XII Traumapäivät Vaasassa 30.9. – 2.10.2015

Tänä vuonna täällä meillä Vaasassa järjestetään valtakunnalliset  Traumapäivät. Academill-luentosali Åbo Akademilla on täynnä traumapotilaan hoidosta kiinnostuneita sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Koolla on sekä Suomen Traumatologiyhdistyksen että Suomen Traumahoitajayhdistyksen jäseniä.

Aamupäivä aloitettiin kuuntelemalla, mikä on uusinta uutta palovammojen hoidossa. Tammikuussa 2016 avataan nimittäin uusi kansallinen Palovammakeskus Jorvin sairaalaan, johon on tarkoitus keskittää kaikki vakavat palovammapotilaat. Saimme myös kuulla, miten kuuluu toimia onnettomuuspaikalla.

image3

Iltapäivällä pääsimme seuraamaan tositoimintaa. Traumatiimin toimintaa esitettiin esimerkkitapausten kautta. Tutustuimme mm. potilaisiin, joita oli puukotettu kaulaan ja jotka olivat olleet onnettomuudessa.

Kiitämme traumatiimin esiintyjiä: interaktiiviset simulaatiodemot olivat opettavaisia! Suurkiitos myös session järjestäjille, jotka olivat erinomaisesti suunnitelleet opettavaisia esimerkkitapauksia ja jotka kävivät laajasti läpi traumapotilaan hoitoon liittyviä asioita.

Jäädään mielenkiinnolla odottelemaan, mitä aiheita huominen tuo tullessaan!

camilla_bockelman

 

Camilla Böckelman

LT, kirurgian erikoistuva lääkäri

Osastonsihteerit erkanivat omaksi yksikökseen

Edellisestä blogikirjoituksestani on aivan huomaamatta vierähtänyt jo yli vuosi! Silloin kirjoittelin kansliatyöstäni ja vertasin sitä jongleeraamiseen mehiläispesässä. Tuo keksimäni vertaus pitää edelleen täysin kutinsa! Hommaa on helpottanut huomattavasti kuitenkin se, että olen kehittynyt paremmaksi ”jongleeraajaksi”. Oli hauska jälleen lukea, miten olinkaan kansliatöitä kovasti jännittänyt etukäteen, ja kaikki oli kuitenkin mennyt aivan hyvin. Niistä ajoista on jo tosiaan vierähtänyt tovi, ja nykyään ”luukulla” olemisesta onkin tullut olennainen osa jokapäiväistä työnkuvaani.

Merkittävin tapahtuma tässä vuoden aikana on kuitenkin ollut se, että me osastonsihteerit olemme nykyään kaikki saman yksikön alaisuudessa, nimittäin Osastonsihteeripalveluiden. Sairaalassamme on osastonsihteereitä yli 150 joten mistään pienestä muutoksesta ei suinkaan ole kyse! Kauan suunniteltu kirjoituskeskus on myös aloitellut toimintaansa. Kaikkia osastonsihteereitä ei tietysti ole tarpeellista keskukseen siirtää, sillä osastoilla ja poliklinikoilla tarvitaan sihteereitä esimerkiksi vastaanottamaan potilaita.

Lähde: Shutterstock

Lähde: Shutterstock

Sisätautien polilla on ollut parin viikon ajan supistettu toiminta, joka käytännössä on tarkoittanut suljettuja vastaanottoja ja tavallista pienempää potilasmäärää. Oman polin saneluja oli siis vähemmän kirjoitettavana ja sen vuoksi pääsin hetkeksi syventymään silmätautien maailmaan. Sanasto olikin varsin erilaista mihin olin sisätautien polilla tottunut ja uutta opeteltavaa riitti. Alun totaalisen turhautumisen jälkeen oli kuitenkin mukavaa tuntea onnistumisen ja osaamisen riemua!

Kesäloman yhteydessä kävin ystäväni houkuttelemana ensimmäistä kertaa tansseissa: ennakkoluulojen heittäminen romukoppaan kannatti ja ilta oli yksi lomani parhaista! Välillä on siis hyvä uskaltautua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin!

Uuteen heittäytymisen lisäksi myös akkujen lataaminen on tärkeää.  Rentouttavan kesäloman ja polin supistetun toiminnan ansiosta on tuleva kiireinen syksy varmasti helpompi ottaa vastaan :)

Yössä soi Americano, Americano, Americano,
oikein arvasin sen, tätä laulua mä noin vaan koskaan unhoittaisi en,
sitä vain mä hyräilen, aina vain mä hyräilen..

Ystävällisin terveisinkatjasaari

Katja Saari, osastonsihteeri

VCS looks: Meri-Tuuli, anstaltsvårdare| VKS looks: Meri-Tuuli, laitoshuoltaja

vkslooksLaitoshuoltaja_meri-tuuli

”Klädseln har jag fått från sjukhuset och den liknar vårdpersonalens klädsel mycket. Många anstaltsvårdare har sandaler eller motsvarande lämpliga arbetsskor på sig. Jag använder de här svarta skorna ändå eftersom de är så bekväma. Samtidigt är de lätta både ute och inne. Det finns inga anvisningar som gäller håret men jag anser i alla fall att då man jobbar är det bra att sätta upp långt hår.”

”Koko päälläni oleva vaatekerta on sairaalalta ja se muistuttaa suuresti hoitohenkilökunnan vaatetusta. Monilla laitoshuoltajilla on sandaalit tai muut vastaavat ammattimaiset työkengät. Minä käytän kuitenkin näitä mustia kenkiä, koska ne ovat niin mukavat. Samalla niillä on helppo kulkea sekä ulkona että sisällä. Hiuksista ei ole minua ohjeistettu, mutta koen, että ne on silti hyvä olla töissä kiinni.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

VCS looks: Maarit och Tiina, avdelningssekreterare| VKS looks: Maarit ja Tiina, osastonsihteerit

vkslooksvksosastonhoitajat_lastenosasto_edit11

”Ofta tror folk att vi hör till vårdpersonalen på barnavdelningen eftersom vi klär oss på samma sätt. På jobbet använder vi våra egna skor. De måste vara bekväma så man orkar gå i dem hela dagen och därför får de inte vara hala. Dessutom har vi några blusalternativ att välja mellan. Den vita skjortan har fickor, som är bra för att förvara exempelvis pennor.”

”Monesti lastenosastolla luullaan, että olemme osa hoitohenkilökuntaa, koska meillä on samanlainen vaatetus. Töissä käytämme omia kenkiä. Niiden on oltava mukavat, että niillä jaksaa koko päivän kulkea. Niillä ei pitäisi joutua liukastelemaan. Lisäksi meillä on muutamia paitavaihtoehtoja. Valkoisessa paidassa on taskut, joissa on kätevää säilyttää esimerkiksi kyniä.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

VCS looks: Emilie, serviceman| VKS looks: Emilie, huoltomies

emilyservicemanvkslooks

”Servicemän kan kännas igen på vår typiska gula jacka. Under den måste vi ha en gul t-skjorta, om inte jackan behövs på grund av vädret. Dessutom hör arbetsbyxor och handskar till utrustningen. Jag använder mina egna skor, för som sommararbetare behöver man inte använda skyddsskor. Kepsen är också min egen. Den rekommenderas att ha på sig vid utomhusarbete.”

”Huoltomiehillä on tyypillisesti keltainen takki, josta meidät tunnistaa. Sen alla on oltava keltainen t-paita, jos ei tarvitse sään puolesta takkia. Lisäksi vaatetukseen kuuluvat työhousut ja -hanskat. Minulla on omat kengät, sillä kesätyöläisen ei tarvitse käyttää turvakenkiä. Lippis on myös omani. Sen käyttöä suositellaan ulkotöissä.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

VCS looks: Kirsi, byråsekreterare| VKS looks: Kirsi, toimistosihteeri

vkslooksVKS_looks_kirsi_blogi

”Vi byråsekreterare använder våra civilkläder på jobbet, så jag får klä mig enligt min egen stil. Det viktigaste med tanke på klädseln i mitt arbete är att kläderna är prydliga och bekväma. Det samma gäller skorna. Jag har nu börjar stå mera i mitt arbete efter att jag fick ett elektriskt arbetsbord, som lätt kan höjas och sänkas efter behov. Bekväma skor blir då ännu viktigare eftersom fötterna blir trötta om man står i dåliga skor hela dagen.”

”Toimistosihteerit käyttävät töissä omia vaatteitaan, joten saan pukeutua oman tyylini mukaan. Mielestäni toimistopukeutumisessa tärkeintä on vaatteiden siisteys ja mukavuus. Sama pätee myös kenkiin. Olen alkanut tehdä töitä seisten, kun sain sähköisen työpöydän, jonka korkeutta voi muuttaa. Seistessä kenkien mukavuudella on erityistä merkitystä, sillä jalat väsyvät huonoissa kengissä.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Från Kina till centralsjukhuset som sjukskötare

Chang_Zhang_blogi

Kinesiskan Chang Zhang flyttade till Vasa för sex år sedan för att komplettera sina sjukskötarstudier. Nu arbetar hon på den onkologiska avdelningen vid Vasa centralsjukhus och planerar att bli kvar i Finland åtminstone tillsvidare. Beroende på vilket språk patienten använder arbetar hon antingen på svenska eller finska.

Zhang inledde sina språkstudier i svenska redan under studietiden på Novia. Studierna gick i huvudsak på engelska, och för Zhang som kan engelska var det lätt att lära sig svenska.
– Skolan arrangerade språkkurser, men jag studerade också flitigt därhemma. Jag läste tidningar och ordboken, säger Zhang.

Viktigt med praktisk erfarenhet

Enligt Zhang lär man sig ett språk bäst då man får använda det till exempel på jobbet. Vid diskussioner med patienter får jag förbättra mitt ordförråd som anknyter till sjukvården, men naturligtvis pratar vi även om vardagligare saker.

– Jag har för vana att alltid kontrollera att jag har förstått allt det som patienten har sagt, för jag vill vara säker på att jag inte har missat något, berättar Zhang.

Zhang deltar även i centralsjukhusets egna språkkurser i svenska och finska. Nu har hon avklarat utbildningsstyrelsens språkexamen i båda språken.
– Mina arbetskompisar är till oersättlig hjälp för jag kan alltid fråga dem om jag behöver hjälp i språkfrågor. De uppmuntrar mig också att prata svenska och finska.

Språket en del av kulturen

– Jag har vistats i Kina på somrarna, men tänker bli kvar i Finland åtminstone tillsvidare. Jag trivs bra i mitt arbete och arbetskulturen i Finland passar mig.
– I Finland kan man lita på arbetsgivaren. I Kina kan man aldrig veta om man till exempel måste arbeta övertid och får man lön för övertiden, säger Zhang.

Det är viktigt att lära sig språket inte bara för att göra det lättare att kommunicera utan även för att lätta anpassa sig till kulturen.
– Det är viktigt att vilja lära sig språket. Det att jag ville anpassa mig in i det finska samhället och få arbetet att löpa motiverade mig att studera språk, säger Zhang.

Text och bild: Mia-Mari Lähteenmäki

Kiinasta sairaanhoitajaksi Vaasan keskussairaalaan

Chang_Zhang_blogiKiinalainen Chang Zhang muutti Vaasaan kuusi vuotta sitten täydentääkseen sairaanhoitajaopintojaan. Nyt hän työskentelee Vaasan keskussairaalan onkologian osastolla ja suunnittelee jäävänsä toistaiseksi Suomeen.  Töitä hän tekee sekä suomeksi että ruotsiksi – sen mukaan, mitä kieltä potilas puhuu.

Kieltenopiskelu alkoi jo opiskeluaikoina Novialla, kun Zhang otti haltuun ruotsin kielen. Pääasiallisena opiskelukielenä oli englanti, ja ruotsin oppiminen tuntui englantia osaavalle Zhangille helpolta.
– Koulussa järjestettiin kielikursseja, mutta opiskelin ahkerasti myös kotona. Luin sanakirjaa ja lehtiä, Zhang kertoo.

Käytännön kokemus tärkeää

Kieltä oppii Zhangin mukaan parhaiten, kun sitä pääsee käyttämään esimerkiksi töissä. Potilaiden kanssa keskusteleminen kehittää sairaanhoitoalan sanastoa, mutta juteltua tulee myös arkipäiväisistä asioista.
– Minulla on aina tapana tarkistaa, että olen ymmärtänyt kaiken oikein potilaan puheesta. Haluan olla varma, ettei mitään jää huomaamatta, Zhang kertoo.

Zhang osallistui myös keskussairaalan omille kielikursseille suomeksi ja ruotsiksi. Nyt hän on suorittanut opetushallituksen järjestämät kielitutkinnot molemmista kielistä.
– Työkaverit ovat olleet minulle korvaamaton apu, sillä voin aina kysyä heiltä apua kielen kanssa. He myös kannustavat minua puhumaan rohkeasti suomea ja ruotsia.

Kieli on osa kulttuuria

– Olen viettänyt kesiä Kiinassa, mutta aion jäädä toistaiseksi Suomeen. Viihdyn hyvin työssäni ja Suomen työkulttuuri sopii minulle.
– Suomessa työnantajaan voi luottaa. Kiinassa ei voi esimerkiksi koskaan tietää, pitääkö jäädä ylitöihin tai saako tehdystä ylityöstä palkkaa, Zhang kertoo.

Kielen oppiminen on tärkeää kommunikoimisen helpottumiseksi, mutta myös siksi, että kulttuuriin on helpompi sopeutua kielen kautta.
– On tärkeää haluta oppia kieltä. Suomeen sopeutuminen ja työn sujuminen motivoivat minua opiskelemaan kieliä, Zhang tiivistää.

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki

VCS looks: Mia och Anni, medicinekandidater | VKS looks: Mia ja Anni, lääketieteen kandidaatit

vkslooksVKS_looks_Mia_ja_Anni_blogi
”Under arbetsdagen klär vi oss i en vit läkarrock och blå eller blågröna arbetsskjortor och -byxor. Färgerna på våra kläder betyder inget speciellt när det gäller oss kandidater, i jämförelse med läkarna och vårdpersonalen – vi väljer vår klädsel bara enligt storlek. På fötterna har vi inneskor och just nu är sådana här lädersandaler med rem populära. Om man har långt hår är det viktigt att sätta upp det under arbetsdagen.”

”Käytämme työpäivinä valkoista lääkärintakkia ja sen alla joko sinistä tai sinivihreää asua. Väreillä ei kuitenkaan kandidaattien pukeutumisessa ole merkityseroa, vaan valitsemme vaatteet sopivan koon mukaan. Käytämme sisäkenkiä, ja juuri nyt tällaiset nahkaiset remmisandaalit ovat suosittuja. Tärkeää on, että pitkät hiukset pidetään työpäivän aikana kiinni.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Preanalytiikkaa Portossa

Ulla Langen ja Sari Kärki toivat Porton-tuliaisina tietoa laboratorioprosessin preanalyyttisesta vaiheesta.

Ulla Langen ja Sari Kärki toivat Porton-tuliaisina tietoa laboratorioprosessin preanalyyttisesta vaiheesta.

Järjestyksessään kolmas laboratorioprosessin preanalyyttisen vaiheen kongressi pidettiin tänä vuonna 20.–21.3 Portugalin Portossa. Kongressin järjestää vuosittain EFLM (European Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine) yhteistyössä laboratoriotarvikkeita valmistavan suuryrityksen kanssa.

Vaasasta meitä oli paikalla yhteensä kolme henkilöä, laboratoriosta Sari Kärki ja Ulla Langen sekä ammattikorkeakoulu Noviasta ruotsinkielisen bioanalytiikan koulutusohjelman puolesta yliopettaja Ulla Penttinen.

Paasto ja liikunta vaikuttavat laboratoriotuloksiin

Eri tutkimustuloksia esittelevät posterit kiinnostivat ja innostivat ammattilaisia.

Eri tutkimustuloksia esittelevät posterit kiinnostivat ja innostivat ammattilaisia.

Laboratorioprosessi jaetaan preanalyyttiseen, analyyttiseen ja postanalyyttiseen vaiheeseen. Yli puolet koko prosessin virheistä tapahtuu preanalyyttisessä vaiheessa. Preanalyyttinen vaihe alkaa laboratoriolähetteen laatimisesta oikealle potilaalle oikeaan aikaan ja hänelle oikeilla tutkimuksilla. Kuulimme mielenkiintoisia luentoja tarpeettomista tutkimuspyynnöistä sekä siitä, miten pyyntökäytäntöjä voitaisiin ohjata laboratoriosta käsin.

Preanalyyttisiä tekijöitä ovat potilaan näytteeseen ja sitä myötä tutkimustulokseen vaikuttavat tekijät. Luentoja näistä saimme kuulla paaston, myös ylipaastoamisen sekä merkittävän liikuntasuorituksen vaikutuksista laboratoriotutkimuksiin.

Preanalyyttiseen vaiheeseen sisältyy myös näytteiden kuljetus ja kuljetuslämpötila sekä näytteiden esikäsittely ennen analysointia. Putkien näytteenottojärjestykseen kuulimme myös uutta tietoa. Laatuindikaattoreiden laatiminen preanalyyttisen vaiheen suorituskyvyn seuraamiseen on edellytys nykyajan laboratorioille. Suomessa on viime vuonna aloitettu myös ulkoiset laadunarviointikierrokset preanalytiikalle.

150 tulosta, 600 innostunutta

Kongressissa oli esillä 150 tutkimustuloksia esittelevää posteria. Tutkimusten aiheina olivat esimerkiksi potilaan tunnistukseen liittyvät ongelmat, vajaatäytteisten putkien vaikutus analyytteihin sekä lähetteiden puuttumisiin ja nimettömiin näytteisiin liittyvä tilastointi.

Porton kaupunkiin ehdimme tutustua hieman luentojen jälkeen. Kaunis kaupunki, jonka läpi virtaa Douro-joki. Tärkeintä oli kuitenkin kokemamme yhteinen, 600 henkilön innostus preanalyyttisen vaiheen merkityksestä koko laboratorioprosessille.


Sari Kärki

 

Sari Kärki
Vs. koordinoiva osastonhoitaja