkin se, että olen kehittynyt paremmaksi ”jongleeraajaksi”. Oli hauska jälleen lukea, miten olinkaan kansliatöitä kovasti jännittänyt etukäteen, ja kaikki oli kuitenkin mennyt aivan hyvin. Niistä ajoista on jo tosiaan vierähtänyt tovi, ja nykyään ”luukulla” olemisesta onkin tullut olennainen osa jokapäiväistä työnkuvaani.

Merkittävin tapahtuma tässä vuoden aikana on kuitenkin ollut se, että me osastonsihteerit olemme nykyään kaikki saman yksikön alaisuudessa, nimittäin Osastonsihteeripalveluiden. Sairaalassamme on osastonsihteereitä yli 150 joten mistään pienestä muutoksesta ei suinkaan ole kyse! Kauan suunniteltu kirjoituskeskus on myös aloitellut toimintaansa. Kaikkia osastonsihteereitä ei tietysti ole tarpeellista keskukseen siirtää, sillä osastoilla ja poliklinikoilla tarvitaan sihteereitä esimerkiksi vastaanottamaan potilaita.

Lähde: Shutterstock

Lähde: Shutterstock

Sisätautien polilla on ollut parin viikon ajan supistettu toiminta, joka käytännössä on tarkoittanut suljettuja vastaanottoja ja tavallista pienempää potilasmäärää. Oman polin saneluja oli siis vähemmän kirjoitettavana ja sen vuoksi pääsin hetkeksi syventymään silmätautien maailmaan. Sanasto olikin varsin erilaista mihin olin sisätautien polilla tottunut ja uutta opeteltavaa riitti. Alun totaalisen turhautumisen jälkeen oli kuitenkin mukavaa tuntea onnistumisen ja osaamisen riemua!

Kesäloman yhteydessä kävin ystäväni houkuttelemana ensimmäistä kertaa tansseissa: ennakkoluulojen heittäminen romukoppaan kannatti ja ilta oli yksi lomani parhaista! Välillä on siis hyvä uskaltautua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin!

Uuteen heittäytymisen lisäksi myös akkujen lataaminen on tärkeää.  Rentouttavan kesäloman ja polin supistetun toiminnan ansiosta on tuleva kiireinen syksy varmasti helpompi ottaa vastaan :)

Yössä soi Americano, Americano, Americano,
oikein arvasin sen, tätä laulua mä noin vaan koskaan unhoittaisi en,
sitä vain mä hyräilen, aina vain mä hyräilen..

Ystävällisin terveisinkatjasaari

Katja Saari, osastonsihteeri

Annonser

Kommentera/Kommentoi

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s