Osastonsihteerit erkanivat omaksi yksikökseen

Edellisestä blogikirjoituksestani on aivan huomaamatta vierähtänyt jo yli vuosi! Silloin kirjoittelin kansliatyöstäni ja vertasin sitä jongleeraamiseen mehiläispesässä. Tuo keksimäni vertaus pitää edelleen täysin kutinsa! Hommaa on helpottanut huomattavasti kuitenkin se, että olen kehittynyt paremmaksi ”jongleeraajaksi”. Oli hauska jälleen lukea, miten olinkaan kansliatöitä kovasti jännittänyt etukäteen, ja kaikki oli kuitenkin mennyt aivan hyvin. Niistä ajoista on jo tosiaan vierähtänyt tovi, ja nykyään ”luukulla” olemisesta onkin tullut olennainen osa jokapäiväistä työnkuvaani.

Merkittävin tapahtuma tässä vuoden aikana on kuitenkin ollut se, että me osastonsihteerit olemme nykyään kaikki saman yksikön alaisuudessa, nimittäin Osastonsihteeripalveluiden. Sairaalassamme on osastonsihteereitä yli 150 joten mistään pienestä muutoksesta ei suinkaan ole kyse! Kauan suunniteltu kirjoituskeskus on myös aloitellut toimintaansa. Kaikkia osastonsihteereitä ei tietysti ole tarpeellista keskukseen siirtää, sillä osastoilla ja poliklinikoilla tarvitaan sihteereitä esimerkiksi vastaanottamaan potilaita.

Lähde: Shutterstock

Lähde: Shutterstock

Sisätautien polilla on ollut parin viikon ajan supistettu toiminta, joka käytännössä on tarkoittanut suljettuja vastaanottoja ja tavallista pienempää potilasmäärää. Oman polin saneluja oli siis vähemmän kirjoitettavana ja sen vuoksi pääsin hetkeksi syventymään silmätautien maailmaan. Sanasto olikin varsin erilaista mihin olin sisätautien polilla tottunut ja uutta opeteltavaa riitti. Alun totaalisen turhautumisen jälkeen oli kuitenkin mukavaa tuntea onnistumisen ja osaamisen riemua!

Kesäloman yhteydessä kävin ystäväni houkuttelemana ensimmäistä kertaa tansseissa: ennakkoluulojen heittäminen romukoppaan kannatti ja ilta oli yksi lomani parhaista! Välillä on siis hyvä uskaltautua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin!

Uuteen heittäytymisen lisäksi myös akkujen lataaminen on tärkeää.  Rentouttavan kesäloman ja polin supistetun toiminnan ansiosta on tuleva kiireinen syksy varmasti helpompi ottaa vastaan :)

Yössä soi Americano, Americano, Americano,
oikein arvasin sen, tätä laulua mä noin vaan koskaan unhoittaisi en,
sitä vain mä hyräilen, aina vain mä hyräilen..

Ystävällisin terveisinkatjasaari

Katja Saari, osastonsihteeri

Mitä Notepadissa luki työpäivän päättyessä

Keskussairaalan pieni mutta pippuria säästelemätön viestintätiimi on osa yleishallintoa ja tuottaa tukipalveluita sairaalan muille yksiköille. Sama ilman kapulakieltä: viestintä palvelee ja auttaa sairaalan muita yksiköitä muun muassa verkkopalveluihin, lehdistötiedotteisiin ja valokuviin liittyvissä asioissa.

Muutamia esimerkkejä viestinnän taittamista esitteistä, oppaista ja kirjasista.

Muutamia esimerkkejä viestinnän taittamista esitteistä, oppaista ja kirjasista.

Yksi päivittäin tarjoamamme tukipalvelun muoto ovat graafiset tuotteet, kuten henkilökunnan käyntikortit, sairaalarakennusten ja terveyskeskusten seinille päätyvät julisteet sekä potilaille ja henkilökunnalle suunnatut esitteet ja oppaat. Meidän kontollamme on tuotteiden taittaminen eli Word-tiedostona meille tulleen tekstin muuttaminen esimerkiksi houkuttelevan kirjasen muotoon lisäämällä tekstin joukkoon kuvia, värejä ja muuta mukavaa. Ohjenuoranamme käytämme sairaalan graafista ohjeistoa. Lopputuloksen painatamme painotalossa, ja lopulta se päätyy kiiltäväkantisena (itse asiassa käytämme enemmän mattapaperia, mutta se ei kuulostanut yhtä hyvältä) esimerkiksi osaston esitetelineeseen, josta potilas voi sen itselleen napata.

No, ei se taittaminen ihan noin helppoa ja mutkatonta ole – että lisätään vain vähän väriä ja kuvia ja tittididii esite on valmis. Asiantuntijoiden eli hoitoalan ammattilaisten laatiman tekstin matka valmiiksi, painetuksi esitteeksi vaatii usein lukuisia kommentointi- ja korjauskierroksia sekä tekstin ja ulkoasun viilauksia. Lisäksi me viestinnän kielipoliisit oikoluemme tekstit, karsimme kirjoitusvirheet ja tarvittaessa kansankielistämme tekstejä vaihtamalla liian vaikeat ammattitermit tavallisten ihmisten kieleen.

Taittamisen lähtökohtana on siis aina teksti. Ennen kuin vien tekstin taitto-ohjelmaan, olen ottanut tavaksi käyttää sen Notepad-ohjelmassa. Word-tiedostoista tuppaa nimittäin jäämään tekstiin muotoiluja, kuten fontteja ja välistyksiä, jotka tekevät kiusaa taittaessa. Vaikka yhden ylimääräisen tekstikentän kautta käyttäminen saattaa kuulostaa työläältä, välttyy sen ansiosta isommilta harmeilta.

Notepad on kuitenkin sen verran pieni kapistus, että se unohtuu usein taustalle auki. Kun työpäivän päättyessä sulkee auki jääneet ohjelmat, piileksii Notepad-ikkuna usein alimmaisena, ja siellä iloisesti möllöttää teksti, jonka olen jossain vaiheessa päivää sen kautta taittoon vienyt.
Tällaiset tekstit tervehtivät minua loppuvuodesta ennen kotiinlähtöä:

9.10.2013: Jännitä lantiopohjan lihakset nostaessa.

14.10.2013: Viiden hoitoyksikön lisäksi Y-rakennukseen mahtuu myös monta muuta toimintoa. Kellarikerroksessa on erilaisia teknisiä tiloja, koulutus- ja kokoushuoneita, huoltotiloja sekä päivystyshuoneet. Ylimmistä kerroksista löytyy toimistotiloja, kokoushuoneita, teknisiä tiloja sekä auditorio.

15.10.2013: YLILÄÄKÄRIÄ, INFEKTIOTAUDIT
Lisätietoja: klinikkaryhmän johtaja Maija Räsänen

16.10.2013: Vauvamyönteisyydellä tarkoitetaan imetyksen suojelemista, edistämistä ja tukemista synnytyssairaaloissa, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäviä ja synnyttäneitä äitejä sekä imeväisikäisiä lapsia. Vauvamyönteisyyttä arvioidaan Maailman kansanterveysjärjestön (WHO) ja Unicefin kriteereillä.

22.10.2013: Det är bra att dricka mycket så att urinblåsan sköljs.

25.11.2013: Korvauksen myöntäminen edellyttää, että henkilö on saanut kirjallisen lääkärinlausunnon.

Vaikka meillä viestintäihmisillä ei olekaan kokemusta hoitotyöstä saati lääketieteellisten termien tuntemusta, tarttuu mammaohjeiden, Y-rakennuksen viestintämateriaalien, rekrytointi-ilmoitusten, vauvamyönteisyys-flyereiden, avannepotilaille suunnattujen oppaiden ja sosiaalityöntekijöiden ohjeistusten oikoluvusta ja taittamisesta väistämättä terveysaiheista tietoa omaankin päähän – ja juuri jatkuva uuden oppiminen tekee työstämme erityisen mielenkiintoisen.

salla_pukkinen

 

Perjantaiterveisin,
Salla Pukkinen
viestintäsuunnittelija

Kvalitetssäkring genom ballongfotboll?

Förra veckan arrangerade kommunikationen vid Vasa centralsjukhus sin årliga Tyky-dag. På dagen deltog hela kommunikationspersonalen och kommunikationens förman förvaltningsdirektör Olle Gull.

I väntan på sin tur kan man njuta av solen.

I väntan på sin tur kan man njuta av solen.

Dagen inleddes med en palaver där vi diskuterade revisionsnämndens och auditörernas kommentarer på vår verksamhet. Auditörerna granskar hela sjukhusets verksamhet vart tredje år, och också den här gången uppfyllde sjukhuset Qualitors krav och fick förnyat SHQS-certifikat. SHQS är ett kvalitetssäkringsprogram, som är framtaget specifikt för social- och hälsovårdstjänster.

Med den positiva responsen, auditörerna gett, och de goda förbättringsförslagen som grund fortsatte dagen med minigolf. Förmannen Gull visade än en gång att gammal är äldst och vann resten av tyky-dagsdeltagarna med tioslags marginal.

Olle Gull vann minigolfen med klar marginal.

Olle Gull vann minigolfen med klar marginal.

Efter minigolf i strålande sol åt vi en utsökt lunch på en av Vasas segelföreningars restauranger och avrundade lunchpausen med varsin glass på bryggan i inre hamnen. Vi konstaterade att Vasa är en mycket behaglig stad att jobba i, speciellt sommartid, inte minst med tanke på närheten till vattnet.

Målen är en bisak när huvudsaken är att tackla sin motståndare.

Målen är en bisak när huvudsaken är att tackla sin motståndare.

Kommunikationens tyky-dag fortsatte i idrottens tecken med en annorlunda slags fotbollsmatch. Iklädda stora uppblåsta ballonger, sprang vi oss svettiga på stadens allaktivitetsplan. Matchen var såtillvida annorlunda att huvudsaken inte var att göra mål utan att tackla sina motståndare. På grund av ballongerna var tacklingarna inte smärtsamma utan varje fall och klumpiga försök att kravla sig upp på fötter igen, utlöste gemensamma skrattsalvor.

Efter matchen var de hårda tacklingarna glömda.

Efter matchen var de hårda tacklingarna glömda.

Tyky-dagar som den här är inte särskilt produktiva jämfört med vanliga arbetsdagar. Men de fyller en viktig funktion genom att de bygger gruppanda och ger förmannen och de anställda en möjlighet att umgås och diskutera på ett annat plan än vad vardagen erbjuder. Och en fungerande grupp med god arbetsanda leder i sin tur kanske till ökad produktivitet och ännu högre kvalitet på de produkter och tjänster som vi på kommunikationsavdelningen producerar. Om inte annat var dagen mycket underhållande med många skratt.

Simon Ventus

Simon Ventus, kommunikationsplanerare

Kumipallossa laatu tiivistyy

Viime viikolla Vaasan keskussairaalan viestintäosasto vietti vuosittaista tykypäiväänsä. Päivän ohjelmaan osallistuivat koko viestinnän poppoo sekä viestintäosaston esimies, hallintojohtaja Olle Gull.

I väntan på sin tur kan man njuta av solen.

Omaa vuoroa odotellessa voi nauttia auringosta.

Päivä alkoi palaverilla, jossa kävimme läpi tarkastuslautakunnan ja auditoijien antamia kommentteja toiminnastamme. Auditoijat tarkastelevat koko sairaalan toimintaa joka kolmas vuosi, ja myös tällä kertaa sairaala täytti Qualitorin vaatimukset ja sai näin ollen SHQS-sertifikaatin. SHQS on laatuohjelma, joka on kehitetty erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluille.

Auditoijien antaman positiivisen palautteen ja hyvien parannusehdotusten myötä päivä jatkui minigolfilla. Esimies Gull osoitti iän tuoman kokemuksen olevan valttia ja voitti muut tykyläiset varmoin ottein.

Olle Gull vann minigolfen med klar marginal.

Olle Gull voitti selkein pistein minigolfin.

Minigolfailun jälkeen nautimme erinomaisen lounaan yhdessä Vaasan purjehdusseuran ravintoloista ja auringon porottaessa herkuttelimme vielä jäätelöllä sisäsataman laiturilla. Totesimme yhteistuumin, että Vaasassa on mukava työskennellä – erityisesti kesällä – eikä vähiten kimaltelevan meren läheisyyden vuoksi.

Målen är en bisak när huvudsaken är att tackla sin motståndare.

Maalinteko on sivuseikka kun taklaaminen on pääasia.

Viestinnän tykypäivä jatkui liikunnan parissa hieman tavallisesta poikkeavalla jalkapallo-ottelulla. Kaupungin monitoimiviheriöllä ahtauduimme suurten, ilmalla täytettyjen kumipallojen sisään ja kirmasimme hiki otsalla pitkin jalkapallokenttää. Ottelu erosi tavallisesta jalkapallo-ottelusta ainakin siinä, että pääasia ei ollut tehdä maaleja vaan taklata vastapuolen pelaajia. Ja mikä parasta, kumipallojen ansiosta taklaukset eivät aiheuttaneet mustelmia tai kipua. Sen sijaan jokainen kaatuminen ja kömpelö yritys päästä kumipallon kanssa takaisin jaloilleen sai aikaan yhteisen naurunremakan.

Efter matchen var de hårda tacklingarna glömda.

Ottelun jälkeen kovat taklaukset unohtuivat pian.

Tämänkaltaiset tykypäivät eivät ole järin tuottavia verrattuna tavallisiin työpäiviin. Tykypäivillä on kuitenkin tärkeä merkitys yhteishengen rakentajana, ja samalla ne tarjoavat esimiehille ja alaisille mahdollisuuden olla tekemisissä ja keskustella aivan eri tasolla kuin tavallisessa arjessa. Toimiva työporukka ja hyvä yhteishenki vuorostaan kenties lisäävät tuottavuutta ja johtavat yhä parempaan laatuun tuotteissa ja palveluissa, joita me viestinnässä tuotamme. Jos ei muuta, niin ainakin saimme viettää todella mukavan päivän ja nauraa vatsamme kipeäksi.

Simon Ventus

Simon Ventus, viestintäsuunnittelija

Sjukhusets telefonnummer byts ut

323-fördelen blir 213 när Vasa centralsjukhus byter de fasta telefonernas telefonnummer. Om du tidigare ringt t.ex. 323 1111 ringer du nu alltså 213 1111.

Orsaken till förändringen är att 323-stammen inte fungerar med alla sjukhusets undernummer. Många kunder utgår ifrån att sjukhusets alla undernummer har samma siffror i början.

– Om undernumret börjar med 3, 4, 5 eller 6 kopplas inte samtalet om kunden i misstag valt 323-fördelen, istället för 213. Istället möts man av en röst som säger: ”numret du valt kan inte nås för tillfället”. Då tror personen som ringt att han fått fel nummer och ringer konfunderad till oss i telefonväxeln, säger växeltelefonist Birgit Eriksson.

Den som hädanefter knappar in 213 på sin telefon får sina samtal kopplade till rätt person utan problem, och behöver inte ringa telefonväxeln i onödan.

– Det gamla 323-numret har också inneburit att många som velat ringa Vasa stads personal i misstag har ringt sjukhuset och tvärtom – Vasa stads telefonnummer börjar ju med 325, säger Eriksson.

Förändringen påverkar inte sjukhusets personals mobiltelefonnummer, endast de fasta telefonerna. 213-fördelen är ingen nykomling. Redan i 15 år har samtal som kopplats från sjukhuset kommit från 213-nummern. De gamla 323-numren skrotas dock inte helt, utan de fungerar i bakgrunden som ett reservsystem.

– Sjukhuset kan aldrig vara beroende av bara en telefonoperatör, säger Mikael Fallenius som ansvarar för sjukhusets telefontrafik.

I sjukhusets broschyrer och tryckprodukter kommer telefonnumret sakta mak att korrigeras efterhand som tryckprodukterna byts ut. Redan nu fungerar det nya 213-numret och kan ringas fast direkt – så du kan uppdatera ditt eget personliga telefonminne utan dröjsmål!

Med vänlig hälsning,

Salla Pukkinen
kommunikationsplanerare

pikkulaatikko

Sairaalan puhelinnumerot muuttuvat

Vaasan keskussairaalan lankapuhelinnumerot muuttuvat: vanha 323-alkuosa vaihtuu 213:en. Esimerkiksi sairaalan puhelinvaihteen numero (06) 323 1111 muuttuu muotoon (06) 213 1111.

Syynä vaihdokseen on se, ettei 323-alku toimi kaikkien sairaalan numeroiden kanssa. Monet asiakkaista olettavat myös, että kaikkien sairaalan alanumeroiden alkuosa on tutunnäköinen 323.

– Jos puhelinnumeron loppuosa alkaa numerolla 3, 4, 5, tai 6, ja soittaja näppäilee alkuun vahingossa 323, ei puhelu mene läpi. Sen sijaan puhelimesta kuuluu, ettei ”valitsemaasi numeroon juuri nyt saada yhteyttä”. Tämän jälkeen henkilö, joka tavoittelee sairaalan väkeä, soittaa närkästyneenä puhelinvaihteeseen luullen saaneensa väärän numeron, kuvailee puhelunvälittäjä Birgit Eriksson.

Näppäilemällä numeron alkuun 213 puhelut ohjautuvat oikeille henkilöille ongelmitta. Yhtenäinen käytäntö säästää esimerkiksi juuri puhelinvaihteen väkeä ylimääräiseltä työltä. Hankaluuksia on aiheuttanut myös vanhan numeron läheisyys Vaasan kaupungin 325-alkuisten numeroiden kanssa – sairaalalle on tullut kaupungille tarkoitettuja puheluita ja päinvastoin, Eriksson tietää.

Sairaalahenkilökunnan matkapuhelinnumeroihin muutos ei vaikuta, vaan ainoastaan lankaliittymiin. Mikään uusi juttu 213-alku ei ole, sillä sairaalasta soitetut puhelut ovat jo viitisentoista vuotta tulleet 213-numerosta. Vanhoista 323-numeroistaei silti luovuta kokonaan, vaan ne pysyvät taustalla varajärjestelmänä.

– Sairaala ei voi koskaan jäädä yhden puhelinoperaattorin varaan, sanoo Mikael Fallenius, joka vastaa sairaalan puhelinliikenteestä.

Sairaalan asiakkaille numeronvaihdos tarkoittaa sitä, että kaikkiin sairaalassa jaettaviin materiaaleihin päivittyy pikkuhiljaa uusi numero. Uuteen, toimivampaan numeroon voi kuitenkin soittaa jo nyt, joten oman henkilökohtaisen puhelinmuistionsa voi päivittää vaikka saman tien!

Ystävällisin terveisin,

Salla Pukkinen
viestintäsuunnittelija

pikkulaatikko

eReceptet förbättrar vårdresultat och patientsäkerhet

I mars tas det elektroniska receptet, eReceptet, i bruk på Vasa centralsjukhus. Inom hälso- och sjukvården har man redan länge gått och väntat på att recepten ska finnas i elektronisk form och kunna lagras i en och samma databas.

 På hösten började eRecepten användas i Vasa stad och mottagandet har för det mesta varit positivt, säger Heikki Kaukoranta, administrativ överläkare på Vasa centralsjukhus.
– I början känns allt nytt främmande. Och en del förhåller sig också tveksamt till datateknik. Tänk om allt inte fungerar som det ska?
Receptuppgifterna är ändå trygga i det länge utvecklade systemet, för under eventuella dataavbrott kan läkemedelsordinationerna utskrivas som tidigare, det vill säga på papper.

 Den största fördelen med eRecepten är att både patienten och vårdpersonalen får en heltäckande bild av patientens läkemedelsbehandling, samtidigt som också patientsäkerheten förbättras.
Tidigare dokumenterade läkarna medicinen på en tom blankett, men nu väljs namnet och styrkan på medicinen via databasen. Det här gör att skrivfel och mångtydigheter blir nära nog obefintliga.

 Heikki Kaukoranta ser eRecepten som en naturlig utveckling men å andra sidan som ett nödvändigt komplement inom hälso- och sjukvården. I och med den allt äldre befolkningen har antalet multisjuka också ökat, samtidigt som interaktionerna och biverkningarna mellan de nya, effektivare läkemedlen har blivit starkare. Tack vare de elektroniska recepten upptäcks oförenliga läkemedel redan i ordinationsskedet – och blir därför inte ordinerade.

 På Vasa centralsjukhus tas eReceptet i bruk i mars 2013. Men när kan nyttan av de elektroniska läkemedelsordinationerna tillgodogöras fullt ut?
– Ett vanligt recept är i kraft ett år och recepten för långvariga läkemedelsbehandlingar blir således elektroniska inom ett år. I och med att även den privata hälso- och sjukvården övergår till det elektroniska systemet år 2014, kommer eReceptet att fungera fullt ut år 2015, säger Kaukoranta.

 Nästa större förändring kommer i form av den elektroniska patientdatabasen, eArkivet, som ska börja utvecklas genast då de elektroniska recepten har tagits i bruk. Via eArkivet kan personalen inom hälso- och sjukvården se de uppgifter som dokumenterats om patienten på samma sätt som via den s.k. Receptcentralen som utvecklats för de elektroniska läkemedelsordinationerna, oavsett var de har blivit införda.

Den här databasen har man gått och väntat på länge.
– Det kommer säker som en överraskning för många att de uppgifter som läkaren vid hälsovårdscentralen har skrivit på datorn inte syns på centralsjukhuset eller vice versa. eReceptet korrigerar läkemedelsdelen och eArkivet sköter resten, säger administrativa överläkaren Kaukoranta.

Salla Pukkinen

Här kan du läsa mera om eReceptet!

Kanta-projektets webbplats

eResepti parantaa hoitotuloksia ja potilasturvallisuutta

Sähköinen lääkemääräys, eResepti, otetaan Vaasan keskussairaalassa käyttöön maaliskuussa 2013. Reseptien sähköistyminen ja tallentuminen tietokantaan on uudistus, jota on terveydenhoidon alalla jo ehditty odotella.

 Vaasan kaupunki otti eReseptit käyttöön viime syksynä, ja vastaanotto on ollut pääasiassa myönteistä, Vaasan keskussairaalan hallintoylilääkäri Heikki Kaukoranta tietää.
– Uusi asia saattaa kuitenkin tuntua aluksi vieraalta. Osa suhtautuu epävarmasti myös tietotekniikkaan. Entäs, jos se ei toimikaan?
Reseptitiedot ovat kuitenkin turvassa pitkään kehitellyssä järjestelmässä, ja mahdollisten tietoliikenteen katkojen aikana voidaan lääkemääräykset antaa vanhaan malliin paperille tulostettuina.

 eReseptin suurin etu on, että sekä potilas itse että hoitohenkilökunta saavat potilaan lääkityksestä kokonaisvaltaisen kuvan. Samalla potilasturvallisuus lisääntyy.
Ennen lääkärit ovat kirjanneet lääkkeet tyhjälle lomakkeelle, nyt lääkkeen nimi ja vahvuus valitaan tietokannasta. Sillä tavalla reseptien kirjoitusvirheet ja tulkinnanvaraisuus vähenevät lähes olemattomiin.

 Heikki Kaukoranta näkee eReseptin luonnollisena jatkumona ja toisaalta tarpeellisena lisänä terveydenhuollon alalla. Monisairastavuus on lisääntynyt väestön ikääntymisen seurauksena, ja uusien, tehokkaampien lääkkeiden yhteis- ja sivuvaikutukset ovat nekin entistä vahvempia. Sähköisten reseptien myötä yhteensopimattomat lääkkeet huomataan jo reseptin kirjoitusvaiheessa – ja jätetään tyystin määräämättä.

 eResepti otetaan Vaasan keskussairaalassa käyttöön maaliskuussa 2013, mutta milloin sähköisten lääkemääräysten edut ovat sitten täysin hyödynnetyt?
– Tavallinen resepti on voimassa vuoden, ja pitkäaikaislääkityksen reseptit muutetaan sähköisiksi vuoden kuluessa. Kun vielä yksityinen terveydenhoito siirtyy sähköaikaan vuonna 2014, toimii eResepti täydellä kapasiteetilla vuonna 2015, Kaukoranta kertoo.

 Seuraava suuri muutos tulee olemaan sähköinen potilastietokanta, eArkisto, jonka kehitys aloitetaan heti sähköisten reseptien käyttöönoton jälkeen. eArkistosta terveydenhuollon henkilökunta näkee potilaasta kirjatut tiedot samalla tavalla kuin sähköisten lääkemääräysten Reseptikeskuksesta, oli ne sitten kirjattu missä tahansa.

Tietokantaa on jo ehditty odotella.
– Se tulee monesti ihmisille yllätyksenä, että lääkärin terveyskeskuksessa tietokoneella kirjaamat potilastiedot eivät näykään keskussairaalassa ja päinvastoin. eResepti korjaa lääkepuolen, eArkisto hoitaa loput, hallintoylilääkäri Kaukoranta kuvailee.

Salla Pukkinen

Lue lisää eReseptistä sairaalamme www-sivuilta 

Kanta-hankkeen kotisivut