Mistä on kieltenopettajan kesä tehty? | Vad gör språkläraren på sommaren?

Mistä on kieltenopettajan kesä tehty?

Koillistuuli vinkuu ikkunoissa ja almanakan mukaan elämme odotettua keskikesää. Oli sää mikä tahansa, sairaalatoiminta pyörii kesälläkin lähes normaalisti. Lääkärit ja hoitajat ovat töissä, laitoshuoltajat huolehtivat siisteydestä ja palkkasihteerit hoitavat palkanmaksun. Kieltenopettajaankin saattaa sairaalan käytävillä törmätä.

Kesä on kieltenopettajalle lähes yhtä työntäyteistä aikaa kuin syksy ja kevät. Kielikursseja on tarjolla päivittäin, kevään kielikurssit rekisteröidään tietokoneelle ja syksyn kielikurssitarjonta on työn alla.

Tähän kesään on myös poikkeuksellisesti kuulunut koko HR-yksikön muutto uusiin remontoituihin tiloihin. Nyt koko HR-yksikkö sijaitsee samassa rakennuksessa, toisin sanoen X-rakennuksessa. Meillä on nyt uudenaikaiset tilat, joista löytyy kaikki tarvittavat laitteistot.

Hymyssä suin ja pienen loman jälkeen jatkan tästä innolla eteenpäin kohti syksyn haasteita.

Aurinkoista kesän jatkoa!

 

Ystävällisin terveisin

Annika Backlund, kieltenopettaja

 


 

Vad gör språkläraren på sommaren?

Nordostlig vind viner kring sjukhusknutarna och enligt almanackan är den efterlängtade högsommaren här. Oavsett väder är sjukhusverksamheten i full gång även sommartid. Läkarna och skötarna arbetar, anstaltsvårdarna gör sitt och lönesekreterarna betalar ut lönerna. Man kan också stöta på språkläraren i sjukhusets korridorer.

Sommarmånaderna är för språkläraren nästan lika fullspäckade som höst- och vårmånaderna. Språkkurser ordnas dagligen, vårens språkkurser registreras på datorn och höstens språkkursutbud är under arbete.

För språkläraren liksom för alla andra inom HR-enheten har denna sommar också inneburit en flytt till nya, renoverade utrymmen. Numera sitter hela HR i samma byggnad, dvs. i X-huset. Vi har nu fräscha utrymmen med all behövlig utrustning och teknik.

Med ett leende på läpparna och efter en liten semester ser jag fram emot hösten med dess utmaningar.

Solig fortsättning på sommaren!

 

Med vänlig hälsning

AnnikaAnnika Backlund, språklärare

Patienten går med ”kryddor”

Det finns otaliga likheter mellan många ord i svenskan. I några fall kan uttalet låta likadant som uttalet av ett annat ord, t.ex. järnbrist och hjärnbrist. I uttalet märks inte skillnaden men tänk om man skriver Patienten lider av hjärnbrist i stället för Patienten lider av järnbrist. Då blir skillnaden enorm. Om man dessutom förväxlar orden hjärna och gärna blir betydelsen riktigt konstig. Eller om man använder ordet avföring i stället för anhörig. Det låter hur komiskt som helst om man förväxlar dessa ord i satsen Vem är din närmaste din anhörig? Denna rutinfråga förekommer i olika sammanhang inom sjukvården. Hur låter det då att använda ordet kålblåsa i stället för gallblåsa? Det kan bli komiskt det också ifall patienten är medveten om att ett sådant organ som kålblåsa inte existerar i människans kropp.

En patient med gipsat ben går med kryckor och att gå med kryddor är en helt annan sak. Sådana här eller motsvarande grodor förekommer dagligen och det är mänskligt för oss alla att vi ibland förväxlar ord speciellt om vi kommunicerar på ett språk som inte är vårt modersmål. Har du någon gång stött på komiska grodor antingen i sjukvårdssammanhang eller i något annat vardagligt sammanhang? Berätta gärna om dem här.

 

Med vänlig hälsning

annika_backlundAnnika Backlund, språklärare

Vad får det lov att vara? / Mitä saisi olla?

Vad får det lov att vara?

Kaffe eller te? Språkcafé eller kanske en prepkurs inför språkprovet? Vårens språkkurstutbud har bestått av 12 olika språkkurser för olika yrkesgrupper. Nytt för i år är Språkcafé. Idén med Språkcaféet är att man lär sig språket genom att använda det med en eller flera modersmålstalare. I praktiken betyder denna idé att deltagarna hälften av tiden (30 min.) talar det andra inhemska språket och under den andra hälften av tiden sitt modersmål.  Språkcafé är ett trevligt sätt att höra och öva ett språk utan att delta i en formell språklektion och dessutom kan man umgås och avnjuta en kopp kaffe eller te.

kielikahvila_logo_pieni

Vad får det lov att vara? Behöver du eller din yrkesgrupp en språkkurs? I så fall kan du kontakta mig.

 

 

 

Mitä saisi olla?

Kahvia vai teetä? Kielikahvila vai kenties kielitutkintoon tähtäävä preppauskurssi? Tämän kevään kielikurssitarjonta on koostunut 12 eri ammattiryhmille suunnatusta kielikurssista. Tämän vuoden uutuutena on Kielikahvila. Kielikahvilassa kielen oppiminen tapahtuu yhden tai useamman kyseistä kieltä äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa. Käytännössä tämä idea tarkoittaa sitä, että osallistujat puhuvat puolet ajasta (3o min.) toista kotimaista kieltä ja toiset puolet ajasta äidinkieltään. Kielikahvila on mukava tapa kuunnella ja harjoitella vierasta kieltä muiden osallistujien kanssa kahvi- tai teekupin äärellä, osallistumatta perinteiseen kielenopetukseen.

kielikahvila_logo_pieni

Mitä sinulle saisi olla? Tarvitsetko sinä tai ammattiryhmäsi kielikurssia? Siinä tapauksessa ota yhteyttä minuun.

 

 

 

 

Vårhälsningar / Kevätterveisin

AnnikaAnnika Backlund, språklärare/kieltenopettaja

Hur gammal är du egentligen? Kuinka vanha oikeastaan olet?

Har du någon gång tänkt på vilket sätt du anger din ålder? Har du lagt märke till att det kan finnas kulturella skillnader mellan olika sätt att ange sin ålder? Åren går så fort att man ibland inte alls hänger med sin egen ålder och då kan det hända att man säger att man 25 år i stället för verkligheten som kanske är 35 eller 45 år. 

Nu har vi tagit ett kliv in på det nya året med nya utmaningar samtidigt som vi kommer att bli ett år äldre.  I mitt arbete stöter jag på människor från olika kulturer och ibland händer det att det ligger olika tankesätt bakom olika saker. Att ange sin ålder är en sådan sak. Det finns kulturer där man anger sin ålder på ett sätt som i vår kultur kan tolkas som ett år äldre. Jag har en son fyller tre år i april och för tillfället är han alltså två år gammal och det anger jag i alla sammanhang där hans ålder dyker upp. Bl.a. i Afrika finns det länder där man skulle ange att min son är tre år gammal eftersom han är in på sitt tredje levnadsår. Intressant, eller hur?

Jag kommer också att tänka på olika bipacksedlar där det kan stå att något läkemedel inte är för barn under tre år.  Beroende på vår kultur tolkar vi också på olika sätt den skrivna informationen som vi omges av.

Med dessa tankar vill jag önska er en god fortsättning på det nya året.

Kuinka vanha oikeastaan olet?

Oletko koskaan pohtinut, millä tavalla sinulla on tapana ilmaista ikäsi? Oletko huomannut kulttuurillisia eroja? Vuodet kuluvat nopeasti ja välillä saattaa olla vaikea pysyä perillä omasta iästään ja silloin tuleekin ilmaistua iäkseen 25 vuotta, vaikka todellisuudessa ikää on kertynyt jo ehkä 35 tai 45 vuotta.

Nyt olemme ottaneet harppauksen uuteen vuoteen uusien haasteiden parissa samalla, kun tulemme vanhenemaan vuodella. Työssäni törmään eri kulttuureista tuleviin ihmisiin ja välillä huomaan, että meillä on eri ajattelutapoja, joista yksi asia on ikä. On olemassa kulttuureja, joissa iän ilmaiseminen meidän ajattelumallimme mukaan voi saada ihmisen olemaan vuoden todellisuutta vanhempi. Minulla on 2-vuotias poika, joka täyttää huhtikuussa kolme vuotta. Poikani on siis tällä hetkellä 2-vuotias ja jokaisessa tilanteessa, jossa joudun mainitsemaan hänen ikänsä, mainitsen, että hän on 2-vuotias. Afrikasta löytyy mm. maita, joissa poikani iäksi määriteltäisiin kolme vuotta, koska hänhän elää kolmatta elinvuottaan. Mielenkiintoista, eikö vain?

Mieleeni tulee myös lääkepakkausten tuoteselosteet, joissa saattaa lukea, että jokin lääkeaine ei sovellu alle 3-vuotiaille. Kulttuurista riippuen saatamme tulkita myös eri tavalla kirjoitetun informaation, joka ympäröi meitä.

Näiden ajatusten kera haluan toivottaa teille hyvää uuden vuoden jatkoa.

Med vänlig hälsning / Ystävällisin terveisin

Annika Backlund, språklärare/kieltenopettaja

Lillajul, pikkujoulut, julfest och kuusijuhla… – Vad är vad?

Har du någon gång använt ordet joulujuhla på finska när du syftat på arbetsplatsens julfest? Såg den andra parten ut som ett frågetecken då? Det är helt förståeligt om du varit med om något liknande. På finlandssvenskt håll firar man lillajul kvällen före första advent. Det betyder att det är fråga om julafton i miniversion. Man brukar alltså ha en liten pyntad bordsgran, man äter litet julmat, njuter av julstämning och sist men inte minst brukar lillajultomten kasta in eller lämna vid ytterdörren en liten julklapp till barnen.

Julfest är däremot en personalfest eller en firmafest som infaller någon gång under veckorna före jul. På finska kallas den här festen för pikkujoulut och det har ingenting att göra med den traditionella lillajulen som firas på svenskspråkigt håll.

Vad är då joulujuhla och kuusijuhla för festligheter? Jo, de är synonymer som syftar på höstterminens avslutning i skolan, alltså julfest.

Lillajul infaller inkommande lördag.  Jag väntar med spänning på lillajultomten, hoppas han har tid att också stanna hos oss.

Stämningsfull  lillajul till er alla!

Pikkujoulu, lillajul, pikkujoulut ja julfest… – Mikä on mitä?

Oletko joskus käyttänyt ruotsiksi sanaa lillajul, kun olet tarkoittanut työpaikkasi pikkujouluja? Entä näyttikö toinen osapuoli silloin kysymysmerkiltä? On ihan ymmärrettävää, jos näin on käynyt. Suomenruotsalaisilla alueilla on tapana viettää pikkujoulua/lillajul ensimmäistä adventtia edeltävänä lauantaina. Kyseessä on miniversio lähestyvästä jouluaatosta. Perinteiseen suomenruotsalaiseen pikkujouluun kuuluu pieni koristeltu pöytäkuusi, vähän jouluruokaa, joulutunnelmasta nauttiminen ja tietenkin pikkujoulutontun pikainen vierailu, jolloin tontulla on tapana heittää ulko-ovesta sisään pienet joululahjat lapsille. Jos tonttu on kovin kiireinen, hän jättää lahjat ulko-oven viereen.

Pikkujouluja vietetään useimmiten työkavereiden kanssa tai kaveripiirissä joulua edeltävillä viikoilla. Suomenkielisten viettämät pikkujoulut eivät siis mitenkään liity suomenruotsalaisten viettämään perinteiseen pikkujouluun. Kulttuuritaustasta riippumatta meillä on kuitenkin tapana osallistua työpaikan tai kaveripiirin järjestämiin pikkujouluihin, jolloin ruotsin kielessä tapahtuman nimi on julfest.

Entä mitä kouluissa sitten vietetään, kun syyslukukausi päättyy. Kyseisestä tilaisuudesta käytetään ruotsiksi myös sanaa julfest, kun taas suomen kielessä kutsumme tapahtumaa  joulu– tai kuusijuhlaksi.

Tulevana lauantaina vietämme siis pikkujoulua/lillajul. Jäänkin nyt innolla odottamaan, josko pikkujoulutonttu ehtisi piipahtamaan myös meillä.

Tunnelmallista pikkujouluaikaa teille kaikille!

Med vänlig hälsning/Ystävällisin terveisin

Annika Backlund, språklärare/kieltenopettaja

Kålblåsa vai gallblåsa? Virtsarakko vai virtsarakkula?

Kielten kanssa ei aina ole helppoa sairaalamaailmassa. Sen takia meillä on Vaasan keskussairaalassa oma kieltenopettaja, jonka tehtävänä on järjestää räätälöityjä kielikursseja eri ammattiryhmille, suomeksi ja ruotsiksi. Meidän työntekijät ovat siis onnekkaassa asemassa – he pääsevät nimittäin työaikana sukeltamaan kielten ihmeelliseen maailmaan. Hauskat väärinymmärrykset eivät lopu koskaan ja niistä tulen täällä Facebook-sivulla kertomaan kohta lisää.

Annika Ystävällisin terveisin

Annika Backlund, kieltenopettaja