Keliaakikko, gluteeniherkkä vai herkkävatsainen? Asiantuntija selvittää käsitteitä

Ihmiset karttavat vehnää, ohraa ja ruista enemmän kuin koskaan ennen – eivät vain keliaakikot vaan myös muut herkistyneet. Ruuansulatushäiriöt, kuten ilmavaivat tai vatsan turvotus, tulkitaan usein virheellisesti keliakiaksi tai gluteeniherkkyydeksi.

Yhä useampi välttää gluteenia, sillä he voivat paremmin gluteenittomalla ruokavaliolla. Keliaakikolle kyse ei ole valinnasta vaan pakosta.

– Keliaakikkojen on poistettava ruokavaliosta kaikki, mikä sisältää gluteenia, kertoo Christian Nielsen, ylilääkäri ja gastroenterologi Vaasan keskussairaalasta.

Keliakia on geneettinen sairaus. Vehnässä, ohrassa ja rukiissa oleva gluteeni aiheuttaa tulehdusreaktion keliaakikon ohutsuolen limakalvolla, mikä puolestaan vaurioittaa suolinukkaa. Oireina voi olla esimerkiksi tahatonta laihtumista tai ripulia, mutta tauti voi olla myös täysin oireeton. Tavallisimpia oireita ovat lievät vatsa- ja suolisto-ongelmat, kuten ilmavaivat ja herkkä vatsa.

 Gluteeniherkkyyttä ei ole vielä täysin tunnustettu sairaudeksi.

Keliakiaa eli gluteeni-intoleranssia ei kuitenkaan pidä sekoittaa gluteeniherkkyyteen.

– Gluteeniherkkyys on sairaus, joka ei ole vielä nykyisin täysin ”tunnustettu”: käytössä ei ole objektiivisia tutkimuksia, joilla diagnoosi voitaisiin vahvistaa. Gluteeniherkkä saa gluteenia sisältävistä tuotteista selviä oireita, jotka muistuttavat paljon keliakiaa: ilmavaivat, vatsan turvotus, vatsakrampit ja mahdollisesti löysä vatsa tai ripuli. Gluteeniherkältä ei kuitenkaan löydy ohutsuolen tulehdusta eikä suolinukka ole vaurioitunut, Nielsen sanoo.

gastroskopia_nielsen_web

– Gastroskopinen tutkimus saattaa tuntua potilaasta ikävältä. Tarvittaessa voimme puuduttaa nielun vähentääksemme oksennusrefleksiä sekä antaa rauhoittavaa ja kipua vähentävää lääkitystä, sanoo gastroenterologi Christian Nielsen.

Kaiken takana ovatkin hiilihydraatit?

Viime vuosien tutkimustulokset ovat herättäneet epäilyn siitä, ettei vatsaoireita aiheuttaisikaan gluteeni vaan niin sanotut FODMAP-hiilihydraatit, joita on myös viljassa.

– Gluteenittomissa tuotteissa näitä hiilihydraatteja on vähemmän. Asia ei siis ole täysin yksiselitteinen, Nielsen kuvailee.

Monet uskovat olevansa herkkiä gluteenille, vaikka ongelma saattaakin johtua FODMAP-hiilihydraateista tai stressistä ja epäsäännöllisistä, kiireessä nautituista aterioista.

– Kyse voi olla myös IBS:stä (irritable bowel syndrome, kolon irritabile) eli ärtyvän suolen oireyhtymästä, josta kärsii noin 15–20 prosenttia suomalaisista. Oireet ovat samantapaiset: vatsan turvotus, ilmavaivat, vaihtelevasti ripulia ja ummetusta, mahakipu, joka helpottaa suolen tyhjentämisen jälkeen. Sairaus on yleisempi naisilla.

Gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole kielteisiä seurauksia, joten sille voi halutessaan siirtyä vapaaehtoisestikin.

– Jos syö muutoin monipuolisesti, siitä ei pitäisi aiheutua mitään ongelmia, Nielsen sanoo.

Myös FODMAP-hiilihydraatiton ruokavalio voi auttaa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä. FODMAP-hiilihydraatteja on muun muassa palkokasveissa, sipulissa, kaalissa, ksylitolia ja sorbitolia sisältävissä makeisissa sekä vehnää, ruista tai ohraa sisältävissä viljatuotteissa.

Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta.

Luotettava pikatesti

Keliakiaepäilyn tutkiminen aloitetaan verikokeella, josta selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita.

– Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta. Jos suolinukka on vaurioitunut ja tyypillisiä tulehdussoluja löytyy, diagnoosi on selvä.

Kun gluteenittomalla ruokavaliolla on oltu 1–2 vuotta, varmistetaan tarkistuskäynnillä, että suolinukka on tervehtynyt.

Jos epäilee sairastavansa keliakiaa, on asian selvittämiseksi hakeuduttava ensisijaisesti omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon.

– Apteekista voi myös ostaa melko luotettavan pikatestin, jossa sormenpäästä otetun veripisaran avulla selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita, Nielsen vinkkaa.

Arvioidaan, että lähes kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Tauti on saattanut jonkin verran yleistyä, mutta suuri määrä johtuu ennen kaikkea tutkimusmenetelmien kehittymisestä: nykyään suurempi osa tapauksista löydetään.

Sen sijaan gluteeniherkkyyden diagnosoimiseen ei valitettavasti ole vielä menetelmiä.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

– Gluteeniherkillä ei nimittäin ole vasta-aineita veressä eikä heidän suolinukkansa ole vaurioitunut. Jos gluteeniton tai vähägluteeninen ruokavalio poistaa oireet, ei gluteenittomaan ruokavalioon siirtymiselle ole lääketieteellistä estettä. Ruokavalion ei luultavasti tarvitse olla niin ehdoton kuin keliaakikolla, Christian Nielsen kertoo.

Myöskään gluteeniherkkyyden ja herkän vatsan (IBS) erottamiseksi toisistaan ei ole olemassa diagnostisia menetelmiä.

Gluteeniton on tuttu juttu Suomessa

Gluteeniton ruokavalio parantaa kudoksissa ja suolistossa piilevän tulehduksen noin 98 prosentilla keliaakikoista. Gluteenitonta ruokavaliota on noudatettava koko loppuelämä, muutoin tulehdus uusiutuu.

– Koska ruokavalio on näin ehdoton, se voi aiheuttaa päänvaivaa ravintolassa tai ystävien luona kyläillessä. Suomessa keliakia tunnetaan kuitenkin parhaiten maailmassa, joten ravintoloissa ja kaupoissa käsite on tuttu. Haasteellisinta on oleskelu ulkomailla, Nielsen toteaa.

Keliakiaepäily on otettava tosissaan. Hoitamaton keliakia voi nimittäin aiheuttaa nivelvaivoja, väsymystä ja masennusta, osteoporoosia, maksatulehduksen ja joskus harvoin ohutsuolen syöpää.

Teksti: Charlotta Järf | Kuvat: Katja Lösönen

Artikkeli julkaistiin alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 1/2015. Lue koko lehti verkkosivuiltamme!

Celiaker, glutensensitiv eller bara orolig i magen? Specialisten reder ut begreppen

Vete, korn och råg undviks som aldrig förr – inte bara av celiakier utan också andra överkänsliga. Matsmältningsbesvär som gaser och buksvullnad tolkas ändå ofta felaktigt som glutenintolerans eller glutensensitivitet.

Allt fler väljer att undvika gluten, eftersom de mår bättre av en glutenfri kost. För celiakier är detta inget val, utan ett måste.

– Celiakier måste helt undvika all kost och ingredienser som innehåller dessa produkter, säger överläkare och gastroenterolog Christian Nielsen på Vasa centralsjukhus.

Celiaki är en genetiskt betingad sjukdom, där gluten förekommande i vete, korn och råg orsakar en inflammationsreaktion i tunntarmens slemhinna, som sedan ger upphov till skada på tarmluddet. Symtomen kan vara allt från påtaglig avmagring och diarré till inga alls. Lindriga mag- och tarmproblem, som luftbesvär och orolig mage är vanligast.

 Glutensensitivitet har inte ännu erkänts som en regelrätt sjukdom.

Det gäller dock att skilja på celiaki, som också kallas glutenintolerans, och glutensensitivitet.

– Glutensensitivitet är en åkomma som inte ännu är fullständigt ”erkänd” i dagsläget – det finns i dag inga objektiva undersökningar som kan fastställa en sådan diagnos. Vid glutensensitivitet får den drabbade påtagliga symtom av produkter innehållande gluten. Besvären påminner mycket om symtomen vid celiaki: gasbesvär, buksvullnad, magkramper och eventuellt lös mage eller diarré. Hos glutensensitiva kan man däremot inte påvisa någon inflammation eller skada av tarmluddet, säger Nielsen.

gastroskopia_nielsen_web

– Gastroskopi kan vara rätt obehagligt för patienten. Vi behov kan vi bedöva svalget för att lindra kväljningsreflexen och ge smärt- och ångestdämpande medicin, säger gastroenterolog Christian Nielsen.

Kolhydrater boven i dramat?

De senaste årens forskningsresultat har väckt misstanke om att det inte är gluten som orsakar symtom, utan så kallade FODMAP-kolhydrater som finns i spannmål.

– I glutenfria produkter finns det färre av dessa kolhydrater. Saken är alltså inte helt entydig.

Många tror ofta att de är känsliga för gluten, fastän problemet egentligen kanske i fösta hand beror på FODMAP-kolhydrater eller stress och oregelbundna, hastiga måltider.

– Det kan också röra sig om IBS (irritable bowel syndrome, kolon irritabile), det vill säga känslig tarm, som 15-20 procent av finländarna lider av. Symtomen är liknande: svullen mage, magont som lättar efter att tarmen tömts, gasbesvär, växlande diarré och förstoppning. Sjukdomen är vanligare bland kvinnor.

Att frivilligt välja en glutenfri kost har trots allt inga negativa följder.

– Så länge kosten i övrigt är mångsidig torde det inte innebära några problem, säger Nielsen.

En kost utan FODMAP-kolhydrater kan också hjälpa dem som lider av irritabel tarm.

FODMAP-kolhydrater finns i bland annat baljväxter, lökväxter, kål, sötsaker som innehåller xylitol och sorbitol, spannmålsprodukter av vete, råg och korn.

Den slutliga diagnosen görs med gastroskopi, där vi tar vävnadsprover från tolvfingertarmen.

Pålitliga snabbtest

Diagnosticeringen av celiaki inleds med blodprov för att finna så kallade celiaki-antikroppar i blodet.

– Den slutliga diagnosen görs med gastroskopi, där vi tar vävnadsprover från tolvfingertarmen. Ifall tarmluddet är skadat och typiska inflammationsceller påvisas är diagnosen klar.

Slutligen görs en kontrollundersökning efter ett till två år med glutenfri diet, för att säkerställa att tarmluddet har repat sig. Den som tror sig lida av celiaki bör i första hand söka sig till sin egen hälsovårdscentral eller arbetshälsovården för att få misstanken bekräftad.

– Det går även att köpa rätt pålitliga snabbtest från apoteket där man med hjälp av en droppe blod från fingret kan påvisa positivitet för celiakiantikroppar, tipsar Nielsen.

I Finland tros närmare två procent av befolkningen lida av celiaki.

– Möjligen har celiaki blivit något vanligare, men främst är det diagnostiken som har förbättrats och fler fall hittas.

För glutensensitivitet finns dessvärre inga diagnostiska verktyg i dagsläget.

 

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

Patienten får svälja en slang med en fiberoptisk kamera, som sedan tar bilder av exempelvis magsäcken. På detta sätt kan orsaken till flera varierande åkommor ringas in, t.ex. halsbränna, blödningar och oklar avmagring.

– Antikroppar i blodet eller skada på tarmluddet kan nämligen inte påvisas vid glutensensitivitet. Ifall en glutenfattig eller glutenfri diet ger symtomfrihet ser vi inget medicinskt hinder för att gå in för en sådan. Troligtvis behöver dieten inte vara lika strikt som vid celiaki.

Det finns heller inga diagnostiska verktyg för att skilja på IBS, det vill säga känslig mage, och glutensensitivitet.

Glutenfritt välkänt i Finland

Hos 98 procent av celiakierna kan inflammationen i vävnaderna och tarmen botas genom glutenfri kost. Dieten bör dock vara livslång för celiakier, inflammationen återkommer ifall gluten återintroduceras.

– Noggrannheten med dieten kan orsaka en del frågor och besvär vid restaurangbesök eller besök hos vänner. Finland är dock det land i världen där celiaki är mest känd, och i restauranger och affärer är begreppet glutenfri välbekant. Den största utmaningen är nog vistelser utomlands, konstaterar Nielsen.

En groende misstanke om celiaki bör tas på allvar. Obehandlad celiaki ökar nämligen risken för bland annat ledbesvär, trötthet och depression, benskörhet (osteoporos), leverinflammation samt i ovanliga fall tunntarmscancer.

Text: Charlotta Järf | Bilder: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 1/2015. Läs hela tidningen på vår webbplats!

Amningsdilemman kluras ut på polikliniken

imetyspoliklinikka

Visste du att mat och vatten är A och O för att ha tillräckligt med egen bröstmjölk? När man ammar är det viktigt att dricka cirka tre liter vatten per dag, och äta tre varma mål mat och fem mellanmål om dagen. Det femte mellanmålet borde ätas nattetid vid amning eller pumpning.

Vi på amningspolikliniken hjälper till i allehanda frågor som berör amning. Vi handleder och stöder mammor till en god amningsstart, och i mån av möjlighet helamning i sex månader samt delamning i över ett års ålder. Vi står till tjänst i problemsituationer, t.ex. vid sugproblematik, bröstinflammationer, svamp eller bröstabscesser.

De flesta amningsdilemman berör:

  • mjölkstockning/bröstinflammation
  • såriga bröstvårtor
  • viktkontroller – har mamman tillräckligt med mjölk
  • rätt suggrepp

Vasa centralsjukhus amningspoliklinik finns på avdelning A8 och har öppet måndagar och torsdagar. Tider kan bokas via amningsstödtelefon 044 323 2072, eller strax innan hemfärd från förlossningsavdelningen, barnavdelningen eller så kan man boka via rådgivningens personal. Om mamman haft stora problem vid tidigare amningar kan en remiss skrivas ut från rådgivningen redan under graviditeten för att skapa en amningsplan.

Vi hoppas av hela hjärtat att tröskeln känns låg för alla att kontakta oss för att få råd i problemsituationer. Ni är alla hjärtligt välkomna att diskutera amningen med oss!

Sussi Strömfors, barnmorska/amningskoordinator
Mira Laitinen, barnmorska/amningsutbildare

Imetyspoliklinikalla ratkotaan rintaruokinnan pulmia

imetyspoliklinikka

Tiesitkö, että ruoka ja vedenjuonti ovat A ja O, jotta rintamaitoa syntyy riittävästi? Imettäessä on tärkeää juoda noin kolme litraa vettä ja syödä kolme lämmintä ateriaa ja viisi välipalaa päivittäin. Viides välipala kannattaa nauttia yöllä imetyksen tai lypsämisen yhteydessä.

Me imetyspoliklinikalla autamme kaikissa imetykseen liittyvissä kysymyksissä. Me ohjaamme ja tuemme, jotta äidit pääsevät imetyksessä hyvin alkuun ja että täysimetystä pystyttäisiin jatkamaan puoli vuotta ja osittaisimetystä siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. Olemme käytettävissä ongelmatilanteissa: jos imeminen ei tunnu luonnistuvan tai jos rintoihin tulee tulehdus, sieni-infektio tai paiseita.

Yleisimmät imetysongelmat liittyvät

  • maitotiehyttukoksiin/rintatulehduksiin
  • haavaisiin nänneihin
  • painonhallintaan – riittääkö maito?
  • oikeaan imuotteeseen

Vaasan keskussairaalan imetyspoliklinikka sijaitsee A-rakennuksen 8. kerroksessa ja on auki maanantaisin ja torstaisin. Ajan voi varata numerosta 044 323 2072, juuri ennen kotiinlähtöä synnytys- tai lastenosastolta tai neuvolan kautta. Jos äidin edelliset imetykset ovat olleet todella ongelmallisia, neuvolassa voidaan kirjoittaa lähete poliklinikalle jo raskausaikana, jotta imetystä varten voidaan laatia suunnitelma.

Toivomme täydestä sydämestämme, että kynnys ottaa meihin yhteyttä ongelmatilanteissa tuntuu matalalta. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita keskustelemaan imetyksestä kanssamme!

Sussi Strömfors, kätilö/imetyskoordinaattori
Mira Laitinen, kätilö/imetysohjaaja

Boka labbtid behändigt via Nettilab

nettilab_sveHittills har det varit möjligt att boka labbtid till Vasa centralsjukhus och Smedsbyvägens laboratorier, men nu går det också att boka tid till laboratorierna i Laihela, Malax, Korsnäs och Lillkyro. Bokningen sker via Nettilab. Tid för provtagning måste alltid bokas i förväg till dessa laboratorier (gäller ej jourpatienter).

Du kan också boka tid per telefon 06 213 1626. Genom att boka tid slipper du köa till provtagningen och i bästa fall är laboratoriebesöket över på fem minuter.

– Då du bokar tid förlöper besöket smidigt och när det passar dig bäst, säger avdelningsskötare Sari Kärki på kliniska laboratoriet.

Öppettider vid laboratorier och provtagningspunkter:
Centralsjukhusets laboratorium må–fre 7.00–15.00
Smedsbyvägens laboratorium må–to 8.00–15.00, fre 8.00–14.00
Laboratoriet i Laihela må–to 7.30–14.30, fre 7.30–14.00
Provtagningen i Lillkyro må och ons kl. 7.00–12.30
Laboratoriet i Malax må–fre 7.30–15.00
Provtagningen i Korsnäs torsdagar 8.00–11.30

Nettilabista aika näytteenottoon näppärästi

nettilabNyt Nettilabista voi varata laboratorioajan Vaasan keskussairaalan ja Sepänkyläntien laboratorioiden lisäksi myös Laihian, Maalahden, Korsnäsin ja Vähänkyrön laboratorioihin. Näissä laboratorioissa näytteenottoon pääsee ainoastaan ajanvarauksella lukuun ottamatta päivystyspotilaita.

Helppokäyttöisen verkkopalvelun lisäksi ajanvarauksen voi tehdä puhelimitse numerosta 06 213 1626. Kun ajan varaa etukäteen, näytteenottoon ei tarvitse jonottaa, ja parhaimmillaan laboratoriokäynti on ohi viidessä minuutissa.

– Ajanvarauksella varmistetaan, että laboratoriossa asiointi sujuu joustavasti silloin, kun se potilaalle itselleen sopii, sanoo Sari Kärki, kliinisen laboratorion osastonhoitaja.

Laboratorioiden ja näytteenottojen aukioloajat:
Keskussairaalan laboratorio ma–pe 7.00–15.00
Sepänkyläntien laboratorio ma–to 8.00–15.00, pe 8.00–14.00
Laihian laboratorio ma–to 7.30–14.30, pe 7.30–14.00
Vähänkyrön näytteenotto ma ja ke klo 7.00–12.30
Maalahden laboratorio ma–pe 7.30–15.00
Korsnäsin näytteenotto to 8.00–11.30.

Unikoulu: Kello ja kännykkä pois yöpöydältä!

Unikoulu: Kello ja kännykkä pois yöpöydältä!

Monilla uniongelmista kärsivillä on tapana katsoa kelloa monta kertaa yössä. Syynä on usein halu tarkkailla, paljonko unta on jo saatu ja kuinka monta tuntia on vielä aikaa viettää höyhensaarilla. Tarkkailun seurauksena kuitenkin aktivoidumme ja stressihormonitasomme nousevat. Sen sijaan pitäisi pyrkiä rauhoittumaan.

On hyvä muistaa, että tieto kellonajasta ei yleensä paranna unen laatua. Jos edellisen yön unille haluaa mitan, on seuraavan päivän vointi melko luotettava mittari unen laadulle.

Ensimmäiset yöt ilman kelloa saattavat varmasti tuntua oudolta ja tehdä olon epävarmaksi. Jos ei muuta, ainakin kello on ollut seurana niinä pimeinä öinä, kun kaikki muut jo nukkuvat. Epätieto kellonajasta voi olla jopa ahdistavaa. Muutaman yön jälkeen useimmat kuitenkin huomaavat, että kello ei tosiaankaan ole tuonut mitään muuta kuin ylimääräistä huolta. Monesta saattaa alkaa tuntua mukavalta, ettei kellonaikaa tiedä tarkalleen.

Älä laske tunteja

Omien yöunien määrää on vaikeaa arvioida itse. Ajantaju muuttuu hereillä maatessa, ja usein tuntuu, että aika kulkee todellisuutta hitaammin. Tämä tarkoittaa sitä, että useimmiten makaat hereillä vähemmän aikaa kuin itse arvioit. Asiaa on tutkittu kirjaamalla ylös ihmisten nukkumisaikaa ja vertaamalla tuloksia heidän omaan arvioonsa.

On hyvä myös huomioida, että aivot eivät aina tunnista uneksi kahta pinnallisinta unen vaihetta, erittäin kevyttä ja kevyttä unta. Uni on silloin niin pinnallista, että saatat havainnoida ympärilläsi tapahtuvia asioita. Aivosi saattavat siis luulla sinun olevan hereillä, vaikka todellisuudessa nukut.

Riittävän syvä uni on usein nukuttujen tuntien määrää tärkeämpää.

Tunteja lasketaan, koska nukkumiseen luullaan tarvittavan jokin tietty aika. Näin ei kuitenkaan ole. Sen sijaan on parempi antaa unelle hyvät edellytykset ”huolehtia itse itsestään”. Uniongelmien ratkomisessa itsensä pakottaminen tietyn tuntimäärän nukkumiseen ei ole kovin kestävä strategia. Sanotaan, että paras ase uniongelmia vastaan on välinpitämättömyys. Pakottaminen on puolestaan yleensä tehotonta. Monet tuntevat tilanteen, jossa uni tulee vasta aamun tunteina yöllisen taistelun jälkeisen ”luovuttamisen” myötä. Nukahtamiseen pakottaminen on vähän kuin yrittäisi tarttua elohopeaan.

Riittävän syvä uni on usein nukuttujen tuntien määrää tärkeämpää. Kun keho pyrkii ottamaan takaisin menetetyn unen, se ei tee sitä unen määrässä vaan laadussa. Keho siis pyrkii ennemmin nukkumaan syvemmin kuin kauemmin.

Nukkumaanmenoaika: koneet kiinni!

Useat lyhyet heräämiset yön aikana ovat ihan normaalia. Jokaisen univaiheen päätteeksi heräämme hetkeksi. Tämän ansiosta pystymme reagoimaan mahdollisiin ympäristön vaaroihin. Jos herääminen kestää vain hetken, emme yleensä edes muista sitä. Sen sijaan pidempään hereillä olon muistamme vielä aamullakin. Yölliset heräämiset ovat siis täysin luonnollinen asia, mutta ongelmallista on, jos nukahtaminen ei enää onnistu uudelleen.

Nettisurffailulla on aktivoiva vaikutus, mikä voi vaikeuttaa nukahtamista.

Nykyään useimmat käyttävät kännykkää herätyskellona. Silloin voi olla paikallaan asettaa puhelin yön ajaksi lentokonetilaan, sillä säteily voi häiritä unta. Uniongelmista kärsiville suositellaan, että puhelinta ei käytettäisi ennen nukkumaanmenoa eikä unettomina öinä. Esim. nettisurffailulla on aktivoiva vaikutus, mikä voi vaikeuttaa nukahtamista. Jopa puhelimen valo voi häiritä.

Myöskään tabletin tai tietokoneen käyttö ennen nukkumaanmenoa ei erityisemmin edistä unta. Koneiden käytöllä on osin aktivoiva vaikutus, ja osin näytön valo voi edesauttaa valvetilaa ja häiritä pimeähormoni melatoniinin eritystä.

Lähteenä käytetty Susanna Jernelövin teosta Sov gott! – Råd och tekniker från KBT



Sairaanhoitaja Malin Knip on pitänyt unikoulua usean vuoden ajan Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikössä. Unikoulu-blogisarjassa hän antaa vinkkejä uni- ja nukahtamisongelmiin. Löydät kaikki Unikoulu-blogisarjan tekstit tästä linkistä.

Sömnskolan: Klocka och mobil väck från nattduksbordet!

Unikoulu: Kello ja kännykkä pois yöpöydältä!

Många med sömnproblem har för vana att titta på klockan flera gånger per natt. Orsaken är ofta att man vill ha kontroll över hur mycket man sovit och räkna ut hur lång tid det är kvar tills man måste stiga upp på morgonen. Det här är dock en aktivitet som kan leda till att vi blir mer aktiverade och orsakar att stresshormonerna stiger. Det man istället borde ägna sig åt är de-aktivering, nedvarvning.

Det är bra att komma ihåg att sömnkvaliteten inte förbättras av att veta precis hur många timmar som har gått av natten eller hur många timmar som är kvar innan man måste stiga upp. Nästa dags mående är däremot ett ganska tillförlitligt kvitto på hur sömnen varit, för den som vill ha ett mått på föregående natts sömn.

Om man bestämmer sig för att sova ”utan klocka” kan det säkert kännas ovant och osäkert att inte ha den att titta på de första nätterna. Om inte annat har den ju varit ett sällskap där i mörka natten när alla andra sover. Det kan till och med kännas näst intill ångestfyllt att inte få titta på klockan. Men efter några nätter brukar de flesta märka att klockan faktiskt inte tillförde något annat än extra oro. Många tycker också att det kan vara skönt att slippa veta exakt vad klockan är.

Räkna inte timmar

Det har också visat sig vara svårt att själv uppskatta hur mycket sömn man fått under natten. Tidsuppfattningen förändras medan man ligger vaken och tiden verkar ofta gå långsammare än vad den egentligen gör. Man har således ofta legat vaken kortare tid än vad man själv uppskattar. Detta har bevisats bl.a. när människor fått uppskatta sina sömntimmar samtidigt som sömnen registrerats under natten och detta sedan jämförts med resultat från registreringen.

Ett annat viktigt faktum att beakta är att hjärnan inte alltid uppfattar de två ytligaste sömnstadierna, mycket lätt sömn och lätt sömn, som sömn. Sömnen är så pass ytlig att man ibland kan registrera saker som händer omkring en trots att man sover och därför kan hjärnan uppfatta att man är vaken.

Att sova tillräckligt djupt är ofta viktigare än att sova ett visst antal timmar.

Att räkna timmar handlar om att tro att man måste sova ett visst antal timmar, men så är inte fallet. Det är bättre att ge sömnen goda förutsättningar att ”sköta sig själv”. Att försöka tvinga sig själv att sova ett visst antal timmar är inte en givande strategi när det gäller att lösa sömnproblem. Man brukar säga att det bästa vapnet mot sömnproblem är likgiltighet, att försöka tvinga sig att somna fungerar oftast inte. Många upplever också att de ibland somnar först mot morgontimmarna när de kämpat hela natten och sedan ”ger upp”. Att försöka tvinga sig att sova kan jämföras med att försöka gripa efter kvicksilver.

Att sova tillräckligt djupt är ofta viktigare än att sova ett visst antal timmar. När kroppen tar igen förlorad sömn tas den inte igen i kvantitet utan i kvalitet. Kroppen strävar alltså till att sova djupare istället för att sova längre när man tar igen förlorad sömn.

Läggdags: stäng apparaterna!

Det är helt naturligt att ha många korta uppvaknanden varje natt. Efter varje avslutad sömncykel vaknar vi ofta kort upp, vilket bl.a. ger oss möjlighet att reagera på eventuella faror i omgivningen. Vanligtvis har vi inga minnen av dessa uppvaknanden om de bara varar en kort stund. Men om vi är vakna en längre tid så minns vi det på morgonen. Det faktum att vi vaknar flera gånger varje natt är alltså helt naturligt men problemen uppstår när vi inte kan somna om igen.

Det har en aktiverande effekt att t.ex. surfa på nätet och det kan försvåra insomnandet.

De flesta använder nuförtiden mobiltelefonen som väckarklocka och då kan det vara på sin plats att ställa den i flygplansläge under natten eftersom sömnen kan störas av strålningen. För den som har sömnproblem rekommenderas att inte använda telefonen på kvällen innan man ska somna och inte heller på natten när man är sömnlös. Det har en aktiverande effekt att t.ex. surfa på nätet och det kan försvåra insomnandet. Även ljuset från telefonen kan försvåra insomnandet.

Att använda pekplatta eller sitta framför datorn innan läggdags är inte heller speciellt sömnbefrämjande. Dels har det en aktiverande effekt och dels upprätthålls vakenheten av ljuset från datorn, som kan störa utsöndringen av sömnhormonet melatonin.

Faktakälla: ”Sov gott! – Råd och tekniker från KBT”av Susanna Jernelöv



Sjukskötare Malin Knip har under flera år lett en sömnskola på Vasa centralsjukhus psykiatriska enhet. I bloggserien Sömnskolan ger hon tips gällande sömn- och insomningsproblem. Du hittar alla texter i Sömnskolan-bloggserien här.

Keho ja mieli käsi kädessä

Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikkö sijaitsee Huutoniemellä. Sairaanhoitaja Malin Knip esittelee alueen luonnonkauniita lenkkipolkuja.

Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikkö sijaitsee Huutoniemellä. Sairaanhoitaja Malin Knip esittelee alueen luonnonkauniita lenkkipolkuja.

– Hyvä fyysinen kunto kulkee käsi kädessä mielen hyvinvoinnin kanssa, kertoo liikunta- ja urheiluohjaaja Britta Lunabba Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksiköstä.

Liikunta lisää elimistön endorfiinitasoja, mikä saa aikaan mielihyvän tunnetta.

– Liikkuminen edesauttaa fyysisistä ja henkisistä rasitteista selviämisessä, mikä tekee myös arjesta helpompaa.

Kaikista tärkeintä on, että viihtyy itsensä kanssa. Voi siis olla ihan tyytyväinen, vaikka vyötäröllä olisikin vähän ylimääräistä.

Lunabba suosittelee liikkumaan 3–4 kertaa viikossa. Liikuntaharrastus ei välttämättä vaadi suurta panostusta.

– Melkein missä tahansa voi mennä vaikkapa ulos kävelemään, Lunabba toteaa. Eri lajeja kannattaa kokeilla rohkeasti, vaikka aiempaa liikuntataustaa ei olisikaan.

– Esimerkiksi vesijumppa ja vesijuoksu sopivat mainiosti myös vaikeasti ylipainoisille. Vesi antaa hyvän vastuksen koko kropalle, Lunabba vinkkaa.

Moni haluaisi saada nopeasti paljon näkyviä tuloksia, mutta liikunnan vaikutuksia kannattaa jaksaa odottaa. Puntari ei ehkä näytä heti mieluisia lukemia, mutta samalla voi kuitenkin huomata, että olo on pirteämpi ja vointi parempi.

– Kaikista tärkeintä on, että viihtyy itsensä kanssa. Voi siis olla ihan tyytyväinen, vaikka vyötäröllä olisikin vähän ylimääräistä, Lunabba toteaa.

Teksti: Antti Niemelä | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Kropp och själ går hand i hand

Vasa centralsjukhus psykiatriska enhet finns i Roparnäs. Sjukskötare Malin Knip presenterar områdets natursköna stigar.

Vasa centralsjukhus psykiatriska enhet finns i Roparnäs. Sjukskötare Malin Knip presenterar områdets natursköna stigar.

– God fysisk kondition och mental hälsa går hand i hand, säger motions- och idrottsinstruktör Britta Lunabba på Vasa centralsjukhus psykiatriska enhet.

Motion höjer endorfi nnivån, vilket ger en känsla av  välbehag.

– Att röra på sig gör det lättare att klara av vardagens fysiska och psykiska stress.

Viktigast av allt är att trivas med sig själv. Även den som har lite extra stoppning kring midjan kan känna sig nöjd med sig själv.

Lunabba rekommenderar 3–4 motionspass i veckan. Detta kräver inte nödvändigtvis någon större satsning.

– Det går att ta en promenad nästan var som helst. Och prova modigt på nya grenar, även om du inte alls har motionerat tidigare.

– Vattengymnastik och vattenlöpning passar utmärkt även för svårt överviktiga personer. Vattnet ger ett bra träningsmotstånd för hela kroppen, tipsar Lunabba.

Många vill snabbt få synliga resultat, men de positiva effekterna av motion är väl värda att vänta på. Vågen visar kanske inte genast ett önskvärt resultat, men man känner sig piggare och mår bättre.

– Viktigast av allt är att trivas med sig själv. Även den som har lite extra stoppning kring midjan kan känna sig nöjd med sig själv, konstaterar Lunabba.

Text: Antti Niemelä | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.