Kymmenen vuotta kielikoulua

kielteopetus_annika_blogi2

Vaasan keskussairaalassa tarjotaan työntekijöille ammattiryhmään katsomatta kieltenopetusta suomeksi ja ruotsiksi. Kielitaidon vahvistaminen turvaa potilaille parhaan mahdollisen hoidon. Kieltenopettaja Annika Backlund on suunnitellut ja järjestänyt keskussairaalan kielikursseja nyt jo kymmenen vuoden ajan.

Sairaalamaailman aina läheiseksi kokenut Annika Backlund valmistelee suomen ja ruotsin kielikurssien sisällöt vastaamaan opetusryhmien tasoa ja tarpeita.
– Kurssisisältöjen on vastattava käytännön tarpeisiin, joten suunnittelen ne kullekin ryhmälle erikseen, hän sanoo.

Valmiita opetusmateriaaleja käytössä ei ole, mutta Backlund kokee sen mahdollisuudeksi panostaa kurssisisällöissä ajankohtaisiin asioihin.
– Talvisin voimme esimerkiksi keskustella oppitunneilla influenssasta, kesällä puheenaiheet voivat liittyvä vaikkapa punkkeihin, hän havainnollistaa.

Kieltä ja kulttuuria

Vapaaehtoisille kielikursseille hakeudutaan Backlundin tekemien kielikartoitusten kautta tai esimerkiksi osastonhoitajan suosituksesta. Toisinaan uudet työntekijät saattavat kysellä kursseista jo ennen työsuhteen alkua.

Kursseilla opiskelijat ovat kontaktissa opettajan ja muiden kurssilaisten kanssa.
– Keskeistä opetuksessa on se, että opettajana pystyn viestimään kurssilaisten kanssa. Kielen oppimisessa on kyse myös kulttuurin oppimisesta.

– Tulevaisuudessa kieliä olisi mahtava päästä opettamaan osastomaisessa ympäristössä perinteisen luokkahuoneen sijaan, Backlund kertoo haaveestaan.

Rohkeasti käytäntöön

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien työntekijöiden on mahdollista saada keskussairaalassa 56 tuntia opetusta toisella kotimaisella. Pari prosenttia työntekijöistä puhuu äidinkielenään vierasta kieltä, ja he voivat osallistua opetukseen 84 tunnin ajan sekä suomeksi että ruotsiksi.

– Kerrallaan tunnit kestävät tunnista puoleentoista, ja tapaamme yleensä kurssilaisten kanssa kerran viikossa, sillä se on sopivan verran uuden omaksumiselle, Backlund kertoo.

– On tosi hienoa, kun jotkut innostuvat suorittamaan järjestämäni kurssin jälkeen opetushallituksen tai valtionhallinnon kielitutkinnon.
– Palkitsevinta tässä työssä on se, kun huomaan opiskelijoiden alkaneen käyttää vierasta kieltä myös työssään, sillä puhumalla oppii parhaiten, Backlund hymyilee.

 

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki

Tio år av språkskola

kielteopetus_annika_blogi2

På Vasa centralsjukhus erbjuds alla anställda oberoende av yrkesgrupp språkundervisning i svenska och finska. Genom att stärka språkkunskaperna kan man erbjuda patienterna den bästa möjliga vården. Språklärare Annika Backlund har planerat och hållit språkkurser på centralsjukhuset i redan tio år.

Annika Backlund som alltid känt en närhet till sjukhusvärlden skräddarsyr alltid kursinnehållet för att det ska motsvara undervisningsgruppens behov och nivå.
– Kursinnehållet måste bemöta de praktiska behoven och därför planerar jag alltid mina kurser skilt för respektive grupp, säger hon.

Det finns inget färdigt undervisningsmaterial, men det ser Backlund bara som en möjlighet att satsa på aktuella teman.
– På vintern kan vi till exempel diskutera om influensa, på sommaren kan vi diskutera om till exempel fästingar, säger hon.

Språk och kultur

De anställda söker sig till de frivilliga språkkurserna via de språkkartläggningar som genomförs av Backlund eller på rekommendation av till exempel den egna avdelningsskötaren. Ibland händer det att nya anställda kontaktar henne om eventuella språkkurser redan innan deras anställningsförhållande ens har börjat.

På kurserna håller de studerande kontakt med läraren och de övriga kursdeltagarna.
– Det viktiga i undervisningen är att jag som lärare kan kommunicera med kursdeltagarna. Då man lär sig ett språk lär man sig samtidigt en annan kultur.

– I framtiden skulle det vara fint att få undervisa i en avdelningslik miljö i stället för i ett traditionellt klassrum, säger Backlund.

Viktigt att våga prata

På centralsjukhuset kan anställda med svenska eller finska som modersmål delta i 56 timmar av undervisning i det andra inhemska språket. Ett par procent av våra anställda har ett främmande språk som modersmål och de har möjlighet att delta i språkundervisning i 84 timmar både på svenska och finska.

– Lektionerna varar från en timme till en och en halv timmar, och i allmänhet träffar jag kursdeltagarna en gång per vecka, vilket är en lämplig mängd då man ska lära sig något nytt, berättar Backlund.

– Det känns fint då vissa studerande efter mina kurser inspireras att delta i antingen den språkexamen som arrangeras av utbildningsstyrelsen eller den som arrangeras av statsförvaltningen.
– Det mest belönande i mitt arbete är det då jag upptäcker att studerande har börjat använda det främmande språket i deras arbete, för det bästa sättet att lära sig ett främmande språk är att använda det, säger Backlund med ett leende.

 

Text och foto: Mia-Mari Lähteenmäki

Arkista aherrusta ammattitaidolla välinehuollossa

Välinehuoltoon tuodut instrumentit puretaan osiin ja pestään desinfioivilla pesukoneilla. Kuvassa välinehuoltaja Sandra Helsing.

Välinehuoltoon tuodut instrumentit puretaan osiin ja pestään desinfioivilla pesukoneilla. Kuvassa välinehuoltaja Sandra Helsing.

Keskussairaalan välinehuoltoyksikössä käy rauhallinen kuhina, kun välinehuoltajat puhdistavat ja pakkaavat huoltoon tulleita instrumentteja tottunein ottein. Vaikka välinehuoltoyksikön työ saattaa vaikuttaa huomaamattomalta potilaille ja useille työntekijöille, on sen rooli sairaalan toiminnan kannalta olennaisen tärkeää.

Välinehuollon tehtävä on huoltaa potilaiden leikkauksissa, tutkimuksissa ja hoidossa käytettävät välineet sekä antaa välineiden huoltamiseen liittyvää neuvontaa. Välinehuolto palvelee kaikkia Vaasan keskussairaalan yksiköitä.

Toimenpiteissä tarvittavat monikäyttöiset instrumentit huolletaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Huoltoprosessi on monivaiheinen, ja siihen kuuluu instrumenttien puhdistus, tarkistus, huolto, pakkaaminen ja sterilointi.

Välinehuoltotyössä käytetään apuna erilaisia laitteita. Puhdistus- ja sterilointimenetelmät valitaan instrumenttien materiaalin ja valmistajan ohjeiden perusteella. Instrumentit pakataan yksittäin, seteiksi ja leikkauskoreiksi tuotannonohjausjärjestelmän mukaan.

Pakkausvaiheessa välinehuoltajien apuna on tuotannonohjausjärjestelmä, joka ohjaa instrumenttisettien kokoamisessa. Kuvassa välinehuoltajaksi opiskeleva Mira Raukko.

Pakkausvaiheessa välinehuoltajien apuna on tuotannonohjausjärjestelmä, joka ohjaa instrumenttisettien kokoamisessa. Kuvassa välinehuoltajaksi opiskeleva Mira Raukko.

 

Kun pakatut instrumentit on steriloitu, ne lähetetään takaisin yksiköihin. Kuvassa välinehuoltaja Anita Hägglund valmistelee välineiden lähetystä.

Kun pakatut instrumentit on steriloitu, ne lähetetään takaisin yksiköihin. Kuvassa välinehuoltaja Anita Hägglund valmistelee välineiden lähetystä.

Vaatimuksena välinehuoltajan koulutus

Välinehuollossa työskentelee tällä hetkellä 24 välinehuoltajaa, kaksi perushoitajaa ja osastonhoitaja. Työhön vaaditaan alan ammattitutkinto. Vaasassa suurin osa välinehuoltajista koulutetaan välinehuoltoyksikössä oppisopimuksella.

Osastonhoitaja Jarkko Myllymäki kertoo koulutuksen tarpeellisuuden johtuvan siitä, että työ vaatii monipuolista osaamista ja hallintaa. Välinehuollon sujuvuus vaatii käsityön lisäksi teknistä osaamista ja ajantasaista tietoa esimerkiksi infektioista.
– Instrumenttien huoltoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska erilaiset infektiot ovat lisääntyneet ja muuntuneet, hän kertoo.

Välinehuolto toimii hiljattain remontoiduissa tiloissa. Remontin ohella laitteistoa uusittiin täyttämään tämän päivän tarpeita. Nykyiset laitteet lisäävät Myllymäen mukaan myös työturvallisuutta ja vastaavat laatuvaatimuksiin.
– Laitteiden toiminta on aiempaa automatisoidumpaa ja toimintavarmempaa, Myllymäki tiivistää.

 

Osastonhoitaja Jarkko Myllymäen mukaan välinehuoltoa koskevat vaatimukset ovat kiristyneet muun muassa infektioiden lisääntymisen vuoksi.

Osastonhoitaja Jarkko Myllymäen mukaan välinehuoltoa koskevat vaatimukset ovat kiristyneet muun muassa infektioiden lisääntymisen vuoksi.

Teksti ja kuvat: Mia-Mari Lähteenmäki

 

Det vardagliga arbetet på instrumentvården kräver yrkeskunnighet

De instrument som inkommit till instrumentvården plockas isär och tvättas i desinficerande tvättmaskiner. Instrumentskötare Sandra Helsing på bild.

De instrument som inkommit till instrumentvården plockas isär och tvättas i desinficerande tvättmaskiner. Instrumentskötare Sandra Helsing på bild.

På instrumentvården vid centralsjukhuset rådet det ett lugnt vimmel då instrumentskötarna vant rengör och packar instrument som sänts till enheten för service. Trots att patienter och många anställda inte känner till det arbete som utförs på instrumentvården spelar den en mycket viktig roll för verksamheten på sjukhuset.

Instrumentvården har till uppgift att underhålla instrument som använts vid operationer, undersökningar och vårdåtgärder men också att ge handledning i hur dessa instrument ska underhållas. Instrumentvården betjänar alla enheter på Vasa centralsjukhus.

De mångsidigt användbara instrumenten som behövs i samband med olika åtgärder underhålls varje gång efter användning. Vårdprocessen består av många olika skeden såsom rengöring, granskning, underhåll, packning och sterilisering.

I instrumentvården använder man sig av olika apparater. Rengörings- och steriliseringsmetoderna väljs enligt materialet på instrumenten och tillverkarens anvisningar. Instrumenten packas enskilt, i vårdset och operationskorgar, i enlighet med ett produktionsstyrningssystem.

I packningsskedet tar instrumentskötarna hjälp av ett produktionsstyrningssystem då de plockar ihop olika instrumentset. På bild: Mira Raukko studerar till instrumentskötare.

I packningsskedet tar instrumentskötarna hjälp av ett produktionsstyrningssystem då de plockar ihop olika instrumentset. Mira Raukko studerar till instrumentskötare.

 

Då de packade instrumenten har steriliserats sänds de tillbaka till enheterna. På bilden förbereder instrumentskötare Anita Hägglund sig på att sända iväg ett nytt set av instrument.

Då de packade instrumenten har steriliserats sänds de tillbaka till enheterna. På bilden förbereder instrumentskötare Anita Hägglund sig på att sända iväg ett nytt set av instrument.

Arbetet kräver instrumentskötarutbildning

För närvarande har enheten 24 instrumentskötare, två primärskötare och en avdelningsskötare. Arbetet kräver en yrkesexamen inom branschen. I Vasa utbildas majoriteten av instrumentskötarna med läroavtal på instrumentvårdsenheten.

Avdelningsskötare Jarkko Myllymäki berättar att kravet på utbildning beror på att arbetet kräver mångsidiga kunskaper och färdigheter. För att instrumentvården ska löpa smidigt krävs det hantverk men även tekniskt kunnande och aktuella kunskaper om till exempel infektioner.
– I och med att infektioner av olika slag har tilltagit och förändrats måste man fästa särskild uppmärksamhet vid underhållet av instrumenten, berättar han.

Verksamheten på instrumentvården bedrivs i nyligen sanerade utrymmen. I samband med saneringen förnyades utrustningen för att den bättre ska bemöta de krav som ställs på verksamheten i dag. Enligt Myllymäki hjälper den nuvarande utrustningen att främja arbetssäkerheten, samtidigt som den bemöter de kvalitetskrav som ställs på utrustning av detta slag.
– Utrustningen är allt mera automatiserad och driftssäkrare, säger Myllymäki.

Enligt avdelningsskötare Jarkko Myllymäki har de krav som ställs på instrumentvården blivit strängare bland annat på grund av att antalet infektioner har ökat.

Enligt avdelningsskötare Jarkko Myllymäki har de krav som ställs på instrumentvården blivit strängare bland annat på grund av att antalet infektioner har ökat.

 Text och foto: Mia-Mari Lähteenmäki

VCS looks: Alex, stafett | VKS looks: Alex, lähetti

vkslooksAlex työskentelee Vaasan keskussairaalan potilasarkistossa

”Jag jobbar i patientjournalarkivet och det betyder att jag ständigt rör mig från en plats till en annan. Det är därför avgörande att ha bra och bekväma skor. Jag använder mina egna kläder i arbetet för det är enklast så, men man kan nog få arbetskläder av sjukhuset. Min namnskylt är en viktig del av min arbetsklädsel, så andra vet att jag hör till personalen.”

”Työskentelen potilasasiakirja-arkistossa, ja työssäni pitää kävellä jatkuvasti paikasta toiseen. Hyvät ja mukavat kengät ovat siis tärkeät. Pukeudun töissä omiin vaatteisiini, koska se on minulle helpointa, mutta sairaalaltakin olisi mahdollista saada työvaatteet. Nimikylttini on tärkeä osa vaatetusta, sillä siitä minut tunnistaa sairaalan työntekijäksi.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Kulmakivenä vauvamyönteisyys

vauvamyonteisyys_kuva_blogi

Vastasyntyneen vauvan ja äidin tarpeet huomioiva työote on kulmakivi Vaasan keskussairaalan synnytysyksikössä ja synnyttäneiden vuodeosastolla. Vauvamyönteisessä keskussairaalassa panostetaan perhekeskeisyyteen. Imetys ja vierihoito edesauttavat lapsen ja vanhempien välisten siteiden syvenemistä, joten niihin kannustetaan alusta saakka.

Vauvamyönteisyys toteutuu ennen synnytystä, sen aikana ja jälkeen. Ennen synnytystä äidin kanssa käydään läpi synnytyksen kulku ja siihen liittyvät odotukset.
– Tarkoituksena on samalla valmistaa äitiä synnytyksenjälkeiseen aikaan, jolloin sidos lapseen konkretisoituu, selventää synnytyssalin osastonhoitaja Hannele Rytylä.

Yhteisessä rytmissä

Synnytyksen jälkeen vauva nostetaan viipymättä äidin rinnalle imetystä varten.
– Imetys on luonnollinen ja ekologinen tapa ruokkia vauvaa. Äidinmaidon ansiosta lapsen vastustuskyky kasvaa, ja läheisyys vahvistaa sidosta äidin ja vauvan välillä, kertoo Rytylä.

Keskussairaalan imetystukipuhelimesta voi kysyä neuvoja imettämiseen ympäri vuorokauden, sillä imetyksen sujuminen ei ole itsestäänselvyys. Lisäksi äideillä on mahdollisuus osallistua imetyspoliklinikalle, jossa mahdollisia ongelmia selätetään yhdessä koulutetun imetysneuvojan kanssa.

Vauvan ensimmäiset vuorokaudet sairaalassa kuluvat vierihoidossa, jossa pyrkimyksenä on löytää vauvalle ja äidille yhteinen rytmi.

– Ihokontakti vanhempiin edesauttaa vauvan verenpaineen ja ruumiinlämmön tasaantumista, ja samalla vauvan bakteerikanta vahvistuu, sanoo kätilö Elisabeth Multamäki.

Vauvamyönteisyys toiminnan peruspilarina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keskussairaalalle myöntämä vauvamyönteisyydestä kertova sertifikaatti (baby friendly hospital) on virallinen laadunvarmenne vauvakeskeisestä toiminnasta. Sertifikaatti myönnettiin vuonna 2013, mutta sen eteen on työskennelty ahkerasti vuosien ajan, erityisesti imetyksen lisäämiseksi.

– ­­Vauvamyönteisyys on meille kuitenkin luonnollinen työskentelytapa, sillä koko perheen parasta ajatellaan joka tapauksessa alusta saakka, synnyttäneiden vuodeosaston osastonhoitaja Margit Tuovinen sanoo.

– Lapsen syntymä on vanhemmille suuri mullistus, ja meidän tehtävänämme on antaa eväitä uuteen elämäntilanteeseen.

Lue lisää vauvamyönteisyydestä ja imettämisestä täältä.

 

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki

Babyvänlighet som hörnsten

Margit Tuovinen, Elisabeth Multamäki och Hannele Rytylä

Vasa centralsjukhus förlossningsenhet och BB-avdelning har ett arbetssätt som hörnsten där man utgår från mammans och den nyföddas behov. På det babyvänliga centralsjukhuset satsar man på en familjefokuserad verksamhet. Amning och samvård hjälper till att fördjupa bandet mellan barnet och föräldrarna så därför manar man till att använda dem redan från första början.

Babyvänligheten omsätts i praktiken före, under och efter förlossningen. Innan förlossningen går man tillsammans med mamman igenom förlossningsförloppet och de förväntningar som är förknippade med förlossningen.
– Samtidigt försöker man förbereda mamman på tiden efter förlossningen, då bandet till barnet konkretiseras, förtydligar avdelningsskötare Hannele Rytylä på förlossningssalen.

En gemensam rytm

Efter förlossningen lyfts babyn omedelbart till mammans bröst för amning.
– Amning är ett naturligt och ekologiskt sätt att mata bebisen. Tack vare modersmjölken stärks barnets motståndskraft och närheten stärker bandet mellan mamman och bebisen, säger Rytylä.

Centralsjukhusets amningsstödtelefon är till för att man ska få råd om amning dygnet runt, för det är ingen självklarhet att amningen går som på räls. Dessutom kan mammorna besöka en amningspoliklinik där de tillsammans med en utbildad amningsrådgivare kan få hjälp med att tackla eventuella problem.

Under bebisens första dygn på sjukhuset är den i samvård för att mamman och bebisen ska hitta en gemensam rytm.

– Bebisens blodtryck och kroppstemperatur jämnas ut då den får vara i hudkontakt med föräldrarna, men samtidigt förstärks också bebisens bakteriestam, säger barnmorskan Elisabeth Multamäki.

Babyvänlighet som grundpelare

Det certifikat som Institutet för hälsa och välfärd beviljat centralsjukhuset för den babyvänliga verksamheten (baby friendly hospital) är ett officiellt kvalitetscertifikat för att verksamheten är babyvänlig. Certifikatet beviljades år 2013, men arbetet mot certifikatet har pågått i åratal, särskilt arbetet för att främja amning.

– För oss är babyvänlighet ett naturligt arbetssätt och vi utgår ju naturligtvis alltid från familjens bästa redan från första början, säger avdelningsskötare Margit Tuovinen på BB-avdelningen.

– Det är en stor omvälvning för föräldrarna då ett barn föds, och vår uppgift är att ge dem vägkost för att de ska reda sig i den nya livssituationen.

Läs mera om babyvänlighet och amning här.

 

Text och foto: Mia-Mari Lähteenmäki

Työsuojelussa kiehtoo auttamisen mahdollisuus

Työsuojeluvaltuutettu Sari Ala-Heikkilä

Työntekijöiden hyvinvointi vaikuttaa sairaalan antamaan hoidon laatuun. Työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia sekä työuupumusta pyritään ehkäisemään ennalta työsuojelun avulla. Sanavalmis työsuojeluvaltuutettu Sari Ala-Heikkilä valittiin nelivuotiseen luottamustehtäväänsä vuosi sitten.

Ensimmäinen vuosi on pitänyt sisällään paljon uutta ja mielenkiintoista aina työsuojelulakiin perehtymisestä siihen, miten työntekijöiden tekemiä työturvallisuusilmoituksia käsitellään.

– Työ pitää otteessaan, koska koen tätä kautta voivani vaikuttaa asioihin ja edistää hyvinvointia sairaalassamme, Sari Ala-Heikkilä kuvailee.

– Työsuojeluvaltuutettuna on pystyttävä suhtautumaan asioihin ja ihmisiin avarakatseisesti. Sovittelutaidot ja suorapuheisuus ovatkin vahvuuksiani, hän jatkaa.

Valtuutetun vaihteleva arki

Työsuojelussa päivät täyttyvät erilaisista keskustelutilaisuuksista, mutta tehtäviin kuuluu myös esimerkiksi työhyvinvointiselvitysten tekemistä ja työmatkaturvallisuuden parantamista. Työntekijöitä muun muassa kannustetaan käyttämään työmatkoillaan heijastimia ja valoja, jotta työmatkat sujuisivat turvallisesti.

– Työhyvinvointiin voi vaikuttaa pieninkin teoin, vaikka kokonaisuus muodostuu eri osa-alueista, Ala-Heikkilä muistuttaa.

Työsuojelu tekee työpaikkakäyntejä sairaalan eri yksiköihin kartoittaakseen muun muassa valaistusta ja työergonomiaa mutta myös kyselläkseen työntekijöiden kuulumisia. Sekä psyykkisen että fyysisen hyvinvoinnin hahmottaminen on tärkeää.

– Työsuojeluvaltuutettujen on tärkeää pitää yhteyttä työntekijöihin, jotta pysytään kärryillä sen suhteen, mitä sairaalassa on meneillään, Ala-Heikkilä kertoo.

– Mahdollisia ongelmia ei voida ratkaista, ellei niistä tiedetä. Siksi on tärkeää nostaa kissa rohkeasti pöydälle, jos jokin asia on vinossa, Ala-Heikkilä muistuttaa.

Vaikka työ on Ala-Heikkilälle mieluista, monimuotoisella toimintakentällä riittää myös haasteita.

– Kun tekee jatkuvasti töitä ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi ja työympäristön kehittämiseksi, negatiiviset asiat väistämättä korostuvat, vaikka työilmapiiri sairaalassa on pääosin positiivinen, Ala-Heikkilä pohtii.

Työsuojelu hoitotyön tukena

Työsuojelun tarkoituksena on työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen työpaikalla. Sen avulla pyritään ehkäisemään ennalta työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia sekä työuupumusta. Tavoitteena on työsuojelun kautta varmistaa sairaalan antaman hoidon laatua.

Keskussairaalassa työskentelee ihmisiä erilaisissa ympäristöissä ja tehtävissä, joten työsuojelun kenttä on laaja. Vastatakseen laajan toimintakentän tarpeisiin työsuojeluvaltuutetut toimivatkin tiiviissä yhteistyössä johdon, turvallisuusyksikön ja pääluottamusmiesten kanssa.

– Jatkossa tarkoitus on kehittää yhteistyötä myös työterveyshuollon kanssa, jotta ongelmiin voitaisiin puuttua entistä aiemmin, Ala-Heikkilä sanoo.

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki

Möjligheten att hjälpa andra fascinerar i arbetarskyddet

Työsuojeluvaltuutettu Sari Ala-Heikkilä

De anställdas välmående påverkar vårdkvaliteten på sjukhuset. Arbetsolycksfall, yrkesrelaterade sjukdomar och arbetsutmattning förebyggs så gott det går med hjälp av arbetarskyddsliga åtgärder. Arbetarskyddsfullmäktige Sari Ala-Heikkilä valdes till det fyraåriga förtroendeuppdraget för ett drygt år sedan.

Under det första året har hon hunnit med mycket nytt och intressant, allt från arbetarskyddslagen till handläggningen av personalens arbetarskyddsanmälningar.

– Jag uppslukas av mitt jobb då jag upplever att jag kan påverka frågor och främja välbefinnandet på vårt sjukhus genom mina insatser, säger Sari Ala-Heikkilä.

– Som arbetarskyddsfullmäktig måste man ha ett fördomsfritt förhållningssätt till olika frågor och människor. Men å andra sidan är medling och rättframhet också min starka sida, säger Ala-Heikkilä.

Varierande vardag för arbetsskyddsfullmäktige

Inom arbetarskyddet fylls dagarna av olika möten, men uppdraget består även t.ex. av utredningar där arbetshälsan kartläggs eller främjande av säkerheten under arbetsresor. Personalen uppmuntras bland annat att använda reflex och lysen under arbetsresorna för att de ska löpa smidigt och säkert.

– Arbetshälsan kan påverkas genom små gärningar, även om helheten består av olika delområden, konstaterar Ala-Heikkilä.

Arbetarskyddet genomför arbetsplatsbesök på olika enheter vid sjukhuset för att kartlägga bland annat belysning och arbetsergonomi, men även för att höra hur de anställda har det i sitt arbete. Det är viktigt att få en bild av både det psykiska och fysiska välbefinnandet.

– Arbetarskyddsfullmäktige bör ha kontakt med de anställda för att hänga med i det som pågår på sjukhuset, säger Ala-Heikkilä.

– Problem kan inte lösas om man inte känner till dem. Därför är det viktigt att våga ta tjuren vid hornen om det är något som är på tok.

Även om Ala-Heikkilä trivs i sitt arbete finns det också utmaningar inom det varierande verksamhetsfältet.

– Då man hela tiden arbetar med att utveckla arbetsmiljön och lösa problem är det de negativa aspekterna i arbetet som oundvikligen lyfts fram, även om atmosfären på sjukhuset för det mesta är positiv.

Arbetarskyddet ett stöd för vården

Syftet med arbetarskyddet är att trygga de anställdas generella välmående på arbetsplatsen. Arbetarskyddsliga åtgärder ska förebygga arbetsolycksfall och yrkesrelaterade sjukdomar samt arbetsutmattning. Målet är att trygga kvaliteten i den vård som ges på sjukhuset.

På centralsjukhuset arbetar människor i olika miljöer och uppgifter, varför arbetarskyddets arbetsfält är vittomfattande. För att bemöta de varierande behoven på verksamhetsfältet samarbetar arbetarskyddsfullmäktige tätt med ledningen, säkerhetsenheten och huvudförtroendemännen.

– I fortsättningen ska vi även utveckla samarbetet med företagshälsovården för att allt tidigare kunna ingripa i eventuella problem, säger Ala-Heikkilä.

Text och bild: Mia-Mari Lähteenmäki

Keskusteluapua ja neuvoja palvelupisteeltä

Keskusteluapua ja neuvoja palvelupisteeltä

Keskussairaalan palvelupiste avattiin viime vuoden lokakuussa, ja se on jo ehtinyt vakiinnuttaa paikkansa sairaalan arjessa. Ensisijaisesti potilaille ja läheisille tarkoitetulta palvelupisteeltä saa opastusta ja tukea, kun jokin asia sairaalaan liittyen askarruttaa.

Marras- ja joulukuun aikana palvelupisteelle tuli yhteensä 642 yhteydenottoa. Palveluneuvoja Pia Lund kertoo, että tarjolla on erityisesti neuvontaa, tukea ja keskusteluapua sairauden käsittelemiseksi. Tarvittaessa asiakkaat voidaan ohjata myös potilasasiamiehen puheille.

Tavattavissa on sairaalan palveluneuvojan ja potilasasiamiehen lisäksi terveydenhuollon ammattilainen. Lisäksi palvelupisteellä päivystää sosiaalityöntekijä ja sairaalapappi sekä useita potilasjärjestöjä Vaasan seudulta.

– Palvelupisteellä sairaala tekee yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa, ja järjestöihmiset ottavat innokkaina vastaan asiakkaita keskustellakseen heidän kanssaan sairauksiin liittyvistä asioista, Lund kertoo.

Vertaistukea potilasyhdistyksiltä

Potilasjärjestöjen edustajilla on mahdollisuus keskustella potilaiden kanssa kokemuksistaan, ja siitä, miten sairauden tai vamman kanssa pääsee arjessa sinuiksi.

Esimerkiksi näkövamman kanssa voi elää normaalia elämää, mutta alku vaatii totuttelua ja uusien toimintatapojen omaksumista.

– Vertaistuen saaminen saman vamman tai sairauden kanssa eläviltä on tärkeää, ja siinä potilasjärjestöjen edustajat ovat erinomaisen hyviä, sanoo suunnittelija Lena Österholm.

Potilasyhdistyksistä mukana ovat tällä hetkellä

Palvelupisteen tarkat aikataulut voi katsoa täältä. Potilasyhdistyksille voi varata aikoja palvelupisteeltä puhelimitse numerosta 06 213 2433 tai sähköpostitse osoitteesta palvelupiste@vshp.fi. Keskustelemaan voi mennä vapaasti myös aikaa varaamatta.

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki