Sairaalan 6-vuotiaat valokuvamallit parrasvaloissa

6-vuotiaat kaksoset Tiger ja Taica, sairaalan viimeisimmät valokuvamallit, saivat leikisti kokeilla verinäytteen ottamista sairaalan laboratoriossa.

lapsimallit_630px

Torstai 3.9. oli suuri päivä kaksosille, jotka tulivat paikalle Kustaanlinnan päiväkodista, Vaasasta. Tiger ja Taica Wartiovaaralla oli kunnia toimia Vaasan keskussairaalassa valokuvamalleina yhden päivän ajan. Kuvia käytetään myöhemmin sairaalan viestintämateriaalissa.

Kun ammattilaiskuvaaja Katja Lösönen saapui, odottivat Tiger ja Taica innokkaina sairaalan pääsisäänkäynnin luona mukanaan kassi, joka oli niin täynnä erilaisia vaatteita, että ne olisivat riittäneet seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Valokuvamallillahan on oltava oikeanlaiset kuteet!

Tiku_mama_72

Tiger ja Taica, mikä oli hauskinta valokuvamallin päivässä?

  • Parasta oli se, kun äidiltä otettiin verta. Se näytti jännältä. Olin iloinen, että minulta otettiin verta vain leikisti, sanoo Tiger tyytyväisenä.

Taica huomauttaa, että lahja, jonka sai valita suuresta purkista, oli kuitenkin parasta kaikesta.

  • Sain lelunorsun, jonka voi panna osiin! Aion ommella sille tyynyn ja peiton, niin se saa maata aivan omassa sairaalasängyssä.

Tiku_72

Haluaisitteko työskennellä sairaalassa joku päivä?

  • Minä olisin mielelläni tohtori, sanoo Taica, mutta vastaanotolleni saa tulla vain eläimiä. Mieluiten hoidan pieniä suloisia kissanpentuja, Tiger voi huolehtia hämähäkeistä.
  • Minä voisin olla ambulanssinkuljettaja, lisää Tiger, sillä silloin voi ajaa kaasu pohjassa. Mutta eniten haluaisin ajaa kilpaa vesiskootterilla.

TT_72

Oliko jännittävää esiintyä valokuvissa?

  • Ei, mietin vain lahjapurkkia, sitä kuinka vaikeaa lahjan valitseminen olisi. Sain päivän lopuksi sinisen dinosauruksen, se oli hyvä palkinto kovasta työstä, sanoo Tiger.
  • Minäkin unohdin kameran, erityisesti leikkihuoneessa, missä oli kivoja palikoita ja piirustuspaperia. Koska saan tulla uudestaan?

CamillaJärfWartiovaara

 

Camilla Järf-Wartiovaara

Viestintäsuunnittelija

Vaasan keskussairaala

Sjukhusets 6-åriga fotomodeller i rampljuset

Möt 6-åriga tvillingarna Tiger och Taica, sjukhusets senaste fotomodeller, som fick testa på blodprovstagning på låtsas i sjukhusets laboratorium.

lapsimallit_630px
Torsdag 3.9 var en stor dag för de två tvillingarna från Gustavsborgs daghem i Vasa. Tiger och Taica Wartiovaara hade fått äran att ställa upp som Vasa centralsjukhus fotomodeller för en dag. Bilderna ska senare användas i olika sammanhang i sjukhusets kommunikationsmaterial.

När proffsfotografen Katja Lösönen anlände stod Tiger och Taica ivrigt och väntade utanför sjukhusets huvudingång med en påse fylld med olika slags kläder, så det skulle ha räckt för ett halvt år framåt. En fotomodell måste ju ha rätt mundering på sig!

ttmama_72
Tiger och Taica, vad var det roligaste med att jobba som modell för en dag?

  • Det bästa var nog då de tappade blodet ur vår mamma. Det såg riktigt spännande ut, och jag var glad att man bara tog mitt blod på skoj, säger Tiger lyckligt.

Taica inflikar att presentburken nog vann över allt annat.

  • Jag fick ju en leksakselefant som kan tas i bitar! Nu ska jag sy en kudde och ett täcke åt den så får den ligga i en alldeles egen sjukhussäng.

Tiku_72


Skulle ni själva vilja arbeta på sjukhuset en dag?

  • Jag vill gärna bli en doktor, säger Taica, men till min mottagning får bara djur komma, går det bra? Helst sköter jag små, gulliga kattungar, Tiger kan ta hand om spindlarna.
  • Jag kan nog bli ambulansförare, tillägger Tiger, för då får man ha gasen i bottnen, men helst av allt vill jag köra racertävling med vattenskoter

TTplay_72
Var det spännande att bli fotograferad?

  • Nej, jag tänkte bara på presentburken, hur svårt det skulle bli att välja något ur den. Till slut fick jag en blå géle-dinosaurie, det var en bra belöning då man jobbat hårt, säger Tiger.
  • Jag glömde också kameran, speciellt i lekrummet, för där fanns härliga baby-klossar och ritpapper. När får jag komma på nytt?

CamillaJärfWartiovaara

 

Camilla Järf-Wartiovaara

Kommunikationsplanerare

Vasa centralsjukhus

VCS looks: Meri-Tuuli, anstaltsvårdare| VKS looks: Meri-Tuuli, laitoshuoltaja

vkslooksLaitoshuoltaja_meri-tuuli

”Klädseln har jag fått från sjukhuset och den liknar vårdpersonalens klädsel mycket. Många anstaltsvårdare har sandaler eller motsvarande lämpliga arbetsskor på sig. Jag använder de här svarta skorna ändå eftersom de är så bekväma. Samtidigt är de lätta både ute och inne. Det finns inga anvisningar som gäller håret men jag anser i alla fall att då man jobbar är det bra att sätta upp långt hår.”

”Koko päälläni oleva vaatekerta on sairaalalta ja se muistuttaa suuresti hoitohenkilökunnan vaatetusta. Monilla laitoshuoltajilla on sandaalit tai muut vastaavat ammattimaiset työkengät. Minä käytän kuitenkin näitä mustia kenkiä, koska ne ovat niin mukavat. Samalla niillä on helppo kulkea sekä ulkona että sisällä. Hiuksista ei ole minua ohjeistettu, mutta koen, että ne on silti hyvä olla töissä kiinni.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Trygghet inom vården – vad innebär det för patienten?

asiakasraati_ptt

Ett gott bemötande inom vården är viktigt för att patienten och de anhöriga ska kunna känna sig trygga. När patienten känner sig trygg är han lugn och förlitar sig mer på den goda vården som vårdpersonalen kan ge.

Från patientsynvinkel finns det många viktiga faktorer som inverkar på patientsäkerheten och trygghetskänslan inom vården.

Att en vårdare lyssnar på patienten utgör en del av den patientcentrerade vården, där patienten känner sig delaktig i sin egen sjukdom och vården av den. Att lyssna betyder att vårdaren verkligen ser den enskilda patienten och dennes önskemål och behov, kunskap och erfarenheter.

För patienten innebär en god vård att hela människan tas i beaktande, alltså inte endast det fysiska utan även det psykiska, mentala och själsliga. Alla patienter är olika och har en bred erfarenhet av en eventuellt långvarig sjukdom. Patienten har en stor kunskap och är så att säga expert på sin egen sjukdom, vilket är något vårdaren kunde bli bättre på att komma ihåg vid patientkontakterna.

Olika former av trygghet

En trygg vård består av många olika aspekter, men från en patientsynvinkel kan det även röra sig om mindre saker, som att ha ett telefonnummer nära till hands dit det går att ringa om man har frågor kring sin sjukdom. En trygg vård kan även innebära att patienten har tillgång till psykiskt stöd av olika slag så som kurator, psykolog eller terapeut.

För en patient kan otrygghet handla om att inte veta, att inte ha tillgång till information och att inte känna till hur systemet fungerar och vad som kommer att hända. Därför är informationsgivningen en viktig del av vården. Ju mer patienten vet och ju mer info patienten har om exempelvis en undersökning, operation eller sjukdom, desto lugnare och tryggare blir patienten. Med andra ord är information någonting som också ger patienterna trygghet i vården.

En trygg vård innebär även att patienten ska ha möjlighet att snabbt få vård i olika situationer. Detta gäller inte enbart akuta situationer, trauma, olyckor eller liknande, utan också allvarliga sjukdomar där väntetiderna tyvärr är för långa. I och med de långa väntetiderna känner patienterna ofta att tryggheten försvinner och att man som patient försvinner i mängden.

Att förstå informationen som ges

Ibland kan det förekomma brister i informationsgången och då rubbas både patienttryggheten och även säkerheten. När en patient och en läkare möts skapas ett samarbete, en trygghet, en förståelse där patienten kan ställa följdfrågor och läkaren kan avläsa patientens ansiktsuttryck och få reda på om patienten förstått det som just blivit sagt.

För patienten är det också av stor vikt och en trygghet att få ha med sig en anhörig vid till exempel läkarbesök. När både patienten och dennes anhöriga hör det som sägs under sjukhusbesöket uppstår en trygghet hos dem båda, då patienten inte är ensam med vårdgivaren. Som patient kommer man ofta inte ihåg allt som sagts under exempelvis ett läkarbesök, men informationen som ges under besöket är viktig. Att ha med sig en anhörig som också lyssnar och ställer frågor gör att informationen når fler än en. Tryggheten finns kvar även när patienten kommer hem och kan diskutera besöket med den som varit med. Att ge information både muntligt och skriftligt är någonting som också utökar patienternas trygghet inom vården.

För patientens del är det viktigt att känna sig både sedd och hörd. Att få den tid man behöver för att ställa sina frågor och reda ut funderingar gör att informationen också kommer fram på ett bra sätt. Detta är ett exempel på en god patientinformation. Det är också viktigt för en patient att få så ärliga svar som möjligt av vårdpersonalen.

Eva-Maria Strömsholm
medlem i kundrådet, klasslärare, utvecklingspsykolog och patient

 

Texten har ursprungligen publicerats i Patientsäkerhetsmeddelande 1/2015 som delas ut till vårdpersonalen inom sjukvårdsdistriktet.

Turvallinen hoito – mitä se merkitsee potilaalle?

asiakasraati_ptt

Onnistunut kohtaaminen on tärkeää, jotta potilas ja omaiset tuntisivat olonsa turvalliseksi. Kun potilas tuntee olonsa turvalliseksi, hän voi rauhassa luottaa siihen, että hän saa hoitohenkilöstöltä hyvää hoitoa.

Potilasturvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat potilaan kannalta monet, tärkeät tekijät. Potilaskeskeinen hoito tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hoitaja kuuntelee potilasta, jolloin potilas tuntee osallistuvansa sairautensa hoitoon. Kuunteleminen kertoo siitä, että hoitaja todella näkee yksittäisen potilaan; kuulee ja näkee hänen toiveensa, tarpeensa, tietonsa ja kokemuksensa.

Potilaalle hyvä hoito merkitsee sitä, että ihminen huomioidaan kokonaisuutena: fyysisen puolen lisäksi huomioidaan myös psyykkinen, henkinen ja hengellinen puoli. Jokainen potilas on yksilö, jolla on laaja-alaista kokemusta mahdollisesti pitkäaikaisesta sairaudesta. Potilaalla on paljon tietoa, ja hän on ikään kuin oman sairautensa asiantuntija, minkä hoitajat voisivatkin useammin muistaa ollessaan potilaiden kanssa tekemisissä.

Monenlaista turvallisuutta

Turvallinen hoito koostuu monesta eri asiasta. Potilaan kannalta kyse voi olla kuitenkin pienestä seikasta – kuten siitä, että hänellä on tiedossa puhelinnumero, johon voi soittaa, jos on jotain kysyttävää sairaudesta. Turvallinen hoito voi merkitä sitäkin, että potilaalla on mahdollisuus käyttää erilaisia psyykkiseen tukeen liittyviä palveluita kuten kuraattoria, psykologia tai terapeuttia.

Sen sijaan turvattomuuden tunne saattaa syntyä, jos potilas ei tiedä, mistä tietoa saa, miten järjestelmä toimii tai mitä seuraavaksi tapahtuu. Tiedon välittäminen onkin tärkeä osa hoitoa. Mitä enemmän potilas tietää vaikkapa tutkimuksesta, leikkauksesta tai sairaudesta, sitä rauhallisemmaksi ja turvallisemmaksi potilas kokee olonsa.

Turvallinen hoito merkitsee myös sitä, että potilaalla on mahdollisuus saada hoitoa nopeasti. Tämä ei koske vain hätätilanteita tai onnettomuuksia vaan myös vakavia sairauksia, joita hoidettaessa odotusajat saattavat olla valitettavan pitkiä. Pitkien odotusaikojen myötä potilaan turvallisuudentunne usein häviää, ja hän kokee katoavansa massaan.

Annetun informaation ymmärtäminen

Joskus tiedonkulussa voi olla puutteita ja silloin järkkyvät sekä potilasturvallisuus että potilaan kokema turvallisuudentunne. Kun potilas ja lääkäri kohtaavat, syntyy yhteistyön ja turvallisuuden ilmapiiri, jossa potilas tuntee voivansa esittää lisäkysymyksiä ja jossa lääkäri pystyy lukemaan potilaan ilmeistä, onko potilas ymmärtänyt sanotun.

Potilaalle on tärkeää, että hän voi ottaa omaisen mukaan esimerkiksi lääkärikäynnille. Kun sekä potilas että hänen omaisensa kuulevat sen mitä sairaalakäynnillä sanotaan, molemmille syntyy turvallisuudentunne, kun potilas ei ole siellä yksin. Potilas ei aina muista kaikkea lääkärikäynnillä sanottua, niin tärkeää kuin käynnin aikana annettu informaatio onkin. Kun omainen on mukana kuuntelemassa ja kyselemässä, tieto saavuttaa useamman kuin yhden henkilön. Turvallisuudentunne säilyy kotiin saakka, kun potilas voi siellä keskustella käynnillä mukana olleen omaisensa kanssa. Potilaan turvallisuudentunnetta lisää myös tiedon antaminen sekä suullisesti että kirjallisesti.

Potilaan on tärkeää tuntea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Tiedonvälitystä parantaa myös se, että potilaalle annetaan riittävästi aikaa kysymysten esittämiseen ja asioiden pohtimiseen. Tämä on esimerkki hyvästä potilasviestinnästä. Potilaalle on tärkeää myös se, että hän saa hoitohenkilöstöltä mahdollisimman rehellisiä vastauksia.

Eva-Maria Strömsholm
asiakasraadin jäsen, luokanopettaja, kehityspsykologi ja potilas

 

Teksti on julkaistu alun perin sairaanhoitopiirin ammattilaisille jaettavan potilasturvallisuustiedotteen numerossa 1/2015.

Läkaren finns på tråden under telefontider | Puhelinaikana lääkäri on langan päässä

puhelinajat

Läkaren finns på tråden under telefontider

För att vårdarbetet ska löpa så smidigt som möjligt har polikliniker, läkare och skötare bestämda telefontider. Med en telefontid avses en bestämd dag och tid då ifrågavarande person eller enhet kan nås per telefon. Under övriga tider koncentrerar sig personalen på att vårda patienter.

Till en del personer och enheter kan man bara lämna ett ringbud. Och då kan de ringa tillbaka då vårdarbetet tillåter det.

Telefontiderna hittas under respektive enhets kontaktuppgifter på centralsjukhuset webbsidor. Även personalen på telefonväxeln (tfn 06 213 1111) berättar gärna om när ifrågavarande person eller enhet kan nås.

Läs också: Telefontider gör poliklinikernas telefontrafik smidigare

puhelin_sininen

Puhelinaikana lääkäri on langan päässä

Jotta hoitotyö sujuisi mahdollisimman juohevasti, poliklinikoilla, lääkäreillä ja hoitajilla on puhelinaikoja. Puhelinajalla tarkoitetaan tiettyä päivää ja kellonaikaa, jolloin kyseisen henkilön tai yksikön tavoittaa puhelimitse. Muina aikoina henkilökunta keskittyy potilaiden hoitamiseen.

Joillekin voi jättää ainoastaan soittopyynnön. Näin he voivat soittaa takaisin silloin, kun hoitotyö antaa myöten.

Puhelinajat löytyvät kunkin yksikön yhteystiedoista keskussairaalan verkkosivuilta. Myös puhelinvaihteen henkilökunta (puh. 06 213 1111) kertoo mielellään, milloin kenenkin tavoittaa.

Lue myös: Puhelinajat sujuvoittavat poliklinikoiden puhelinliikennettä

VCS looks: Maarit och Tiina, avdelningssekreterare| VKS looks: Maarit ja Tiina, osastonsihteerit

vkslooksvksosastonhoitajat_lastenosasto_edit11

”Ofta tror folk att vi hör till vårdpersonalen på barnavdelningen eftersom vi klär oss på samma sätt. På jobbet använder vi våra egna skor. De måste vara bekväma så man orkar gå i dem hela dagen och därför får de inte vara hala. Dessutom har vi några blusalternativ att välja mellan. Den vita skjortan har fickor, som är bra för att förvara exempelvis pennor.”

”Monesti lastenosastolla luullaan, että olemme osa hoitohenkilökuntaa, koska meillä on samanlainen vaatetus. Töissä käytämme omia kenkiä. Niiden on oltava mukavat, että niillä jaksaa koko päivän kulkea. Niillä ei pitäisi joutua liukastelemaan. Lisäksi meillä on muutamia paitavaihtoehtoja. Valkoisessa paidassa on taskut, joissa on kätevää säilyttää esimerkiksi kyniä.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Minneslista för patienten: Fråga, berätta och bekräfta

Sjukhusets slogan är ”I goda händer”. Betraktat från vårdpersonalens perspektiv betyder det här en evidensbaserad och modern vård som genomförs på ett högklassigt och säkert sätt. Det här betyder emellertid inte att patienterna passivt ska ta emot den erbjudna vården. Tvärtemot – för att uppnå ett så bra resultat som möjligt förväntas patienten och anhöriga själva aktivt engagera sig i vården.

Det här betyder bland annat att vi uppmuntrar våra patienter att ställa frågor om syftet och målet med vården. Vi diskuterar också gärna frågor som berör vården av patienten. Gällande förberedelser inför undersökningar och ingrepp är det ofantligt viktigt att patienten förstår vårdpersonalens instruktioner, och varför det är viktigt att följa anvisningarna och vad som kan inträffa om så inte sker. Samarbete krävs alltså för att uppnå det gemensamma målet.

Vi har sammanställt en patientguide där vi listar vad patienten bör komma ihåg när han eller hon kommer till sjukhuset för vård. Det lönar sig att bekanta sig med guiden redan innan sjukhusbesöket.

Som patient bör du komma ihåg åtminstone följande:

1. Uppge för vilken åkomma du söker vård.
2. Fråga vad vi försöker utreda då vi undersöker dig.
3. Försäkra dig om att vi kollar din identitet innan vi behandlar dig.
4. Säg till om du har smärtor.
5. Försäkra dig om att du får reda på resultatet av dina undersökningar.
6. Säg till om du är orolig eller misstänksam gällande något.
7. Om du upplever att det skett ett vårdmisstag, meddela omedelbart personalen.
8. Fråga hur din vård planeras fortsätta.

mariplukka2

 

Mari Plukka
p
atientsäkerhetskoordinerare
Vasa centralsjukhus

Potilaan muistilista: Kysy, kerro ja varmista

Sairaalamme slogan on ”Hyvässä hoidossa”. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta se tarkoittaa tutkimuksiin perustuvaa ja ajantasaista hoitoa, joka toteutetaan laadukkaasti ja turvallisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että potilaat vain ottaisivat tarjotun hoidon vastaan passiivisesti. Päinvastoin: parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemiseksi potilaan ja omaisten odotetaan osallistuvan hoitoon aktiivisesti.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kannustamme potilaita kysymään hoidon tarkoituksesta ja tavoitteista. Keskustelemme myös mielellämme potilaan hoitoon liittyvistä asioista. Kun hoitoalan ammattilaiset kertovat potilaalle tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistautumisesta, on hyvin tärkeää, että potilaat ymmärtävät, miksi annettuja ohjeita on noudatettava ja mitä saattaa tapahtua, jos ohjeita ei ole noudatettu. Yhteisen päämäärän eteen työskenteleminen on siis tiimityötä.

Olemme laatineet potilaille oppaan, jossa kerromme mitä seikkoja potilaan on hyvä tuoda esiin saapuessaan hoitoon sairaalaan. Oppaaseen kannattaa tutustua jo ennen sairaalaan tuloa.

Potilaana ollessasi muista ainakin nämä:

  1. Kerro, mihin vaivaan tarvitset hoitoa.
  2. Kysy, mitä sinulle tehtävillä tutkimuksilla pyritään selvittämään.
  3. Pidä huolta, että henkilöllisyytesi varmistetaan ennen sinulle tehtäviä toimenpiteitä.
  4. Kerro, jos sinulla on kipuja.
  5. Varmista, että saat tiedon sinulle tehtyjen toimenpiteiden tuloksista.
  6. Kerro, jos sinua epäilyttää tai huolettaa jokin asia.
  7. Jos koet hoidossasi tapahtuneen virheen, ilmoita siitä henkilökunnalle välittömästi.
  8. Kysy, miten hoitosi on tarkoitus jatkua.

 

mariplukka2

 

Mari Plukka
potilasturvallisuuskoordinoija
Vaasan keskussairaala

Keliaakikko, gluteeniherkkä vai herkkävatsainen? Asiantuntija selvittää käsitteitä

Ihmiset karttavat vehnää, ohraa ja ruista enemmän kuin koskaan ennen – eivät vain keliaakikot vaan myös muut herkistyneet. Ruuansulatushäiriöt, kuten ilmavaivat tai vatsan turvotus, tulkitaan usein virheellisesti keliakiaksi tai gluteeniherkkyydeksi.

Yhä useampi välttää gluteenia, sillä he voivat paremmin gluteenittomalla ruokavaliolla. Keliaakikolle kyse ei ole valinnasta vaan pakosta.

– Keliaakikkojen on poistettava ruokavaliosta kaikki, mikä sisältää gluteenia, kertoo Christian Nielsen, ylilääkäri ja gastroenterologi Vaasan keskussairaalasta.

Keliakia on geneettinen sairaus. Vehnässä, ohrassa ja rukiissa oleva gluteeni aiheuttaa tulehdusreaktion keliaakikon ohutsuolen limakalvolla, mikä puolestaan vaurioittaa suolinukkaa. Oireina voi olla esimerkiksi tahatonta laihtumista tai ripulia, mutta tauti voi olla myös täysin oireeton. Tavallisimpia oireita ovat lievät vatsa- ja suolisto-ongelmat, kuten ilmavaivat ja herkkä vatsa.

 Gluteeniherkkyyttä ei ole vielä täysin tunnustettu sairaudeksi.

Keliakiaa eli gluteeni-intoleranssia ei kuitenkaan pidä sekoittaa gluteeniherkkyyteen.

– Gluteeniherkkyys on sairaus, joka ei ole vielä nykyisin täysin ”tunnustettu”: käytössä ei ole objektiivisia tutkimuksia, joilla diagnoosi voitaisiin vahvistaa. Gluteeniherkkä saa gluteenia sisältävistä tuotteista selviä oireita, jotka muistuttavat paljon keliakiaa: ilmavaivat, vatsan turvotus, vatsakrampit ja mahdollisesti löysä vatsa tai ripuli. Gluteeniherkältä ei kuitenkaan löydy ohutsuolen tulehdusta eikä suolinukka ole vaurioitunut, Nielsen sanoo.

gastroskopia_nielsen_web

– Gastroskopinen tutkimus saattaa tuntua potilaasta ikävältä. Tarvittaessa voimme puuduttaa nielun vähentääksemme oksennusrefleksiä sekä antaa rauhoittavaa ja kipua vähentävää lääkitystä, sanoo gastroenterologi Christian Nielsen.

Kaiken takana ovatkin hiilihydraatit?

Viime vuosien tutkimustulokset ovat herättäneet epäilyn siitä, ettei vatsaoireita aiheuttaisikaan gluteeni vaan niin sanotut FODMAP-hiilihydraatit, joita on myös viljassa.

– Gluteenittomissa tuotteissa näitä hiilihydraatteja on vähemmän. Asia ei siis ole täysin yksiselitteinen, Nielsen kuvailee.

Monet uskovat olevansa herkkiä gluteenille, vaikka ongelma saattaakin johtua FODMAP-hiilihydraateista tai stressistä ja epäsäännöllisistä, kiireessä nautituista aterioista.

– Kyse voi olla myös IBS:stä (irritable bowel syndrome, kolon irritabile) eli ärtyvän suolen oireyhtymästä, josta kärsii noin 15–20 prosenttia suomalaisista. Oireet ovat samantapaiset: vatsan turvotus, ilmavaivat, vaihtelevasti ripulia ja ummetusta, mahakipu, joka helpottaa suolen tyhjentämisen jälkeen. Sairaus on yleisempi naisilla.

Gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole kielteisiä seurauksia, joten sille voi halutessaan siirtyä vapaaehtoisestikin.

– Jos syö muutoin monipuolisesti, siitä ei pitäisi aiheutua mitään ongelmia, Nielsen sanoo.

Myös FODMAP-hiilihydraatiton ruokavalio voi auttaa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä. FODMAP-hiilihydraatteja on muun muassa palkokasveissa, sipulissa, kaalissa, ksylitolia ja sorbitolia sisältävissä makeisissa sekä vehnää, ruista tai ohraa sisältävissä viljatuotteissa.

Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta.

Luotettava pikatesti

Keliakiaepäilyn tutkiminen aloitetaan verikokeella, josta selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita.

– Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta. Jos suolinukka on vaurioitunut ja tyypillisiä tulehdussoluja löytyy, diagnoosi on selvä.

Kun gluteenittomalla ruokavaliolla on oltu 1–2 vuotta, varmistetaan tarkistuskäynnillä, että suolinukka on tervehtynyt.

Jos epäilee sairastavansa keliakiaa, on asian selvittämiseksi hakeuduttava ensisijaisesti omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon.

– Apteekista voi myös ostaa melko luotettavan pikatestin, jossa sormenpäästä otetun veripisaran avulla selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita, Nielsen vinkkaa.

Arvioidaan, että lähes kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Tauti on saattanut jonkin verran yleistyä, mutta suuri määrä johtuu ennen kaikkea tutkimusmenetelmien kehittymisestä: nykyään suurempi osa tapauksista löydetään.

Sen sijaan gluteeniherkkyyden diagnosoimiseen ei valitettavasti ole vielä menetelmiä.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

– Gluteeniherkillä ei nimittäin ole vasta-aineita veressä eikä heidän suolinukkansa ole vaurioitunut. Jos gluteeniton tai vähägluteeninen ruokavalio poistaa oireet, ei gluteenittomaan ruokavalioon siirtymiselle ole lääketieteellistä estettä. Ruokavalion ei luultavasti tarvitse olla niin ehdoton kuin keliaakikolla, Christian Nielsen kertoo.

Myöskään gluteeniherkkyyden ja herkän vatsan (IBS) erottamiseksi toisistaan ei ole olemassa diagnostisia menetelmiä.

Gluteeniton on tuttu juttu Suomessa

Gluteeniton ruokavalio parantaa kudoksissa ja suolistossa piilevän tulehduksen noin 98 prosentilla keliaakikoista. Gluteenitonta ruokavaliota on noudatettava koko loppuelämä, muutoin tulehdus uusiutuu.

– Koska ruokavalio on näin ehdoton, se voi aiheuttaa päänvaivaa ravintolassa tai ystävien luona kyläillessä. Suomessa keliakia tunnetaan kuitenkin parhaiten maailmassa, joten ravintoloissa ja kaupoissa käsite on tuttu. Haasteellisinta on oleskelu ulkomailla, Nielsen toteaa.

Keliakiaepäily on otettava tosissaan. Hoitamaton keliakia voi nimittäin aiheuttaa nivelvaivoja, väsymystä ja masennusta, osteoporoosia, maksatulehduksen ja joskus harvoin ohutsuolen syöpää.

Teksti: Charlotta Järf | Kuvat: Katja Lösönen

Artikkeli julkaistiin alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 1/2015. Lue koko lehti verkkosivuiltamme!