Keliaakikko, gluteeniherkkä vai herkkävatsainen? Asiantuntija selvittää käsitteitä

Ihmiset karttavat vehnää, ohraa ja ruista enemmän kuin koskaan ennen – eivät vain keliaakikot vaan myös muut herkistyneet. Ruuansulatushäiriöt, kuten ilmavaivat tai vatsan turvotus, tulkitaan usein virheellisesti keliakiaksi tai gluteeniherkkyydeksi.

Yhä useampi välttää gluteenia, sillä he voivat paremmin gluteenittomalla ruokavaliolla. Keliaakikolle kyse ei ole valinnasta vaan pakosta.

– Keliaakikkojen on poistettava ruokavaliosta kaikki, mikä sisältää gluteenia, kertoo Christian Nielsen, ylilääkäri ja gastroenterologi Vaasan keskussairaalasta.

Keliakia on geneettinen sairaus. Vehnässä, ohrassa ja rukiissa oleva gluteeni aiheuttaa tulehdusreaktion keliaakikon ohutsuolen limakalvolla, mikä puolestaan vaurioittaa suolinukkaa. Oireina voi olla esimerkiksi tahatonta laihtumista tai ripulia, mutta tauti voi olla myös täysin oireeton. Tavallisimpia oireita ovat lievät vatsa- ja suolisto-ongelmat, kuten ilmavaivat ja herkkä vatsa.

 Gluteeniherkkyyttä ei ole vielä täysin tunnustettu sairaudeksi.

Keliakiaa eli gluteeni-intoleranssia ei kuitenkaan pidä sekoittaa gluteeniherkkyyteen.

– Gluteeniherkkyys on sairaus, joka ei ole vielä nykyisin täysin ”tunnustettu”: käytössä ei ole objektiivisia tutkimuksia, joilla diagnoosi voitaisiin vahvistaa. Gluteeniherkkä saa gluteenia sisältävistä tuotteista selviä oireita, jotka muistuttavat paljon keliakiaa: ilmavaivat, vatsan turvotus, vatsakrampit ja mahdollisesti löysä vatsa tai ripuli. Gluteeniherkältä ei kuitenkaan löydy ohutsuolen tulehdusta eikä suolinukka ole vaurioitunut, Nielsen sanoo.

gastroskopia_nielsen_web

– Gastroskopinen tutkimus saattaa tuntua potilaasta ikävältä. Tarvittaessa voimme puuduttaa nielun vähentääksemme oksennusrefleksiä sekä antaa rauhoittavaa ja kipua vähentävää lääkitystä, sanoo gastroenterologi Christian Nielsen.

Kaiken takana ovatkin hiilihydraatit?

Viime vuosien tutkimustulokset ovat herättäneet epäilyn siitä, ettei vatsaoireita aiheuttaisikaan gluteeni vaan niin sanotut FODMAP-hiilihydraatit, joita on myös viljassa.

– Gluteenittomissa tuotteissa näitä hiilihydraatteja on vähemmän. Asia ei siis ole täysin yksiselitteinen, Nielsen kuvailee.

Monet uskovat olevansa herkkiä gluteenille, vaikka ongelma saattaakin johtua FODMAP-hiilihydraateista tai stressistä ja epäsäännöllisistä, kiireessä nautituista aterioista.

– Kyse voi olla myös IBS:stä (irritable bowel syndrome, kolon irritabile) eli ärtyvän suolen oireyhtymästä, josta kärsii noin 15–20 prosenttia suomalaisista. Oireet ovat samantapaiset: vatsan turvotus, ilmavaivat, vaihtelevasti ripulia ja ummetusta, mahakipu, joka helpottaa suolen tyhjentämisen jälkeen. Sairaus on yleisempi naisilla.

Gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole kielteisiä seurauksia, joten sille voi halutessaan siirtyä vapaaehtoisestikin.

– Jos syö muutoin monipuolisesti, siitä ei pitäisi aiheutua mitään ongelmia, Nielsen sanoo.

Myös FODMAP-hiilihydraatiton ruokavalio voi auttaa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä. FODMAP-hiilihydraatteja on muun muassa palkokasveissa, sipulissa, kaalissa, ksylitolia ja sorbitolia sisältävissä makeisissa sekä vehnää, ruista tai ohraa sisältävissä viljatuotteissa.

Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta.

Luotettava pikatesti

Keliakiaepäilyn tutkiminen aloitetaan verikokeella, josta selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita.

– Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta. Jos suolinukka on vaurioitunut ja tyypillisiä tulehdussoluja löytyy, diagnoosi on selvä.

Kun gluteenittomalla ruokavaliolla on oltu 1–2 vuotta, varmistetaan tarkistuskäynnillä, että suolinukka on tervehtynyt.

Jos epäilee sairastavansa keliakiaa, on asian selvittämiseksi hakeuduttava ensisijaisesti omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon.

– Apteekista voi myös ostaa melko luotettavan pikatestin, jossa sormenpäästä otetun veripisaran avulla selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita, Nielsen vinkkaa.

Arvioidaan, että lähes kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Tauti on saattanut jonkin verran yleistyä, mutta suuri määrä johtuu ennen kaikkea tutkimusmenetelmien kehittymisestä: nykyään suurempi osa tapauksista löydetään.

Sen sijaan gluteeniherkkyyden diagnosoimiseen ei valitettavasti ole vielä menetelmiä.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

– Gluteeniherkillä ei nimittäin ole vasta-aineita veressä eikä heidän suolinukkansa ole vaurioitunut. Jos gluteeniton tai vähägluteeninen ruokavalio poistaa oireet, ei gluteenittomaan ruokavalioon siirtymiselle ole lääketieteellistä estettä. Ruokavalion ei luultavasti tarvitse olla niin ehdoton kuin keliaakikolla, Christian Nielsen kertoo.

Myöskään gluteeniherkkyyden ja herkän vatsan (IBS) erottamiseksi toisistaan ei ole olemassa diagnostisia menetelmiä.

Gluteeniton on tuttu juttu Suomessa

Gluteeniton ruokavalio parantaa kudoksissa ja suolistossa piilevän tulehduksen noin 98 prosentilla keliaakikoista. Gluteenitonta ruokavaliota on noudatettava koko loppuelämä, muutoin tulehdus uusiutuu.

– Koska ruokavalio on näin ehdoton, se voi aiheuttaa päänvaivaa ravintolassa tai ystävien luona kyläillessä. Suomessa keliakia tunnetaan kuitenkin parhaiten maailmassa, joten ravintoloissa ja kaupoissa käsite on tuttu. Haasteellisinta on oleskelu ulkomailla, Nielsen toteaa.

Keliakiaepäily on otettava tosissaan. Hoitamaton keliakia voi nimittäin aiheuttaa nivelvaivoja, väsymystä ja masennusta, osteoporoosia, maksatulehduksen ja joskus harvoin ohutsuolen syöpää.

Teksti: Charlotta Järf | Kuvat: Katja Lösönen

Artikkeli julkaistiin alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 1/2015. Lue koko lehti verkkosivuiltamme!

Annonser

Celiaker, glutensensitiv eller bara orolig i magen? Specialisten reder ut begreppen

Vete, korn och råg undviks som aldrig förr – inte bara av celiakier utan också andra överkänsliga. Matsmältningsbesvär som gaser och buksvullnad tolkas ändå ofta felaktigt som glutenintolerans eller glutensensitivitet.

Allt fler väljer att undvika gluten, eftersom de mår bättre av en glutenfri kost. För celiakier är detta inget val, utan ett måste.

– Celiakier måste helt undvika all kost och ingredienser som innehåller dessa produkter, säger överläkare och gastroenterolog Christian Nielsen på Vasa centralsjukhus.

Celiaki är en genetiskt betingad sjukdom, där gluten förekommande i vete, korn och råg orsakar en inflammationsreaktion i tunntarmens slemhinna, som sedan ger upphov till skada på tarmluddet. Symtomen kan vara allt från påtaglig avmagring och diarré till inga alls. Lindriga mag- och tarmproblem, som luftbesvär och orolig mage är vanligast.

 Glutensensitivitet har inte ännu erkänts som en regelrätt sjukdom.

Det gäller dock att skilja på celiaki, som också kallas glutenintolerans, och glutensensitivitet.

– Glutensensitivitet är en åkomma som inte ännu är fullständigt ”erkänd” i dagsläget – det finns i dag inga objektiva undersökningar som kan fastställa en sådan diagnos. Vid glutensensitivitet får den drabbade påtagliga symtom av produkter innehållande gluten. Besvären påminner mycket om symtomen vid celiaki: gasbesvär, buksvullnad, magkramper och eventuellt lös mage eller diarré. Hos glutensensitiva kan man däremot inte påvisa någon inflammation eller skada av tarmluddet, säger Nielsen.

gastroskopia_nielsen_web

– Gastroskopi kan vara rätt obehagligt för patienten. Vi behov kan vi bedöva svalget för att lindra kväljningsreflexen och ge smärt- och ångestdämpande medicin, säger gastroenterolog Christian Nielsen.

Kolhydrater boven i dramat?

De senaste årens forskningsresultat har väckt misstanke om att det inte är gluten som orsakar symtom, utan så kallade FODMAP-kolhydrater som finns i spannmål.

– I glutenfria produkter finns det färre av dessa kolhydrater. Saken är alltså inte helt entydig.

Många tror ofta att de är känsliga för gluten, fastän problemet egentligen kanske i fösta hand beror på FODMAP-kolhydrater eller stress och oregelbundna, hastiga måltider.

– Det kan också röra sig om IBS (irritable bowel syndrome, kolon irritabile), det vill säga känslig tarm, som 15-20 procent av finländarna lider av. Symtomen är liknande: svullen mage, magont som lättar efter att tarmen tömts, gasbesvär, växlande diarré och förstoppning. Sjukdomen är vanligare bland kvinnor.

Att frivilligt välja en glutenfri kost har trots allt inga negativa följder.

– Så länge kosten i övrigt är mångsidig torde det inte innebära några problem, säger Nielsen.

En kost utan FODMAP-kolhydrater kan också hjälpa dem som lider av irritabel tarm.

FODMAP-kolhydrater finns i bland annat baljväxter, lökväxter, kål, sötsaker som innehåller xylitol och sorbitol, spannmålsprodukter av vete, råg och korn.

Den slutliga diagnosen görs med gastroskopi, där vi tar vävnadsprover från tolvfingertarmen.

Pålitliga snabbtest

Diagnosticeringen av celiaki inleds med blodprov för att finna så kallade celiaki-antikroppar i blodet.

– Den slutliga diagnosen görs med gastroskopi, där vi tar vävnadsprover från tolvfingertarmen. Ifall tarmluddet är skadat och typiska inflammationsceller påvisas är diagnosen klar.

Slutligen görs en kontrollundersökning efter ett till två år med glutenfri diet, för att säkerställa att tarmluddet har repat sig. Den som tror sig lida av celiaki bör i första hand söka sig till sin egen hälsovårdscentral eller arbetshälsovården för att få misstanken bekräftad.

– Det går även att köpa rätt pålitliga snabbtest från apoteket där man med hjälp av en droppe blod från fingret kan påvisa positivitet för celiakiantikroppar, tipsar Nielsen.

I Finland tros närmare två procent av befolkningen lida av celiaki.

– Möjligen har celiaki blivit något vanligare, men främst är det diagnostiken som har förbättrats och fler fall hittas.

För glutensensitivitet finns dessvärre inga diagnostiska verktyg i dagsläget.

 

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

Patienten får svälja en slang med en fiberoptisk kamera, som sedan tar bilder av exempelvis magsäcken. På detta sätt kan orsaken till flera varierande åkommor ringas in, t.ex. halsbränna, blödningar och oklar avmagring.

– Antikroppar i blodet eller skada på tarmluddet kan nämligen inte påvisas vid glutensensitivitet. Ifall en glutenfattig eller glutenfri diet ger symtomfrihet ser vi inget medicinskt hinder för att gå in för en sådan. Troligtvis behöver dieten inte vara lika strikt som vid celiaki.

Det finns heller inga diagnostiska verktyg för att skilja på IBS, det vill säga känslig mage, och glutensensitivitet.

Glutenfritt välkänt i Finland

Hos 98 procent av celiakierna kan inflammationen i vävnaderna och tarmen botas genom glutenfri kost. Dieten bör dock vara livslång för celiakier, inflammationen återkommer ifall gluten återintroduceras.

– Noggrannheten med dieten kan orsaka en del frågor och besvär vid restaurangbesök eller besök hos vänner. Finland är dock det land i världen där celiaki är mest känd, och i restauranger och affärer är begreppet glutenfri välbekant. Den största utmaningen är nog vistelser utomlands, konstaterar Nielsen.

En groende misstanke om celiaki bör tas på allvar. Obehandlad celiaki ökar nämligen risken för bland annat ledbesvär, trötthet och depression, benskörhet (osteoporos), leverinflammation samt i ovanliga fall tunntarmscancer.

Text: Charlotta Järf | Bilder: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 1/2015. Läs hela tidningen på vår webbplats!

Asiakasraati tuo potilaan näkökulman sairaalan kehittämiseen

12 jäsenestä koostuva asiakasraati kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Kuva otettu Sairaanhoitaja-lehdelle.

12 jäsenestä koostuva asiakasraati kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Kuva otettu Sairaanhoitaja-lehdelle.

Sairaalamme on olemassa potilaitaan varten. Siksi tavoitteemme on jatkuvasti parantaa potilaskeskeisyyttä. Yksi keino oli asiakasraadin perustaminen.

Asiakasraadin kautta potilaat ja omaiset voivat välittää näkemyksiään ja kokemuksiaan eteenpäin ja vaikuttaa Vaasan keskussairaalan toimintaan.

Vaasan keskussairaala oli ensimmäinen keskussairaala, johon perustettiin asiakasraati.

– Idea saatiin vuonna 2012, ja vuoden 2013 alussa asiakasraati aloitti toimintansa. Raadin tavoitteena on tuoda potilaan näkökulmaa sairaalan päätöksentekoon, kertoo potilasasiamies Sari West.

Vaasan keskussairaala oli ensimmäinen keskussairaala, johon perustettiin asiakasraati. Koska asiakasraadin toiminta on vielä alkumetreillä, toimintaa kehitetään jatkuvasti.

– Raatilaiset ovat toivoneet esimerkiksi enemmän dialogia sairaalan henkilökunnan kanssa. Kokouksiin onkin kutsuttu sairaalan asiantuntijoita, esimerkiksi klinikkaryhmän johtaja ja ylihoitaja, esittelemään toimintaa ja keskustelemaan raatilaisten kanssa, West kertoo.

Tuloksena konkreettisia parannuksia

Tähän mennessä raati on ottanut kantaa ja päässyt vaikuttamaan muun muassa syksyllä 2014 avattavaan potilaiden palvelupisteeseen, potilaspalautejärjestelmään sekä sairaalan alueen pysäköintijärjestelyihin. Näiden lisäksi konkreettisia muutoksia asiakasraadin ehdotusten pohjalta on tehty muun muassa potilaille kutsukirjeen mukana lähetettävään yleisohjeeseen ja erilaisiin henkilökunnalle tarkoitettuihin esitteisiin ja ohjeisiin.

– Myös sairaalan uuteen strategiaan toivotaan ajatuksia asiakasraadilta, West lisää.

Kokouksen pohjalta muodostetaan julkilausuma, joka edustaa raadin yhteistä kantaa. Siihen kirjataan raadin ehdotukset ja jatkotoimenpiteet, jotka otetaan huomioon  toimintaa kehitettäessä. Julkilausumat ovat nähtävissä sairaalan verkkosivuilla.

Asiakasraadissa mukana olevien taustat ovat hyvin erilaisia.

– Jäseniä rekrytoidessa tavoitteena oli saada mukaan mahdollisimman kattava otos koko sairaanhoitopiirin asukkaista. Mukaan saatiinkin hyvä porukka, jolla ideoita riittää, West kiittelee.

Teksti: Elina Kurttio | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Onko sinulla hyviä kehittämisideoita, joihin asiakasraati voisi ottaa kantaa? Kerro niistä verkkosivuillamme!

Kundrådet utvecklar sjukhuset ur patientens synvinkel

12 jäsenestä koostuva asiakasraati kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Kuva otettu Sairaanhoitaja-lehdelle.

Kundrådet består av tolv medlemmar och sammanträder 3–6 gånger om året eller enligt behov. Bilden tagen för Sairaanhoitaja-tidningen.

Sjukhuset finns till för patienterna. Därför ligger fokus hela tiden på att göra verksamheten mer kundinriktad. Ett steg i denna riktning var att grunda ett kundråd.

Via kundrådet kan patienter och anhöriga föra fram sina åsikter och erfarenheter, och på så sätt inverka på Vasa centralsjukhus verksamhet.

Vasa centralsjukhus var det första centralsjukhuset att grunda ett kundråd.

– Idén föddes 2012 och i början av 2013 inledde kundrådet sin verksamhet. Rådets målsättning är att lyfta fram tankar om hur sjukhusets tjänster och verksamhet kan utvecklas ur patienternas perspektiv, säger patientombudsman Sari West.

Vasa centralsjukhus var det första centralsjukhuset att grunda ett kundråd. Det nybildade kundrådet utvecklar ständigt sin verksamhet.

– Rådets medlemmar har till exempel önskat sig en utökad dialog med sjukhusets personal. Sjukhusets experter har bjudits in för att delta i mötena, till exempel klinikgruppschefer och överskötare har presenterat sin verksamhet och diskuterat med rådets medlemmar, säger West.

Konkreta förbättringar

Hittills har rådet tagit ställning till och påverkat bland annat patientinformationscentralen som öppnar år 2014, patientresponssystemet samt parkeringsarrangemangen på sjukhusområdet. Dessutom har kundrådets förslag lett till konkreta ändringar i bland annat den allmänna information som ingår i patienternas kallelsebrev samt i olika broschyrer och instruktioner ämnade för personalen.

– Vi hoppas också att rådet kommer med synpunkter gällande sjukhusets nya strategi, tillägger West.

Efter kundrådets möten ges ett offentligt utlåtande som representerar rådets gemensamma ståndpunkt. Utlåtandena, som består av rådets åtgärdsförslag för utvecklingen av verksamheten, publiceras på sjukhusets webbplats.

Medlemmarna i rådet har mycket olika bakgrund.

– Målet var att kundrådet ska representera invånarna i sjukvårdsdistriktet på ett jämlikt sätt. Vi lyckades få ihop ett bra gäng som har många idéer, säger en tacksam West.

Text: Elina Kurttio | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.

Har du bra utvecklingsidéer som kundrådet kunde ta ställning till?

Riittävä ravinto nopeuttaa toipumista

vajaaravitsemus

Vajaaravitsemus on Suomessa valitettavan yleistä: kaikista sairaalaan tulevista potilaista 30–60 % ei pysty syömään riittävästi tai ei saa ravinnostaan riittävästi ravintoaineita.

Vaasan keskussairaalassa on tartuttu ongelmaan kehittämällä osastoille yhteinen toimintamalli vajaaravitsemuksen havaitsemiseen ja hoitamiseen.

– Potilas punnitaan ja mitataan, hänen painoindeksinsä lasketaan ja kysytään, onko hänen painonsa laskenut viime kuukausina. Sen jälkeen potilasta haastatellaan syödyn ruoan määrästä, ravitsemusterapeutti Kaisa Kinnunen kuvailee kartoitusvaihetta.

Vajaaravitsemus on tärkeää hoitaa, sillä hyvin ravittu potilas toipuu nopeammin sairauksista, hänen elämänlaatunsa, mielialansa ja vireystilansa kohenevat ja riski saada infektio tai painehaava pienenee. Hyvässä ravitsemustilassa olevien potilaiden hoitoajatkin ovat lyhempiä verrattuna huonossa ravitsemustilassa oleviin.

Vajaaravitsemusta hoidetaan muun muassa tähän tarkoitukseen kehitellyllä, tehostetulla ruokavaliolla, jossa pieni annos sisältää enemmän energiaa kuin tavallisesti. Myös lisäravintovalmisteita hyödynnetään.

Vajaaravitsemuksessa on Suomessa harvoin kyse ruoan puutteesta.

– Vajaaravitsemuksen taustalla on usein esimerkiksi tietty sairaus, puremis- tai nielemisvaikeuksia tai ruokahaluttomuutta, Kinnunen kertoo.

Myös muun muassa korkea ikä, heikentynyt yleiskunto, liian yksipuolinen ruokavalio tai äskettäinen aivohalvaus, kantasolusiirto tai leikkaus voi altistaa vajaaravitsemukselle.

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Snabbare tillfrisknande med rätt kost

vajaaravitsemus

Undernäring är tyvärr ett vanligt problem i Finland. Av alla sjukhuspatienter klarar 30–60 procent inte av att äta tillräckligt eller får inte den näring de behöver från maten.

Vasa centralsjukhus har uppmärksammat problemet genom att gå inför en gemensam strategi för alla avdelningar, för att upptäcka och behandla undernäring i tid.

– Patienten vägs och mäts, viktindexet räknas ut och patienten får berätta om eventuella viktminskningar de senaste månaderna. Därefter intervjuas patienten om sina matvanor, säger näringsterapeut Kaisa Kinnunen om kartläggningsskedet.

Det är viktigt att behandla undernäring. En välnärd patient återhämtar sig snabbare från sjukdomar, livskvaliteten, humöret och vakenheten förbättras och risken att drabbas av infektioner eller trycksår minskar. Vårdtiden är också kortare för en patient med god näringsbalans.

Undernäring behandlas bland annat med en specialutvecklad diet, där en liten portion innehåller mer energi än vanligt. Kosttillskott används också.

I Finland är det sällan bristen på mat som leder till undernäring.

– Det bakomliggande problemet är ofta exempelvis någon sjukdom, svårigheter att tugga eller svälja samt dålig aptit, säger Kinnunen. Hög ålder, försämrad allmänkondition, en ensidig diet, plötsligt slaganfall, stamcellstransfusioner eller operationer kan också öka risken för undernäring.

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.

5 kysymystä oikomishoidosta

5 kysymystä oikomishoidosta

1. Miten pääsen oikomishoitoon?
Lääkäri tai hammaslääkäri voi kirjoittaa lähetteen, jonka erikoissairaanhoidon hammaslääkärit käsittelevät. He päättävät, kutsutaanko potilas suupoliklinikalle vai ei. Jotta keskussairaalaan pääsisi erikoissairaanhoitoon, on ongelman johduttava kehityshäiriöstä tai oltava niin vaikea, että se voidaan luokitella sairaudeksi.

2. Miten hoito aloitetaan?
Ensimmäisellä käynnillä potilas täyttää kyselylomakkeen, jossa kartoitetaan ongelmia ja oireita. Sen jälkeen potilas tutkitaan, jotta nähdään, kuinka vaikea purentavirhe on toiminnallisesti ja aiheuttaako se muita ongelmia. Tutkimus ja hoitosuunnitelma tehdään yhteistyössä oikomishoidon, kliinisen hammashoidon ja suukirurgian erikoishammaslääkärien kanssa.

3. Mitä suukirurgit ja oikomishoidon erikoishammaslääkärit tekevät?
Tavoitteena on luoda tasapainoinen ja toimiva purenta, jossa ylä- ja alaleuan hammaskaaret sopivat yhteen. Leukakirurgit ja oikojat voivat tarvittaessa leventää ylä- ja alaleukaa tai siirtää leukaa eteenpäin tai taaksepäin. Oikomishoitoa tehdään ennen kirurgista toimenpidettä ja sen jälkeen. Osa saa avun pelkästä purentakiskosta, kun taas toiset voivat tarvita sekä oikomishoitoa että kirurgista hoitoa.

4. Mitä potilaalta itseltään vaaditaan?
Ennen hoidon aloittamista hammaslääkäri varmistaa aina, että potilas ymmärtää, mihin on ryhtymässä. Hoitoprosessi on vaativa ja vie aikaa. Hammashoidossa hoidon onnistuminen ja sen kesto riippuu paljolti potilaasta itsestään. Jos potilas noudattaa ohjeita tarkasti ja käyttää oikomiskojeitaan, syntyy tulostakin nopeammin.

5. Mitä tapahtuu, kun hammasraudat otetaan pois?
Hoito ei pääty siihen, että hammasraudat otetaan pois. Aktiivisen oikomishoidon aikana hampaat siirtyvät uusille paikoille. Sen jälkeen alkaa uusi hoitojakso, jolla tulosta pyritään ylläpitämään. Sen vuoksi on tärkeää, että potilas käyttää ylläpitokojeitaan ohjeiden mukaisesti, jotta hampaat pysyvät paikoillaan sen jälkeen kun hammasraudat on poistettu eivätkä ala siirtyä takaisin kohti entisiä paikkojaan.

Kysymyksiimme oikomishoidosta vastasi suu- ja leukakirurgian ylilääkäri Minna Ehrnrooth. Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Teksti: Charlotta Järf | Kuva: Katja Lösönen

Lue myös: Uusi purenta paransi Katjan päänsäryn

5 fakta om tandreglering

5 kysymystä oikomishoidosta

1. Hur kan jag få tandreglering?
En läkare eller tandläkare kan skriva en remiss, som sedan behandlas av specialsjukvårdens tandläkare. Dessa avgör om patienten får en kallelse till munpolikliniken eller inte. För att få specialsjukvård vid ett centralsjukhus måste problemet bero på en utvecklingsstörning eller vara så svårt att det klassas som en sjukdom.

2. Hur inleds behandlingen?
Under det första besöket fyller patienten i ett frågeformulär, för att kartlägga problem och symtom. Sedan undersöks patienten för att se hur svårt bettfelet är funktionellt sett och om bettfelet orsakar andra problem. Undersökningen och vårdplanen görs som samarbete mellan tandregleraren, den kliniska tandläkaren och munkirurgen.

3. Vad gör munkirurger och tandreglerare?
Målsättningen är att skapa ett balanserat och funktionellt bett, där över- och underkäkens tandbågar passar ihop. Käkkirurger och tandreglerare kan vid behov bredda övre eller undre käken, eller fl ytta käken framåt eller bakåt. Tandreglering görs innan och efter kirurgiska ingrepp. En del kan få hjälp av en bettskena, medan andra kan behöva kombinerad tandreglering och kirurgisk vård.

4. Vad krävs av patienten själv?
Innan vården inleds försäkrar sig tandläkaren alltid om att patienten förstår vad denne ger sig in på. Det är en krävande vårdprocess som tar tid. I tandvården hänger det väldigt mycket på patienten själv om vården lyckas, eller hur länge vården tar. Om patienten noggrant följer instruktionerna och använder sina tandregleringsapparater och gummiband kommer också resultatet snabbare.

5. Vad händer när tandställningen tas bort?
Vården är inte över bara för att tandställningen tas bort. Under den aktiva tandregleringen sker en stor förändring i tändernas placering. Därefter börjar en ny vårdperiod, som syftar på att upprätthålla resultatet. Därför är det avgörande att patienten kontinuerligt använder sina retentionsapparater, för att hålla tänderna på plats när tandställningen väl är borta.

Minna Ehrnrooth, övertandläkare i mun- och käkkirurgi, svarade på våra frågor om tandreglering. Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.

Text: Charlotta Järf | Foto: Katja Lösönen

Läs också: Nytt bett gjorde Katja frisk

Keho ja mieli käsi kädessä

Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikkö sijaitsee Huutoniemellä. Sairaanhoitaja Malin Knip esittelee alueen luonnonkauniita lenkkipolkuja.

Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikkö sijaitsee Huutoniemellä. Sairaanhoitaja Malin Knip esittelee alueen luonnonkauniita lenkkipolkuja.

– Hyvä fyysinen kunto kulkee käsi kädessä mielen hyvinvoinnin kanssa, kertoo liikunta- ja urheiluohjaaja Britta Lunabba Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksiköstä.

Liikunta lisää elimistön endorfiinitasoja, mikä saa aikaan mielihyvän tunnetta.

– Liikkuminen edesauttaa fyysisistä ja henkisistä rasitteista selviämisessä, mikä tekee myös arjesta helpompaa.

Kaikista tärkeintä on, että viihtyy itsensä kanssa. Voi siis olla ihan tyytyväinen, vaikka vyötäröllä olisikin vähän ylimääräistä.

Lunabba suosittelee liikkumaan 3–4 kertaa viikossa. Liikuntaharrastus ei välttämättä vaadi suurta panostusta.

– Melkein missä tahansa voi mennä vaikkapa ulos kävelemään, Lunabba toteaa. Eri lajeja kannattaa kokeilla rohkeasti, vaikka aiempaa liikuntataustaa ei olisikaan.

– Esimerkiksi vesijumppa ja vesijuoksu sopivat mainiosti myös vaikeasti ylipainoisille. Vesi antaa hyvän vastuksen koko kropalle, Lunabba vinkkaa.

Moni haluaisi saada nopeasti paljon näkyviä tuloksia, mutta liikunnan vaikutuksia kannattaa jaksaa odottaa. Puntari ei ehkä näytä heti mieluisia lukemia, mutta samalla voi kuitenkin huomata, että olo on pirteämpi ja vointi parempi.

– Kaikista tärkeintä on, että viihtyy itsensä kanssa. Voi siis olla ihan tyytyväinen, vaikka vyötäröllä olisikin vähän ylimääräistä, Lunabba toteaa.

Teksti: Antti Niemelä | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Kropp och själ går hand i hand

Vasa centralsjukhus psykiatriska enhet finns i Roparnäs. Sjukskötare Malin Knip presenterar områdets natursköna stigar.

Vasa centralsjukhus psykiatriska enhet finns i Roparnäs. Sjukskötare Malin Knip presenterar områdets natursköna stigar.

– God fysisk kondition och mental hälsa går hand i hand, säger motions- och idrottsinstruktör Britta Lunabba på Vasa centralsjukhus psykiatriska enhet.

Motion höjer endorfi nnivån, vilket ger en känsla av  välbehag.

– Att röra på sig gör det lättare att klara av vardagens fysiska och psykiska stress.

Viktigast av allt är att trivas med sig själv. Även den som har lite extra stoppning kring midjan kan känna sig nöjd med sig själv.

Lunabba rekommenderar 3–4 motionspass i veckan. Detta kräver inte nödvändigtvis någon större satsning.

– Det går att ta en promenad nästan var som helst. Och prova modigt på nya grenar, även om du inte alls har motionerat tidigare.

– Vattengymnastik och vattenlöpning passar utmärkt även för svårt överviktiga personer. Vattnet ger ett bra träningsmotstånd för hela kroppen, tipsar Lunabba.

Många vill snabbt få synliga resultat, men de positiva effekterna av motion är väl värda att vänta på. Vågen visar kanske inte genast ett önskvärt resultat, men man känner sig piggare och mår bättre.

– Viktigast av allt är att trivas med sig själv. Även den som har lite extra stoppning kring midjan kan känna sig nöjd med sig själv, konstaterar Lunabba.

Text: Antti Niemelä | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.