Översättarna bakom patienttexterna | Kääntäjät potilastekstien takana

alansa ammattilaiset

 

Om en patient som besökt centralsjukhuset vill ha sin epikris på eget modersmål hamnar texten på översättarnas bord. Heli Stenroos och Kristina Weijola översätter operativa klinikgruppens patienttexter.

Heli Stenroos och Kristina Weijola har en mycket klar och tydlig arbetsbeskrivning: de översätter patienttexter eller epikriser, operationsberättelser och brev varje vardag från klockan sju till klockan femton.

Även om arbetet ibland samlas på hög så översätter de ingalunda alla texter som sänds till patienter. Texterna översätts till patientens modersmål enbart om patienten begär att få en översättning av texten.

– I idealfall skulle läkaren fråga patienten redan på mottagningen om hon vill få sin text på eget modersmål. I praktiken begär patienten en översättning först i det skedet då hon redan har fått ett brev, säger Heli Stenroos för att förtydliga arbetsgången.

Patienttexterna är ursprungligen avsedda för yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården samt som stöd för den fortsatta vården. I och med att kunskapsbegäret ökat vill patienterna allt oftare också själva förstå textinnehållet, säger Stenroos.

Vasa centralsjukhus har för tillfället sju översättare, varav två översätter förvaltningstexter och fem patienttexter.

Heli Stenroos och Kristina Weijola översätter i båda riktningar, dvs. från svenska till finska och från finska till svenska. Merparten av deras arbete består av det sistnämnda: cirka 98 procent av texterna översätts till svenska. Stenroos, som läst engelska som huvudämne vid Vasa universitet, tar dessutom hand om alla texter som ska översättas till engelska. Sådana texter översätts visserligen sällan och enbart om den fortsatta vården kräver det, eftersom engelska inte är ett officiellt språk inom sjukvårdsdistriktet.

Stenroos och Weijola är båda universitetsutbildade översättare. Stenroos började arbeta på sjukhuset vid sidan av sina studier på våren 2012, och efter utexamineringen fick hon heltidsjobb. Weijola arbetade länge som freelance-översättare, men ville ännu återvända till arbetslivet – och gjorde så i april 2013. Båda två har redan tidigare arbetat på sjukhuset, så miljön är bekant från förr.

Det svåraste med att översätta patienttexter är de besvärliga, medicinska termerna som dessutom blir fler hela tiden. Stundom måste man kontakta den läkare som dikterat texten för att man ska få ett grepp om ordens betydelse.

– En gång visade en läkare en YouTube-video för mig för att visa vad ingreppet gick ut på, säger Kristina Weijola.

I och med att operationer och andra åtgärder följer vissa planer och protokoll är de texter som anknyter till dem i huvuddrag likadana. Det gör det annars trevliga arbetet ibland monotont. Det ständiga tankearbetet kräver även annars att man tar pauser med jämna mellanrum.

– Då jag arbetade som freelance-översättare där hemma tog jag ibland en paus och diskade, säger Weijola.

På centralsjukhuset kan en kort promenad i trapporna eller utomhus eller ett kort besök till kantinen fungera som paus.

TEXT & BILD: Salla Pukkinen


 

Kristina Weijola & Heli Stenroos

Kristina Weijola & Heli Stenroos

Jos keskussairaalassa asioinut potilas haluaa hoitoonsa liittyvän tekstin omalla äidinkielellään, päätyy paperi keskussairaalan kääntäjien pöydälle. Operatiivisen klinikkaryhmän potilastekstejä kääntävät Heli Stenroos ja Kristina Weijola.

Heli Stenroosin ja Kristina Weijolan työnkuva on varsin selkeä: he kääntävät potilastekstejä eli epikriisejä, leikkauskertomuksia ja kirjeitä joka arkipäivä kello seitsemästä viiteentoista.

Vaikka töitä riittää joskus korkeiksi pinoiksi asti, kaikkia potilaille kotiin lähetettäviä tekstejä ei suinkaan käännetä. Tekstit käännetään potilaan äidinkielelle ainoastaan, jos potilas sitä itse pyytää.

– Ihannetilanne olisi, että lääkäri kysyisi jo vastaanotolla, haluaako potilas tekstin kotiin äidinkielellään. Käytännössä potilas tekee pyynnön jälkikäteen vasta kirjeen saavuttua, Heli Stenroos selventää.

Tekstit on tarkoitettu alun perin ammattilaisten luettavaksi ja jatkohoidon tueksi, mutta ihmisten tiedonhalu on kasvanut, ja potilaat haluavat yhä useammin itsekin ymmärtää tekstien sisällön, Stenroos on huomannut.

Vaasan keskussairaalalla työskentelee tällä hetkellä yhteensä seitsemän kääntäjää, joista kaksi kääntää hallinnon tekstejä ja viisi potilastekstejä.

Heli Stenroos ja Kristina Weijola kääntävät molempiin suuntiin, ruotsista suomeen ja suomesta ruotsiin. Valtaosa heidän työstään on viimeksi mainittua: noin 98 prosenttia teksteistä käännetään ruotsiksi. Englantia pääaineenaan Vaasan yliopistossa lukeneen Stenroosin kontolla ovat lisäksi kaikki englanniksi käännettävät tekstit. Niitä tehdään tosin harvoin ja vain jatkohoidon sitä vaatiessa, koska englanti ei ole sairaanhoitopiirin virallinen kieli.

Stenroos ja Weijola ovat molemmat yliopistokoulutuksen saaneita kääntäjiä. Stenroos aloitti työt sairaalalla opiskelujen ohella keväällä 2012, ja valmistumisen jälkeen hän ryhtyi kokopäiväiseksi. Weijola toimi pitkään freelance-kääntäjänä, mutta halusi palata vielä työelämään – ja niin tapahtui huhtikuussa 2013. Molemmat ovat työskennelleet sairaalalla aikaisemminkin, joten ympäristö oli entuudestaan tuttu.

Haastavinta potilastekstien kääntämisessä ovat hankalat, lääketieteelliset termit, joita tulee kaiken lisäksi jatkuvasti uusia. Silloin tällöin joudutaan olemaan yhteydessä tekstin sanelleeseen lääkäriin, jotta päästään sanojen merkityksiin kiinni.

– ­­Kerran lääkäri näytti minulle YouTube-videolta, mistä toimenpiteessä oli kyse, Kristina Weijola kertoo esimerkin.

Koska leikkaukset ja muut toimenpiteet noudattavat tiettyjä kaavoja ja protokollia, ovat niihin liittyvät tekstitkin pääkohdin samanlaisia. Se tekee mieluisasta ja koulutusta vastaavasta työstä välillä puuduttavaa. Jatkuva ajatustyö vaatii muutenkin pääkopan lepuuttelua säännöllisin väliajoin.

– Kun tein freelance-töitä kotona, saatoin välillä vaikka tiskata, Weijola kuvailee.

Keskussairaalalla tauosta käy lyhyt kävely portaissa tai ulkona tai piipahdus kanttiiniin.

TEKSTI & KUVA: Salla Pukkinen

Mitä Notepadissa luki työpäivän päättyessä

Keskussairaalan pieni mutta pippuria säästelemätön viestintätiimi on osa yleishallintoa ja tuottaa tukipalveluita sairaalan muille yksiköille. Sama ilman kapulakieltä: viestintä palvelee ja auttaa sairaalan muita yksiköitä muun muassa verkkopalveluihin, lehdistötiedotteisiin ja valokuviin liittyvissä asioissa.

Muutamia esimerkkejä viestinnän taittamista esitteistä, oppaista ja kirjasista.

Muutamia esimerkkejä viestinnän taittamista esitteistä, oppaista ja kirjasista.

Yksi päivittäin tarjoamamme tukipalvelun muoto ovat graafiset tuotteet, kuten henkilökunnan käyntikortit, sairaalarakennusten ja terveyskeskusten seinille päätyvät julisteet sekä potilaille ja henkilökunnalle suunnatut esitteet ja oppaat. Meidän kontollamme on tuotteiden taittaminen eli Word-tiedostona meille tulleen tekstin muuttaminen esimerkiksi houkuttelevan kirjasen muotoon lisäämällä tekstin joukkoon kuvia, värejä ja muuta mukavaa. Ohjenuoranamme käytämme sairaalan graafista ohjeistoa. Lopputuloksen painatamme painotalossa, ja lopulta se päätyy kiiltäväkantisena (itse asiassa käytämme enemmän mattapaperia, mutta se ei kuulostanut yhtä hyvältä) esimerkiksi osaston esitetelineeseen, josta potilas voi sen itselleen napata.

No, ei se taittaminen ihan noin helppoa ja mutkatonta ole – että lisätään vain vähän väriä ja kuvia ja tittididii esite on valmis. Asiantuntijoiden eli hoitoalan ammattilaisten laatiman tekstin matka valmiiksi, painetuksi esitteeksi vaatii usein lukuisia kommentointi- ja korjauskierroksia sekä tekstin ja ulkoasun viilauksia. Lisäksi me viestinnän kielipoliisit oikoluemme tekstit, karsimme kirjoitusvirheet ja tarvittaessa kansankielistämme tekstejä vaihtamalla liian vaikeat ammattitermit tavallisten ihmisten kieleen.

Taittamisen lähtökohtana on siis aina teksti. Ennen kuin vien tekstin taitto-ohjelmaan, olen ottanut tavaksi käyttää sen Notepad-ohjelmassa. Word-tiedostoista tuppaa nimittäin jäämään tekstiin muotoiluja, kuten fontteja ja välistyksiä, jotka tekevät kiusaa taittaessa. Vaikka yhden ylimääräisen tekstikentän kautta käyttäminen saattaa kuulostaa työläältä, välttyy sen ansiosta isommilta harmeilta.

Notepad on kuitenkin sen verran pieni kapistus, että se unohtuu usein taustalle auki. Kun työpäivän päättyessä sulkee auki jääneet ohjelmat, piileksii Notepad-ikkuna usein alimmaisena, ja siellä iloisesti möllöttää teksti, jonka olen jossain vaiheessa päivää sen kautta taittoon vienyt.
Tällaiset tekstit tervehtivät minua loppuvuodesta ennen kotiinlähtöä:

9.10.2013: Jännitä lantiopohjan lihakset nostaessa.

14.10.2013: Viiden hoitoyksikön lisäksi Y-rakennukseen mahtuu myös monta muuta toimintoa. Kellarikerroksessa on erilaisia teknisiä tiloja, koulutus- ja kokoushuoneita, huoltotiloja sekä päivystyshuoneet. Ylimmistä kerroksista löytyy toimistotiloja, kokoushuoneita, teknisiä tiloja sekä auditorio.

15.10.2013: YLILÄÄKÄRIÄ, INFEKTIOTAUDIT
Lisätietoja: klinikkaryhmän johtaja Maija Räsänen

16.10.2013: Vauvamyönteisyydellä tarkoitetaan imetyksen suojelemista, edistämistä ja tukemista synnytyssairaaloissa, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä äitejä sekä imeväisikäisiä lapsia. Vauvamyönteisyyttä arvioidaan Maailman kansanterveysjärjestön (WHO) ja Unicefin kriteereillä.

22.10.2013: Det är bra att dricka mycket så att urinblåsan sköljs.

25.11.2013: Korvauksen myöntäminen edellyttää, että henkilö on saanut kirjallisen lääkärinlausunnon.

Vaikka meillä viestintäihmisillä ei olekaan kokemusta hoitotyöstä saati lääketieteellisten termien tuntemusta, tarttuu mammaohjeiden, Y-rakennuksen viestintämateriaalien, rekrytointi-ilmoitusten, vauvamyönteisyys-flyereiden, avannepotilaille suunnattujen oppaiden ja sosiaalityöntekijöiden ohjeistusten oikoluvusta ja taittamisesta väistämättä terveysaiheista tietoa omaankin päähän – ja juuri jatkuva uuden oppiminen tekee työstämme erityisen mielenkiintoisen.

salla_pukkinen

 

Perjantaiterveisin,
Salla Pukkinen
viestintäsuunnittelija

Y-byggnaden invigdes | Y-rakennuksessa vietettiin vihkiäisiä

Vasa centralsjukhus splitternya Y-byggnad invigdes igår, måndag 13.1.2014. Här nedan bjuder vi på en kort berättelse i bilder från kalaset!

Vaasan keskussairaalan upouusi Y-rakennus vihittiin käyttöön eilen maanantaina. Tässä lyhyt kuvakertomus kemuista!

blogi3

Genast då de inbjudna gästerna hade stigit över tröskeln till den nya byggnaden, fick de ett glas bubblande (chaufförsvänlig) dryck i näven.

Heti rakennukseen sisään tultuaan vihkiäisvieraat saivat käteensä maljat autoilijoillekin soveltuvaa kuplajuomaa.

blogi2

I väntan på att programmet skulle börja underhölls gästerna av Korsholm Big Band-orkestern.

Ohjelman alkua odotellessa vieraita viihdytti Korsholm Big Band.

blogi1

I invigningen deltog ett hundratal inbjudna gäster. Bland dem fanns bl.a. tidigare och nuvarande anställda samt representanter för sjukvårdsdistriktets medlemskommuner. På plats fanns också många journalister som var nyfikna på den nya byggnaden.

Kutsuvieraita saapui paikalle satakunta. Heidän joukossaan oli muun muassa keskussairaalan entisiä ja nykyisiä työntekijöitä, sairaanhoitopiirin jäsenkuntien edustajia sekä roppakaupalla lehdistöä.

blogi4

Festtalet hölls av social- och hälsovårdsminister Paula Risikko. Centralsjukhusets tekniska chef Håkan Knip och förvaltningsdirektör Olle Gull fick äran att bära det traditionella blåvita bandet, som klipptes i samband med invigningen.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko piti vihkiäisten juhlapuheen. Keskussairaalan tekninen päällikkö Håkan Knip ja hallintojohtaja Olle Gull saivat kunnian kannatella perinteikästä sinivalkoista nauhaa, joka leikkaamalla Y-rakennus vihittiin.

blogi6

Efter den officiella delen förflyttade sig festfolket för att inta kaffe till Y-byggnadens kanske ståtligaste utrymme. Foajén på tredje våningen med sina höga fönster inbjöd till att blicka ut över den soliga havsutsikten. Gästerna fick också fritt gå runt och beundra de ändamålsenliga lokalerna i Y-byggnaden.

Inom kort går flyttlådorna till Y-byggnaden. Vårdenheterna öppnar dörrarna för patienterna enligt följande tidtabell:

  • Preoperativa polikliniken – 10.2
  • Jouravdelning Y1A – 13.2
  • Hjärtavdelning Y1B – 20.2
  • Dagkirurgin – 10.3
  • Akuten – 27.3

Y-byggnaden inhyser förutom vårdenheter även bland annat ett auditorium, utbildningslokaler samt mötesrum.

Tilläggsinformation om Y-byggnaden finns även:

* * *

Virallisen osuuden jälkeen juhlaväki siirtyi nauttimaan kahvia kenties Y-rakennuksen upeimpaan tilaan, kolmannen kerroksen lämpiöön, jonka korkeista ikkunoista avautui aurinkoinen merimaisema. Vieraat saivat myös kierrellä Y-rakennuksessa vapaasti ihastelemassa uusia, tarkoituksenmukaisia tiloja.

Muuttolaatikoita aletaan kantaa sisälle Y-rakennukseen piakkoin. Hoitoyksiköt avaavat ovensa potilaille uusissa tiloissa seuraavasti:

  • Preoperatiivinen poliklinikka – 10.2.
  • Päivystysosasto Y1A – 13.2.
  • Sydänosasto Y1B – 20.2.
  • Päiväkirurgia – 10.3.
  • Päivystys – 27.3.

Hoitoyksiköiden lisäksi Y-rakennukseen mahtuu muun muassa auditorio, koulutustiloja sekä kokoushuoneita.

Y-rakennuksesta muualla:

Vänliga hälsningar från fotografen,
Ystävällisin terveisin kameran takaa,

Salla Pukkinen
kommunikationsplanerare | viestintäsuunnittelija

Sjukhusets telefonnummer byts ut

323-fördelen blir 213 när Vasa centralsjukhus byter de fasta telefonernas telefonnummer. Om du tidigare ringt t.ex. 323 1111 ringer du nu alltså 213 1111.

Orsaken till förändringen är att 323-stammen inte fungerar med alla sjukhusets undernummer. Många kunder utgår ifrån att sjukhusets alla undernummer har samma siffror i början.

– Om undernumret börjar med 3, 4, 5 eller 6 kopplas inte samtalet om kunden i misstag valt 323-fördelen, istället för 213. Istället möts man av en röst som säger: ”numret du valt kan inte nås för tillfället”. Då tror personen som ringt att han fått fel nummer och ringer konfunderad till oss i telefonväxeln, säger växeltelefonist Birgit Eriksson.

Den som hädanefter knappar in 213 på sin telefon får sina samtal kopplade till rätt person utan problem, och behöver inte ringa telefonväxeln i onödan.

– Det gamla 323-numret har också inneburit att många som velat ringa Vasa stads personal i misstag har ringt sjukhuset och tvärtom – Vasa stads telefonnummer börjar ju med 325, säger Eriksson.

Förändringen påverkar inte sjukhusets personals mobiltelefonnummer, endast de fasta telefonerna. 213-fördelen är ingen nykomling. Redan i 15 år har samtal som kopplats från sjukhuset kommit från 213-nummern. De gamla 323-numren skrotas dock inte helt, utan de fungerar i bakgrunden som ett reservsystem.

– Sjukhuset kan aldrig vara beroende av bara en telefonoperatör, säger Mikael Fallenius som ansvarar för sjukhusets telefontrafik.

I sjukhusets broschyrer och tryckprodukter kommer telefonnumret sakta mak att korrigeras efterhand som tryckprodukterna byts ut. Redan nu fungerar det nya 213-numret och kan ringas fast direkt – så du kan uppdatera ditt eget personliga telefonminne utan dröjsmål!

Med vänlig hälsning,

Salla Pukkinen
kommunikationsplanerare

pikkulaatikko

Sairaalan puhelinnumerot muuttuvat

Vaasan keskussairaalan lankapuhelinnumerot muuttuvat: vanha 323-alkuosa vaihtuu 213:en. Esimerkiksi sairaalan puhelinvaihteen numero (06) 323 1111 muuttuu muotoon (06) 213 1111.

Syynä vaihdokseen on se, ettei 323-alku toimi kaikkien sairaalan numeroiden kanssa. Monet asiakkaista olettavat myös, että kaikkien sairaalan alanumeroiden alkuosa on tutunnäköinen 323.

– Jos puhelinnumeron loppuosa alkaa numerolla 3, 4, 5, tai 6, ja soittaja näppäilee alkuun vahingossa 323, ei puhelu mene läpi. Sen sijaan puhelimesta kuuluu, ettei ”valitsemaasi numeroon juuri nyt saada yhteyttä”. Tämän jälkeen henkilö, joka tavoittelee sairaalan väkeä, soittaa närkästyneenä puhelinvaihteeseen luullen saaneensa väärän numeron, kuvailee puhelunvälittäjä Birgit Eriksson.

Näppäilemällä numeron alkuun 213 puhelut ohjautuvat oikeille henkilöille ongelmitta. Yhtenäinen käytäntö säästää esimerkiksi juuri puhelinvaihteen väkeä ylimääräiseltä työltä. Hankaluuksia on aiheuttanut myös vanhan numeron läheisyys Vaasan kaupungin 325-alkuisten numeroiden kanssa – sairaalalle on tullut kaupungille tarkoitettuja puheluita ja päinvastoin, Eriksson tietää.

Sairaalahenkilökunnan matkapuhelinnumeroihin muutos ei vaikuta, vaan ainoastaan lankaliittymiin. Mikään uusi juttu 213-alku ei ole, sillä sairaalasta soitetut puhelut ovat jo viitisentoista vuotta tulleet 213-numerosta. Vanhoista 323-numeroistaei silti luovuta kokonaan, vaan ne pysyvät taustalla varajärjestelmänä.

– Sairaala ei voi koskaan jäädä yhden puhelinoperaattorin varaan, sanoo Mikael Fallenius, joka vastaa sairaalan puhelinliikenteestä.

Sairaalan asiakkaille numeronvaihdos tarkoittaa sitä, että kaikkiin sairaalassa jaettaviin materiaaleihin päivittyy pikkuhiljaa uusi numero. Uuteen, toimivampaan numeroon voi kuitenkin soittaa jo nyt, joten oman henkilökohtaisen puhelinmuistionsa voi päivittää vaikka saman tien!

Ystävällisin terveisin,

Salla Pukkinen
viestintäsuunnittelija

pikkulaatikko

eReceptet förbättrar vårdresultat och patientsäkerhet

I mars tas det elektroniska receptet, eReceptet, i bruk på Vasa centralsjukhus. Inom hälso- och sjukvården har man redan länge gått och väntat på att recepten ska finnas i elektronisk form och kunna lagras i en och samma databas.

 På hösten började eRecepten användas i Vasa stad och mottagandet har för det mesta varit positivt, säger Heikki Kaukoranta, administrativ överläkare på Vasa centralsjukhus.
– I början känns allt nytt främmande. Och en del förhåller sig också tveksamt till datateknik. Tänk om allt inte fungerar som det ska?
Receptuppgifterna är ändå trygga i det länge utvecklade systemet, för under eventuella dataavbrott kan läkemedelsordinationerna utskrivas som tidigare, det vill säga på papper.

 Den största fördelen med eRecepten är att både patienten och vårdpersonalen får en heltäckande bild av patientens läkemedelsbehandling, samtidigt som också patientsäkerheten förbättras.
Tidigare dokumenterade läkarna medicinen på en tom blankett, men nu väljs namnet och styrkan på medicinen via databasen. Det här gör att skrivfel och mångtydigheter blir nära nog obefintliga.

 Heikki Kaukoranta ser eRecepten som en naturlig utveckling men å andra sidan som ett nödvändigt komplement inom hälso- och sjukvården. I och med den allt äldre befolkningen har antalet multisjuka också ökat, samtidigt som interaktionerna och biverkningarna mellan de nya, effektivare läkemedlen har blivit starkare. Tack vare de elektroniska recepten upptäcks oförenliga läkemedel redan i ordinationsskedet – och blir därför inte ordinerade.

 På Vasa centralsjukhus tas eReceptet i bruk i mars 2013. Men när kan nyttan av de elektroniska läkemedelsordinationerna tillgodogöras fullt ut?
– Ett vanligt recept är i kraft ett år och recepten för långvariga läkemedelsbehandlingar blir således elektroniska inom ett år. I och med att även den privata hälso- och sjukvården övergår till det elektroniska systemet år 2014, kommer eReceptet att fungera fullt ut år 2015, säger Kaukoranta.

 Nästa större förändring kommer i form av den elektroniska patientdatabasen, eArkivet, som ska börja utvecklas genast då de elektroniska recepten har tagits i bruk. Via eArkivet kan personalen inom hälso- och sjukvården se de uppgifter som dokumenterats om patienten på samma sätt som via den s.k. Receptcentralen som utvecklats för de elektroniska läkemedelsordinationerna, oavsett var de har blivit införda.

Den här databasen har man gått och väntat på länge.
– Det kommer säker som en överraskning för många att de uppgifter som läkaren vid hälsovårdscentralen har skrivit på datorn inte syns på centralsjukhuset eller vice versa. eReceptet korrigerar läkemedelsdelen och eArkivet sköter resten, säger administrativa överläkaren Kaukoranta.

Salla Pukkinen

Här kan du läsa mera om eReceptet!

Kanta-projektets webbplats

eResepti parantaa hoitotuloksia ja potilasturvallisuutta

Sähköinen lääkemääräys, eResepti, otetaan Vaasan keskussairaalassa käyttöön maaliskuussa 2013. Reseptien sähköistyminen ja tallentuminen tietokantaan on uudistus, jota on terveydenhoidon alalla jo ehditty odotella.

 Vaasan kaupunki otti eReseptit käyttöön viime syksynä, ja vastaanotto on ollut pääasiassa myönteistä, Vaasan keskussairaalan hallintoylilääkäri Heikki Kaukoranta tietää.
– Uusi asia saattaa kuitenkin tuntua aluksi vieraalta. Osa suhtautuu epävarmasti myös tietotekniikkaan. Entäs, jos se ei toimikaan?
Reseptitiedot ovat kuitenkin turvassa pitkään kehitellyssä järjestelmässä, ja mahdollisten tietoliikenteen katkojen aikana voidaan lääkemääräykset antaa vanhaan malliin paperille tulostettuina.

 eReseptin suurin etu on, että sekä potilas itse että hoitohenkilökunta saavat potilaan lääkityksestä kokonaisvaltaisen kuvan. Samalla potilasturvallisuus lisääntyy.
Ennen lääkärit ovat kirjanneet lääkkeet tyhjälle lomakkeelle, nyt lääkkeen nimi ja vahvuus valitaan tietokannasta. Sillä tavalla reseptien kirjoitusvirheet ja tulkinnanvaraisuus vähenevät lähes olemattomiin.

 Heikki Kaukoranta näkee eReseptin luonnollisena jatkumona ja toisaalta tarpeellisena lisänä terveydenhuollon alalla. Monisairastavuus on lisääntynyt väestön ikääntymisen seurauksena, ja uusien, tehokkaampien lääkkeiden yhteis- ja sivuvaikutukset ovat nekin entistä vahvempia. Sähköisten reseptien myötä yhteensopimattomat lääkkeet huomataan jo reseptin kirjoitusvaiheessa – ja jätetään tyystin määräämättä.

 eResepti otetaan Vaasan keskussairaalassa käyttöön maaliskuussa 2013, mutta milloin sähköisten lääkemääräysten edut ovat sitten täysin hyödynnetyt?
– Tavallinen resepti on voimassa vuoden, ja pitkäaikaislääkityksen reseptit muutetaan sähköisiksi vuoden kuluessa. Kun vielä yksityinen terveydenhoito siirtyy sähköaikaan vuonna 2014, toimii eResepti täydellä kapasiteetilla vuonna 2015, Kaukoranta kertoo.

 Seuraava suuri muutos tulee olemaan sähköinen potilastietokanta, eArkisto, jonka kehitys aloitetaan heti sähköisten reseptien käyttöönoton jälkeen. eArkistosta terveydenhuollon henkilökunta näkee potilaasta kirjatut tiedot samalla tavalla kuin sähköisten lääkemääräysten Reseptikeskuksesta, oli ne sitten kirjattu missä tahansa.

Tietokantaa on jo ehditty odotella.
– Se tulee monesti ihmisille yllätyksenä, että lääkärin terveyskeskuksessa tietokoneella kirjaamat potilastiedot eivät näykään keskussairaalassa ja päinvastoin. eResepti korjaa lääkepuolen, eArkisto hoitaa loput, hallintoylilääkäri Kaukoranta kuvailee.

Salla Pukkinen

Lue lisää eReseptistä sairaalamme www-sivuilta 

Kanta-hankkeen kotisivut

Tässä me nyt olemme! Här är vi!

Vaasan keskussairaalan uusi Facebook-sivu ja blogi avattiin juhlallisin menoin tänä aamuna. Jäämme jännityksellä odottamaan, millaisia tarinoita bloggaajillamme on kerrottavana!

I morse öppnades Vasa centralsjukhus nya Facebook-sida och blogg under festliga former. Nu väntar vi med spänning på vilka historier våra bloggare har att berätta!

Ystävällisin terveisin,
Med vänlig hälsning,

Salla Pukkinen, projektisihteeri/projektsekreterare, viestintä/kommunikationen