Uusi purenta paransi Katjan päänsäryn

Uusi purenta paransi Katjan päänsäryn

Katja Hellmanilla ei ollut aavistustakaan, että hänen ainainen päänsärkynsä, migreeninsä ja puremisvaikeutensa johtuivat kapeasta ja kiilamaisesta purennasta.

Kaikki alkoi viisaudenhampaista, jotka eivät tahtoneet oikein puhjeta. Katja hakeutui kunnan omalle hammaslääkärille, jotta hampaat vedettäisiin pois:

– Hammaslääkäri pyysi minua puremaan hampaita yhteen ja totesi, että onpas sinulla hankala purenta. En ollut koskaan ajatellut asiaa, eikä kukaan ollut maininnut asiasta aikaisemmin.

Purentavirhe ei ollut ainoa asia, johon hammaslääkäri reagoi, sillä Katjan oirelista oli pitkä: päänsärkyä, migreeniä ja puremisvaikeuksia.

– Sairaalassa täytin useita lomakkeita, joihin minua pyydettiin merkitsemään oireeni. Jokaiseen kohtaan vastaukseksi tuli kyllä. En ollut ymmärtänyt, että niin monet terveysongelmani liittyivät purentaan.

Sattuuko se?

Keskussairaalan erikoishammaslääkärit olivat yhtä mieltä siitä, että Katjan purenta oli hankala ja että sen oikominen aikuisiässä olisi vaikeaa.

– Oikean hoitomuodon löytämiseksi otettiin mittoja ja röntgenkuvia sekä valettiin kipsimalleja. Itse mietin kuitenkin eniten sitä, sattuuko hoito. Olenko kamalan kipeä leikkausten jälkeen?

Ensimmäiseksi oikoja laittoi Katjan kitalakeen metallisen oikomiskojeen, joka kiinnitettiin yläleuan poskihampaisiin ylemmän hammasrivin leventämiseksi. Sen jälkeen oli suukirurgin vuoro leikata yläleuan sivuista, ja näin voitiin aloittaa yläleuan levittäminen.

Tuntuu haikealta jättää hyvästit. Täällä todellakin hoidetaan yksilöä, ei vain suuta toisten joukossa vaan myös ihmistä sen takana.

– Kiristin kojetta itse kaksi kertaa päivässä pienen meisselin avulla. Syöminen oli hankalaa, sillä metallinen koje muodostaa eräänlaisen hyllyn kitalakeen ja on tiellä nieltäessä. Kerran söin ravintolassa lihaa, ja syinen lihanpala tarttui puoliksi kojeeseen ja puoliksi kurkkuun. En tiennyt, tulisiko se ylös vai menisikö se alas. Paniikki iski ja Heimlichin ote kävi jo mielessä, mutta lopuksi sain yskäistyä palan pois.

Kun metallinen levityskoje otettiin pois, oli aika laittaa hammasraudat. Hammasrivien välissä kulki siksakkina ohut kuminauha.

– Puhuminen oli kamalan vaikeaa. Purin hampaita yhteen koko ajan, ja puhe oli epäselvää.

Syksyllä 2010 kirurgi siirsi Katjan leukaa eteenpäin ja siihen asennettiin titaaniruuvit. Helmikuussa 2011 oli vihdoin aika ottaa hammasraudat pois.

– Kuljin useita päiviä leveä hymy huulillani. Vihdoinkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen! Se oli todellakin ollut vaivan arvoista.

Samalla Katja sai ylä- ja alaleukaa varten niin sanotut ylläpitokojeet, jotka tehtiin tarkasti hänen hampaittensa mittojen mukaan.

– Ensin käytin niitä aktiivisesti, mutta sitten laiskistuin. Sen jälkeen saamani kojeet eivät sopineet enää ollenkaan, sillä hampaani olivat siirtyneet.

Katjan kiilamainen purenta hoidon alkuvaiheessa.

Katjan kiilamainen purenta hoidon alkuvaiheessa.

Terveysongelmat katosivat

Katjan ainainen päänsärky on nyt pelkkä muisto vain.

– Suurin osa oireistani on hävinnyt. En kanna enää laukussani Panadolia, Buranaa ja Voltarenia.

Vaasan keskussairaalan suu- ja leukakirurgian yksikön henkilöstöstä on tullut Katjalle läheinen.

– Tuntuu haikealta jättää hyvästit. Täällä todellakin hoidetaan yksilöä, ei vain suuta toisten joukossa vaan myös ihmistä sen takana.

Katjan kasvot ovat hoidon myötä muuttuneet. Leuka on oikealla paikallaan, ja hymy on leveä suorine valkoisine hampaineen.

– Kun katson vanhoja kuvia, joissa nauran, muodostuu iso osa hymystä ikenistä. Näin jälkikäteen ajateltuna hymyni ei ollut kaunis. Ehkäpä minusta nyt saa parempia kuvia, sanoo Katja nauraen.

Teksti: Charlotta Järf | Kuvat: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Nytt bett gjorde Katja frisk

Nytt bett gjorde Katja frisk

Ständig huvudvärk, migrän och problem att tugga. Katja Hellman hade ingen aning om att allt hängde ihop med hennes smala och kilformade bett.

Allt fick sin början med visdomständerna, som inte ville komma fram ordentligt. Katja sökte sig till kommunens egen tandläkare för att få tänderna utdragna:

– Tandläkaren bad mig bita ihop och konstaterade: Oj vilket besvärligt bett du har. Jag hade aldrig tänkt på det tidigare och ingen hade någonsin klagat på mina tänder.

Ett svårt bett var inte det enda tandläkaren reagerade på. Huvudvärk, migrän, problem att tugga – listan över symtom var lång. Det fick bli en remiss till Vasa centralsjukhus.

– Där fick jag fylla i flera formulär och de bad mig tänka igenom alla symtom jag har. Det var ja på varje punkt. Jag hade inte förstått att mina hälsoproblem hängde ihop med bettet.

Gör det ont?

Centralsjukhusets tandspecialister var överens om att Katja hade ett svårt bett, som skulle bli svårt att korrigera i vuxen ålder.

– Mått och röntgenbilder togs och gipsmodeller göts, för att fastslå vårdalternativen. Det som jag själv mest undrade över var: Kommer det att göra ont? Kommer jag att vara jättesjuk efter operationerna?

Vid det första ingreppet satte tandregleraren in en metallapparat i Katjas gom, som fästes i överkäkens kindtänder, för att bredda den övre tandraden. Därefter var det munkirurgens tur att operera överkäkens sidoområden och breddningen av överkäken kunde inledas.

Här vårdar de faktiskt individen, inte en mun i mängden, utan faktiskt också personen bakom.

– Jag fick spänna anordningen själv två gånger om dagen med en liten mejsel. Det var svårt att äta, för metallplattan formar en slags hylla uppe i gommen som är i vägen då man sväljer. En gång på restaurang åt jag trådigt kött som fastnade till hälften i apparaten och till hälften i strupen. Jag visste inte om det skulle komma upp eller ner. Jag fick panik och tänkte nu blir det Heimlich-metoden. Till sist fick jag ändå krafter att hosta upp biten.

När utbreddaren togs ut var det dags för tandställning, med gummiband som gick som sicksack mellan tandraderna.

– Det var hemskt då man skulle prata. Man bet ju ihop hela tiden och fick inte ut orden ordentligt.

Hösten 2010 fick Katja sin käke framskjuten av kirurgen och titanskruvar sattes in. I februari 2011 var det äntligen dags att ta bort tandställningen.

– I flera dagar gick jag omkring med ett enormt leende, äntligen efter alla dessa år! Det hade verkligen varit värt besväret. Samtidigt fick Katja en så kallad retentionsapparat i övre och undre käken, gjord enligt måtten på hennes tänder.

– Först var jag aktiv men sedan började jag fuska. Retentionsapparaten jag fick då passar inte alls mera, eftersom mina tänder rört på sig.

Katjas kilformade bett i begynnelsen av vården.

Katjas kilformade bett i begynnelsen av vården.

Hälsoproblemen gick upp i rök

Katjas huvudvärk är nu ett minne blott.

– Om jag går igenom listan över symtom i dag är största delen borta. Jag springer inte omkring med Panadol, Burana och Voltaren längre i väskan.

Katja upplever att hon fått en nära relation till personalen på mun- och käkkirurgienheten på Vasa centralsjukhus.

– Det känns vemodigt att lämna dem. Här vårdar de faktiskt individen, inte en mun i mängden, utan faktiskt också personen bakom.

Katjas ansikte är nu förändrat. Hakan sitter på rätt ställe, leendet lyser brett med raka fina vita tänder.

– När jag tittar på gamla foton där jag skrattar, utgör tandköttet en stor del av leendet. Det där var inte snyggt tänker man nu efteråt. Kanske jag gör mig bättre på bild idag, säger Katja med ett skratt.

Text: Charlotta Järf | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.

Unikoulussa oppii Nukkumatin herraksi

kotikäynti_unikoulu

Unettomuus tappaa elämänilon – on kidutusta, kun ei saa nukuttua kunnolla, sanoo psykiatrian sairaanhoitaja Malin Knip. Hän on usean vuoden ajan pitänyt unikoulua Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikössä.

– Oli turhauttavaa, kun en voinut tehdä muuta kuin antaa unitabletteja. Halusin näyttää, että jokainen voi itse vaikuttaa uneensa eikä pillereiden armoille tarvitse jäädä, kertoo psykiatrian sairaanhoitaja Malin Knip.

Psykiatrian potilaille tarkoitetussa unikoulussa Knip perehdyttää unen fysiologiaan. Kun saa tietoa unesta ja sen luonteesta, oppivat useimmat nukkumaan paremmin, tuumii Knip.

Älä jää unijunasta

Jos nukahtaminen illalla tuottaa vaikeuksia, on tärkeää, että nukkumaan menee vasta, kun väsymys iskee.

Unijuna tulee uudelleen noin 1,5–2 tunnin välein. Jos unijuna on jättänyt, on puuhailtava jotain, kunnes uusi juna saapuu.

– Minulla on tapana kutsua sitä unijunaan hyppäämiseksi. Ongelmana on, että monet istuvat katsomassa tv:tä, kun väsymys iskee. Silmäluomet tuntuvat raskailta, haukotuttaa ja ehkä torkahdetaan. Elokuvan haluaa kuitenkin katsoa loppuun eikä välitä kehon signaaleista. Hetken päästä väsymys menee ohi, ja sitten onkin paljon vaikeampi nukahtaa. On hypättävä unijunan kyytiin, kun se tulee asemalle.

Unijuna tulee uudelleen noin 1,5–2 tunnin välein. Jos unijuna on jättänyt, on puuhailtava jotain, kunnes uusi juna saapuu.

– Itseään ei voi pakottaa nukkumaan – silloin siitä tulee aktiivinen prosessi, joka aktivoi valvekeskuksen. Paras ase unettomuuteen on välinpitämättömyys.

Laita ajatukset pöytälaatikkoon

Unettomuuden määritelmä:

  • Makaat valveilla kauemmin kuin 30 minuuttia ennen nukahtamista
  • Valvot yöaikaan kauemmin kuin 45 minuuttia
  • Heräät useammin kuin 5 kertaa yössä.
  • Nukkumisaikasi on vähentynyt 20 prosentilla

Liian vähäinen uni aiheuttaa

  • väsymystä
  • näköhäiriöitä
  • muistikatkoja
  • keskittymisvaikeuksia
  • ahdistuneisuutta
  • hermostuneisuutta
  • infektioherkkyyttä

Stressi, ahdistus ja masennus aiheuttavat unettomuutta. Ajatukset pyörivät ympyrää ja stressihormonit jylläävät. Uneen ja nukahtamiseen vaikuttaa paljon se, miten tunnit ennen makuullepanoa käytetään. On rauhoituttava ja valmistauduttava unen tuloon.

– Mieltä painavat ajatukset ja ongelmat voi hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa kirjoittaa paperille. Ongelmat laitetaan sen jälkeen pöytälaatikkoon ja unohdetaan. Jos sinun on välttämättä riideltävä – älä tee sitä nukkumaanmenon aikaan, vaan muutama tunti ennen, sillä stressihormonit ampaisevat korkeuksiin.

Liikunta tunnetusti vähentää stressiä ja parantaa unen laatua. Säännöllisen liikunnan lisäksi Knip suosittelee tekemään rentoutumisharjoituksia iltaisin. Juuri ennen nukkumaanmenoa on kuitenkin vältettävä kaikenlaista fyysistä toimintaa.

– Kuuntele rauhallista musiikkia, ota kylpy ja vähennä valaistusta muutama tunti ennen nukkumaanmenoa. Pimeys nimittäin lisää unihormoni melatoniinin tuotantoa.

Jotta ruumis tuottaisi melatoniinia yöaikaan, on sen saatava riittävästi auringonvaloa päiväsaikaan. Ruumis tarvitsee selvän eron päivän ja yön välille.

– Kaikki voivat saada reseptittömän annoksen melatoniinia tulemalla auringonvaloon aikaisin joka päivä ja pitämällä makuuhuoneen riittävän pimeänä öisin. Sanotaan, että unettomuus tuli sähkön mukana ja keinotekoinen valo todellakin kääntää luonnollisen vuorokausirytmin päälaelleen.

Unen temppeli

Makuuhuone on unen temppeli, ja se on rauhoitettava kaikelta työltä ja opiskelulta. Raitis ilma ja viileä lämpötila parantavat unen laatua. On myös teorioita, joiden mukaan sähköiset laitteet voivat häiritä unta.

Jos olet herkkä kofeiinille, on sinun vältettävä kahvin juomista kello 16 jälkeen.

– Jos sinulla on kuorsaava vuodekumppani, älä arkaile nukkumista eri huoneessa, toteaa Knip.

Sokeria, suolaa ja vaikeasti sulavaa ruokaa ei kannata ahtaa itseensä ennen nukkumaanmenoa, sillä niillä on virkistävä vaikutus, aivan kuten kofeiinilla. Kofeiinin puoliintumisaika on 6–8 tuntia eli sen verran menee aikaa, ennen kuin puolet kofeiinista on hävinnyt ruumiista.

– Kofeiini tekee erityisesti syvästä unesta pinnallista. Jos olet herkkä kofeiinille, on sinun vältettävä kahvin juomista kello 16 jälkeen, aivan kuten virvoitusjuomien ja teen, jotka myös sisältävät kofeiinia.

Jos uni ei ole tullakseen, ei kannata jäädä makaamaan ja odottamaan unen tuloa tuntikaupalla.

– Nouse istumaan, laita valot päälle, lue kirjaa, katso tv:tä tai tee käsitöitä ja odota, kunnes unijuna jälleen tulee. Myös se, joka herää keskellä yötä tai erittäin aikaisin, voi tehdä näin.

Univaihe 1:
Erittäin kevyt uni
Univaihe 2:
Kevyt uni
Univaihe 3:
Syvä uni
Univaihe 4:
Erittäin syvä uni
Univaihe 5:
REM-uni
Unenomaisia tunteita putoamisesta ja äänten kuulemisesta. Kestää noin 20 minuuttia. Nopeasti ohimenevä vaihe. Antaa parhaimman levon ruumiille.Alkoholi ja kofeiini vaikuttavat kielteisesti syvään uneen. Kestää noin 20–30 minuuttia ja pitenee aamuyötä kohti.Eniten unia tässä vaiheessa.Viidennen vaiheen jälkeen tapahtuu lyhyt herääminen ennen kuin uusi kierto käynnistyy

Teksti: Charlotta Järf | Kuva: Jaakko Kuivamäki

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 2/2011.

Kärsitkö sinäkin unettomuudesta? Aloitamme unikoulun sairaalan blogissa vuoden 2015 alussa. Pysy kuulolla!

Sömnskolan gör dig till chef över John Blund

kotikäynti_unikoulu

Sömnlöshet dödar en människas livsglädje – det är tortyr att inte kunna sova ordentligt, säger psykiatriska sjukskötaren Malin Knip. Sedan flera år tillbaka håller hon sömnskola på Vasa centralsjukhus psykiatriska enhet.

– Det var frustrerande att inte kunna göra annat än ge sömntabletter. Jag ville visa att man själv kan påverka sin sömn och att man inte är utlämnad till piller, säger psykiatriska sjukskötaren Malin Knip.

I sömnskolan, som är tänkt för de psykiatriska patienterna, lär Malin ut sömnens fysiologi. Genom att få kunskap om sömnen och dess natur kan de flesta människor lära sig att sova bättre, menar Knip.

Missa inte sömntåget

För den som har svårt att somna in om kvällarna är en viktig regel att gå och lägga sig först när tröttheten slår till.

Sömntåget kommer på nytt igen med cirka 1,5 till 2 timmars intervaller. Den som missat ett tåg får sysselsätta sig med någonting annat tills ett nytt anländer.

– Jag brukar kalla det att hoppa på sömntåget. Problemet är att många sitter uppe framför tv:n när tröttheten kommer. Ögonlocken börjar kännas tunga, man gäspar och dåsar kanske till. Men man vill se filmen till slut och ignorerar kroppens signaler. Efter ett tag går tröttheten över och då är det mycket svårare att somna. Det gäller att hoppa på sömntåget när det stannar vid stationen.

Sömntåget kommer på nytt igen med cirka 1,5 till 2 timmars intervaller. Den som missat ett tåg får sysselsätta sig med någonting annat tills ett nytt anländer.

– Det går inte att tvinga sig att sova – då blir det en aktiv process vilket aktiverar vakenhetscentrum. Det bästa vapnet mot sömnlöshet är likgiltighet.

Sätt tankarna i byrålådan

Kriterier för insomnia:

  • Ligger vaken längre än 30 minuter innan du somnar
  • Vaken nattetid mer än 45 minuter
  • Fler än fem uppvaknanden
  • Totala sömntiden minskad med 20 procent

Tecken på för lite sömn

  • dåsighet
  • försämrad syn
  • minnesluckor
  • koncentrationssvårigheter
  • ångest
  • nervositet
  • infektionskänslighet.

Stress, ångest och nedstämdhet är en orsak till att många har svårt att somna. Tankarna snurrar och kroppen fylls av höga nivåer av stresshormon. Sömnen och insomnandet påverkas mycket av hur timmarna innan läggdags ser ut. Det gäller att trappa ner och förbereda sig för sömnen.

– I god tid innan läggdags kan man skriva ner de jobbiga tankarna och problemen på papper. Sedan stuvar man undan problemen i byrålådan för natten. Och om du nödvändigtvis måste gräla – gör det inte innan läggdags, utan några timmar innan. Annars skjuter stresshormonet i höjden.

Motion har en erkänd förmåga att avleda stress och medverkar också till en god sömn. Förutom att röra på sig regelbundet rekommenderar Knip också avslappningsövningar på kvällen. Just innan läggdags ska dock all fysisk aktivitet undvikas.

– Lyssna till lugn musik, ta gärna ett bad och dämpa belysningen några timmar innan läggdags. Mörker lockar nämligen fram sömnhormonet melatonin.

För att kroppen ska producera melatonin nattetid, krävs det att den får tillräckligt med solljus om dagen. Kroppen behöver en tydlig skillnad mellan dag och natt.

– Alla kan receptfritt få en dos melatonin genom att komma ut i solljuset tidigt varje dag och ha tillräckligt mörkt i sovrummet nattetid. Det sägs att sömnlösheten kom med elektriciteten och det konstgjorda ljuset vänder verkligen upp och ner på det naturliga dygnet.

Sömnens tempel

Sovrummet är sömnens tempel och ska fredas från arbete och studier. Frisk luft och svalare temperatur förbättrar sömnkvaliteten. Det finns också teorier om att elektrisk apparatur kan störa sömnen.

Koffeinet gör speciellt den djupa sömnen ytlig. För den som är känslig gäller det att undvika kaffedrycker efter klockan 16

– Den som har en snarkande partner ska inte heller vara rädd för att sova i olika rum, konstaterar Malin.

Socker, salt och svårsmält mat är det ingen god idé att stoppa i sig innan läggdags eftersom det har en uppiggande effekt, precis som koffein. Koffein har en halveringstid på sex till åtta timmar, vilket är den tid det tar innan halva mängden koffein har försvunnit ur kroppen.
– Koffeinet gör speciellt den djupa sömnen ytlig. För den som är känslig gäller det att undvika kaffedrycker efter klockan 16 precis som läskedrycker och te som innehåller koffein.

Om sömnen fortsätter lysa med sin frånvaro är det ingen idé att ligga vaken och vänta i timtal.

– Sätt dig upp, tänd belysningen, läs en bok, titta på tv eller handarbeta och vänta tills sömntåget kommer igen. Den som vaknar mitt i natten eller väldigt tidigt kan göra samma sak.

Sömnstadie 1:
Mycket lätt sömn
Sömnstadie 2:
Lätt sömn
Sömnstadie 3:
Djup sömn
Sömnstadie 4:
Mycket djup sömn
Sömnstadie 5:
REM-sömn
Drömliknande känslor av att falla och höra röster. Varar cirka 20 minuter. Ett stadie som passerar snabbt. Ger den bästa kroppsliga återhämtningen.Alkohol och koffein påverkar den djupa sömnen negativt. Varar cirka 20-30 minuter och blir längre mot morgonnatten.Flest drömmar i detta stadie.Efter stadie 5 sker ett kort
uppvaknande, innan en
ny cykel tar vid.

Text: Charlotta Järf | Bild: Jaakko Kuivamäki

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 2/2011.

Lider du också av sömnlöshet? I början av 2015 startar sömnskolan också i sjukhusets blogg. Håll ett öga på det!

Vauvamyönteinen Vaasa

vauvamyönteinen_vaasa

Imetys ei ole pelkkää vauvan ruokkimista. Sillä edistetään myös vauvan ja äidin terveyttä, koska heidän välilleen muodostuu yhteys ihokontaktin avulla. Vauvamyönteisessä Vaasan keskussairaalassa äitejä autetaan aktiivisesti pääsemään vauhtiin imettämisen kanssa.

Vaasan keskussairaala on aina ollut vauvamyönteinen sairaala, ja viime vuodesta lähtien myös virallinen sertifikaatti todistaa sen. Baby Friendly -sertifikaatin saaneena keskussairaala on sitoutunut edistämään ja tukemaan lasten imettämistä.

– Olemme itse asiassa panostaneet imetyksen tukemiseen jo 1990-luvun alusta lähtien, vaikka haimme sertifikaattia vasta nyt. Vuosien varrella olemme kouluttaneet henkilökuntaamme ja osallistuneet monenlaisiin yhteistyöprojekteihin tarkoituksenamme edistää vauvojen imettämistä ja sitä kautta koko perheen hyvinvointia, kertoo synnyttäneiden vuodeosaston osastonhoitaja Margit Tuovinen.

Imetystä halutaan suosia, koska se edistää sekä äidin että vauvan terveyttä. Tällä hetkellä tavoitteena on, että lapset pärjäisivät pelkällä rintaruokinnalla puolivuotiaaksi asti. Toistaiseksi siihen tavoitteeseen yltää suomalaisista äideistä vain vajaa prosentti.

Vauva määrää imetyksen tahdin

Vauvamyönteinen sairaala

  • Kansainvälinen vauvamyönteisyysohjelma edistää ja tukee imettämistä.
  • Vaasan keskussairaala haki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vauvamyönteisyydestä kertovaa sertifikaattia ja sai sen viime vuonna.
  • Tällä hetkellä ainoastaan Vaasan keskussairaalalla ja Helsingin Kätilöopistolla on voimassa olevat sertifikaatit.
  • Vaasan keskussairaalassa syntyy keskimäärin neljä vauvaa joka päivä, vuonna 2013 syntyi yhteensä 1 378 uutta pientä ihmistä.

– Vauvamyönteisyysohjelmaan kuuluu oleellisesti perhekeskeisyyden sekä lapsen ja vanhempien välisen yhteyden edistäminen. Siihen pyritään esimerkiksi ympärivuorokautisella vierihoidolla ja ihokontaktin suosimisella, apulaisosastonhoitaja Sirkka Töyli sanoo.

Synnyttäneiden vuodeosaston työtapaa muutettiin 2000-luvun alussa omahoitajakeskeiseksi, ja silloin myös lastenhoitajat koulutettiin opastamaan imetysasioissa. Vuodesta 2005 lähtien osastolla ei ole ollut erillistä lastenhuonetta. Lastenhuoneen poistuminen lisäsi luonnollisesti ympärivuorokautista vierihoitoa ja imetystä lapsen tahdin mukaan, mikä puolestaan on parantanut maitotilastoja.

– Lapsentahtisen, eli lapsen antamien signaalien mukaisen imetyksen lisääntyminen on vähentänyt ratkaisevasti maidon pakkautumista rintoihin ja rinnanpäiden rikkoutumista, kehuu Tuovinen.

– Suurin osa äideistä on tyytyväisiä ympärivuorokautiseen vierihoitoon, jossa voi rauhassa opetella yhteiseloa vauvan kanssa ja jossa apu on tarvittaessa vain napin painalluksen päässä.

Yhtenäiset käytännöt äitien apuna

Vauvamyönteisyyteen kuuluu, että äitejä autetaan varhaisimetyksessä jo synnytyssalissa. Lisäksi imetystä tuetaan myös äitiyspoliklinikalla, synnytysosastolla ja keskolassa. Keskussairaalassa toimii myös ilmainen imetyspoliklinikka, josta tuoreet äidit saavat apua imetyspulmiin.

– Teemme myös yhteistyötä neuvoloiden sekä muiden lähialueiden synnytyssairaaloiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että samoja vauvamyönteisyyden periaatteita noudatetaan kaikissa äitejä ja vauvoja hoitavissa yksiköissä, kertoo imetyskoordinaattori Susanne Strömfors.

Teksti: Johanna Haveri | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 2/2014.

Babyvänliga Vasa

vauvamyönteinen_vaasa

Amning handlar inte bara om att mata babyn. Amning främjar även barnets och mammans hälsa eftersom de knyter an till varandra via hudkontakt. På babyvänliga Vasa centralsjukhus får mödrarna aktiv hjälp med att komma igång med amningen.

Vasa centralsjukhus har alltid varit ett babyvänligt sjukhus, vilket sedan i fjol även bevisas av ett officiellt certifikat. Via Baby Friendly-certifikatet har centralsjukhuset förbundit sig till att främja och stödja amning av barn.

– I själva verket har vi satsat på amning sedan början av 1990-talet, fast vi skaffade certifikatet först nu. Under årens lopp har vi utbildat vår personal och deltagit i många projekt med målet att främja amning och därmed hela familjens välmåga, säger Margit Tuovinen, avdelningsskötare på BB-avdelningen.

Amningen är bra för både mammans och babyns hälsa och därför ska den främjas. Målet just nu är att barnen ska klara sig på enbart modersmjölk tills de är sex månader gamla. Hittills når bara en knapp procent av de finländska mammorna det målet.

Babyn bestämmer takten

Ett babyvänligt sjukhus

  • Baby Friendly Hospital är ett internationellt program för att främja amning.
  • Vasa centralsjukhus anhöll om och beviljades certifikat som babyvänligt sjukhus från Institutet för hälsa och välfärd ifjol.
  • För tillfället är det endast Vasa centralsjukhus och Barnmorskeinstitutet i Helsingfors som har giltiga certifikat.
  • På Vasa centralsjukhus föds i medeltal fyra bebisar varje dag, 2013 föddes totalt 1 378 nya små människor.

– En viktig del av det babyvänliga programmet är att betona familjens centrala position samt att förbättra kontakten mellan barn och föräldrar. Dygnet runt-vård och en ökad hudkontakt är led i denna strävan, säger biträdande avdelningsskötare Sirkka Töyli.

Sedan början av 2000-talet baserar sig BB-avdelningens arbetsrutiner på ett egenvårdarsystem, där barnskötarna har fått utbildning i att ge råd om amning. Sedan år 2005 har avdelningen inte något separat barnrum. Avskaffandet av barnrummet ökade på ett naturligt sätt dygnet runt-vården och amningen i barnets egen takt, vilket i sin tur har förbättrat mjölkstatistiken.

– Amning i babyns takt, det vill säga enligt de signaler babyn ger, har signifikant minskat problemen med mjölkstockning och sår på bröstvårtorna, säger Tuovinen.

– Största delen av mammorna är nöjda med dygnet runt-vården, där de i lugn och ro får lära sig leva med sin baby, och där hjälpen vid behov är endast en knapptryckning bort.

Enhetlig praxis hjälper mammorna

Till det babyvänliga programmet hör att mammorna får hjälp med den tidiga amningen redan i förlossningssalen. Stöd med amningen ges även på mödrapolikliniken, förlossningsavdelningen och barnavdelningen. På centralsjukhuset finns även en amningspoliklinik, där de nyblivna mammorna får gratis hjälp med amningsproblem.

– Vi samarbetar också med rådgivningar och andra förlossningssjukhus i närområdet. Målet med samarbetet är att samma babyvänliga principer ska följas av alla enheter som vårdar mödrar och barn, säger amningskoordinator Susanne Strömfors.

Text: Johanna Haveri | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 2/2014.

Yhteispäivystyksestä ensiapua akuutteihin vaivoihin

blogi_yhteispäivystys

Päivystystoimintaa keskitetään Vaasan sairaanhoitopiirissä, ja muutokset astuvat voimaan 1. lokakuuta 2014. Siitä lähtien iltaisin, öisin ja viikonloppuisin päivystys on keskitetty yhteispäivystykseen, joka sijaitsee Vaasan keskussairaalan uudessa Y-rakennuksessa. Arkipäivisin virka-aikaan hakeudutaan päivystysasioissa omaan terveyskeskukseen. Päivystys Vaasan pääterveysasemalla Sepänkyläntiellä päättyy 30.9.2014.

Modernissa Y-rakennuksessa sijaitsevaan yhteispäivystykseen on 1.10.2014 alkaen keskitetty sairaanhoitopiirin etelä- ja keskiosan ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys. Kiireettömät potilaat ohjataan hakeutumaan seuraavana arkipäivänä omaan terveyskeskukseen. Yhteispäivystykseen keskussairaalaan tullaan silloin, kun vaiva ei voi odottaa.

Onnettomuuksien uhreja, infarktin saaneita ja muita kriittisiä potilaita keskussairaalan päivystys hoitaa jatkossakin kaikkina vuorokauden aikoina.

Varmista vaivasi neuvontapuhelimesta

Jos arveluttaa, vaativatko omat oireet päivystysluonteista hoitoa, kannattaa soittaa virka-aikana omaan terveyskeskukseen ja muina aikoina yhteispäivystyksen neuvontapuhelimeen, numeroon 06 213 1001. Neuvontapuhelin palvelee keskussairaalassa siis ainoastaan iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, jolloin päivystys on keskitetty sinne.

– Puhelimeen vastaa kokenut hoitaja, joka ohjeistaa potilasta joko hoitamaan vaivan itse, hakeutumaan seuraavana arkipäivänä omaan terveyskeskukseen tai tulemaan viipymättä päivystykseen keskussairaalaan, osastonhoitajat Ann-Katrin Brandtberg ja Tanja Roivainen kuvailevat.

Neuvontapuhelimeen kannattaa soittaa ennen Y-rakennuksen yhteispäivystykseen tuloa, jottei tule tehtyä turhaa reissua: kiireettömät potilaat saavat lähteä kotiin hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen.

– Päivystys on kallista toimintaa, ja turhat käynnit tuntuvat kaikkien veronmaksajien kukkarossa, Brandtberg muistuttaa. Neuvontapuhelimesta saa nimensä mukaisesti neuvontaa, ei esimerkiksi varattua lääkäriaikaa. Neuvontapuhelin ei myöskään ole hätänumero, vaan hätätapauksissa soitetaan yleiseen hätänumeroon 112.

Soita omaan terveyskeskukseesi
virka-aikana, jos asiasi koskee:
Tule välittömästi päivystykseen
keskussairaalaan, jos sinulla on:
  • flunssaa
  • vatsatautia
  • jälkiehkäisyä (tarvittavat lääkkeet saa apteekista)
  • reseptien uusimista, sairauslomatodistuksia, sairauslomien jatkoa tai työkyvyn arviointia
  • lausuntoja tai tarkistuksia
  • laboratorio- tai röntgenvastauksia
  • pitkäaikaisia särkyjä tai kolotuksia, jotka eivät johdu vammasta
  • ompeleiden poistoa
  • verenpaineen mittausta
  • päihtymystä ilman muita oireita
  • näppylöiden, luomien ja pattien arviota
  • rokotuksia (ei-akuutit) tai
  • pitkäkestoista ihottumaa.
  • voimakkaita rintakipuja
  • voimakasta verenvuotoa
  • pahoja hengitysvaikeuksia tai
  • aivohalvausoireita (joko kaikki tai jokin seuraavista)
    • puhevaikeutta (hankaluuksia löytää sanoja tai puhe on sammaltavaa)
    • kasvohalvauksen merkkinä toinen suupieli roikkuu tai liikkuu huonosti
    • käden/jalan heikkousoireita.

Kipeämmät kiilaavat edelle

Yhteispäivystyksessä saattaa joutua odottamaan, koska potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä.

Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioi osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta, joka antaa kaikille yhteispäivystykseen saapuville kiireellisyysluokituksen (triage). Luokitus A–D kertoo, miten nopeasti potilaan on saatava hoitoa.

Jos oireet eivät ole vakavia, saattaa potilas joutua odottamaan useamman tunnin, koska vakavammista oireista kärsivien potilaiden on päästävä lääkäriin välittömästi. Vaikka odotustiloissa ei olisikaan muita, se ei tarkoita, ettei hoitohenkilökunnalla olisi kädet täynnä töitä. Ambulanssisisäänkäynti sijaitsee päivystyksen toisella reunalla, eikä odotustiloihin näy, jos ensiapuun tuodaan kriittisessä tilassa olevia potilaita, jotka tarvitsevat pikaisesti hoitoa.

Omaisten kulku rajoitettua

Omaiset eivät saa liikkua yhteispäivystyksen hoitotiloissa vapaasti, sillä niissä hoidetaan vakavasti sairaita tai loukkaantuneita potilaita. Sen vuoksi omaiset jäävät odottamaan odotustiloihin, kunnes potilaan hoito ei ole enää aktiivista. Sen jälkeen henkilökunta ohjaa omaiset potilaan luo valvomoon ja potilaan luota takaisin odotustilaan käynnin päätyttyä. Näin varmistetaan kaikkien turvallisuus ja potilaiden yksityisyys.

Jos pääsy potilaan luo tuntuu kestävän, voivat omaiset tiedustella kiireellisyysarvion tehneiltä triage-hoitajilta vastaanotosta, mikä potilaan tilanne on.

Lapsipotilailla saa olla omainen mukana koko yhteispäivystyksessä oloajan.

Terveyskeskus Y-rakennuksen yhteispäivystys
Arkisin virka-aikana Päivystyskäynnit ensisijaisesti omalla terveysasemalla. Soita asemalle etukäteen, jos olet epävarma, onko kyseessä päivystystilanne vai tavallinen ajanvaraus. Potilaat tulevat päivystykseen lähetteellä. Huonokuntoiset potilaat tulevat ilman lähetettä esimerkiksi ambulanssilla.
Iltaisin ja viikonloppuisin Terveyskeskuksessa ei ole päivystystä. Kaikki päivystys on keskitetty keskussairaalan Y-rakennukseen. Soita ensin neuvontapuhelimeen, jos olet epävarma, onko kyseessä päivystystilanne.

Teksti: Salla Pukkinen | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Lue lisää ja katso, miten yhteispäivystys vaikuttaa sinun kuntaasi: www.vaasankeskussairaala.fi/yhteispaivystys

Samjouren ger första hjälp vid akuta besvär

blogi_yhteispäivystys

Jourverksamheten vid Vasa sjukvårdsdistrikt centraliseras och förändringarna träder i kraft 1 oktober 2014. Därefter koncentreras jouren på kvällar, nätter och veckoslut till Vasa centralsjukhus nya Y-byggnad. På vardagar under arbetstid är det den egna hälsovårdscentralen som betjänar. Jouren på Vasas huvudhälsostation vid Smedsbyvägen upphör 30.9.2014.

Kvälls-, natt- och helgjouren för de södra och mellersta delarna av sjukvårdsdistriktet centraliseras från och med 1.10.2014 till den moderna Y-byggnaden på Vasa centralsjukhus område i Sandviken. Icke-brådskande patienter hänvisas till den egna hälsocentralen följande vardag. Samjouren på centralsjukhuset är till för brådskande sjukdomsfall som inte kan vänta.

Olycksoffer, personer som drabbats av infarkt och andra patienter i kritiskt tillstånd tas fortsättningsvis emot på centralsjukhusets akutmottagning under alla tider på dygnet.

Kolla dina symtom via rådgivningstelefonen

Om du är osäker på om dina symtom kräver akutvård, lönar det sig att under tjänstetid ringa till den egna hälsocentralen och vid övriga tider till samjourens rådgivningstelefon, på nummer 06 213 1001. Rådgivningstelefonen betjänar kvällstid, nattetid och veckoslut.

– Samtalen tas emot av en erfaren sjukskötare, som vägleder patienten till att antingen sköta om besväret själv, att söka sig till den egna hälsocentralen följande vardag eller att utan dröjsmål uppsöka centralsjukhusets akutmottagning, säger avdelningsskötarna Ann-Katrin Brandtberg och Tanja Roivanen.

Det lönar sig att ringa till rådgivningstelefonen innan du tar dig till samjouren i Y-byggnaden, eftersom icke-brådskande patienter skickas hem efter att de fått sitt hälsotillstånd bedömt.

– Akutmottagningen är en dyr verksamhet och överfl ödiga besök känns i plånboken för alla skattebetalare, påpekar Brandtberg.

Via rådgivningstelefonen ges råd i vårdrelaterade frågor, men det går inte att boka till exempel läkartid. Rådgivningstelefonen är heller inte ett nödnummer, ring alltid till 112 i nödsituationer.

Ring din egen hälsocentral under tjänstetid om saken gäller: Åk genast till centralsjukhusets akutmottagning om du har:
  • influensa
  • magsjuka
  • akut-p-piller (läkemedlet fås från apoteket)
  • förnyelse av recept, sjukintyg, förlängning av sjukledighet eller bedömning av arbetsförmåga
  • utlåtanden eller kontroller
  • prov- eller röntgensvar
  • långvarig värk eller smärta som inte beror på en skada
  • borttagning av stygn
  • mätning av blodtryck
  • berusning utan andra symtom
  • bedömning av utslag, födelsemärken och knölar
  • vaccinationer (icke akuta)
  • långvariga eksem
  • kraftiga bröstsmärtor
  • blöder kraftigt
  • allvarliga andningssvårigheter
  • symtom på stroke (ett eller flera av följande)
    • svårt att tala (hittar inte orden eller sluddrigt tal)
    • tecken på förlamning i ansiktet där ena mungipan hänger eller rör sig dåligt
    • domningar i armar/ben

Svåra fall har förtur

Vid samjouren kan man tvingas vänta eftersom patienter undersöks och vårdas enligt vårdbehov.

Alla anländande patienters vårdbehov bedöms av en skicklig och yrkeskunnig personal, som klassificerar patienterna enligt skyndsamhetsordning (triage) utgående från skalan A–D, så att de brådskande fallen behandlas först.

Om symtomen inte är allvarliga kan en patient få vänta i flera timmar, eftersom patienter med svårare symtom måste få omedelbar läkarhjälp.

Även om det inte råkar sitta någon annan in väntrummet betyder det inte att vårdpersonalen inte skulle ha fullt upp.

Ambulansingången finns på andra sidan av mottagningen och från väntrummet ser man inte om det kommer in patienter i kritiskt tillstånd som snabbt behöver vård.

Anhöriga har begränsat tillträde

Anhöriga får inte röra sig fritt i samjourens utrymmen eftersom de patienter som behandlas där är allvarligt sjuka eller skadade. Anhöriga får däremot vistas i väntrummet, tills patienten inte längre är under aktiv behandling. Då patienten flyttats till observationsavdelningen får de anhöriga besöka honom eller henne där. Personalen ledsagar alltid de anhöriga till och från väntrummet, för att garantera allas säkerhet och inte störa patienterna.

Den som fått vänta länge på att besöka en patient kan fråga avdelningens triage-skötare, som bedömt patientens tillstånd, om patientens läge.

Barnpatienter får ha en anhörig med sig under hela akutbesöket.

Hälsocentralen Y-byggnadens samjour
Vardagar tjänstetid Besök i första hand jouren vid den egna hälsocentralen. Ring på förhand om du är osäker på om fallet är akut eller om det räcker med en vanlig tidsreservering. Patienter som kommer till samjouren bör ha en läkarremiss. Patienter i kritiskt läge, till exempel de som anländer med ambulans, behöver ingen remiss.
Kvällar och veckoslut Ingen akutmottagning på hälsocentralerna. All akutvård har centraliserats till centralsjukhusets Y-byggnad. Ring till rådgivningstelefonen först, om du är osäker på om fallet är akut.

Text: Salla Pukkinen | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.

Läs mer och kolla hur samjouren påverkar din kommun: www.vasacentralsjukhus.fi/samjour

Kotikäynti-ennakko: Vaaratapahtumat muuttavat työtapoja

Potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Plukka toimii myös hengitysvajeyksikön apulaisosastonhoitajana.

Potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Plukka toimii myös hengitysvajeyksikön apulaisosastonhoitajana.

Yleisimmät vaaratapahtumat tai läheltä piti -tilanteet liittyvät sairaalassa lääkehoitoon, potilaan kaatumisiin tai tiedonkulun ongelmiin. Henkilökunnan avoimuus ja halu oppia virheistä ovat Vaasan keskussairaalan potilasturvallisuuden kehittämisen kivijalka.

Vaaratapahtumat ja läheltä piti -tilanteet käydään yhdessä läpi ja mietitään, miten ne voitaisiin tulevaisuudessa estää.

Vaasan keskussairaalassa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön sähköinen vaaratapahtumien raportointijärjestelmä jo vuonna 2007. Henkilökunta ilmoittaa vaaratapahtumat tai läheltä piti -tilanteet HaiPro-ohjelmaan. Sairaalan viisi potilasturvallisuuskoordinaattoria käsittelevät kaikki tehdyt ilmoitukset.

– Kun käymme läpi ilmoituksia, emme etsi syyllisiä vaan katsomme laajemmin, mitä hoitotilanteessa meni pieleen. Harvoin vaaratilanteet ovat yhden ihmisen aiheuttamia, vaan useimmiten monta pientä asiaa on johtanut ikävään lopputulokseen, kertoo potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Plukka.

Vaaratapahtumat ja läheltä piti -tilanteet käydään yhdessä läpi ja mietitään, miten ne voitaisiin tulevaisuudessa estää. Tavoitteena on ennakoida mahdollisia vaaratilanteita ja oppia virheistä, jotta ne eivät pääsisi toistumaan.

Kriittinen katse taaksepäin

Esimerkki vaaratapahtumasta

Ongelmia iäkkäiden ihmisten kotiutuksessa
Potilaiden kotiutukseen liittyviä vaaratapahtumailmoituksia alkoi tulla toistuvasti. Suurin osa liittyi tiedonsiirron ongelmiin: tiedot olivat puutteellisia, lääkityksessä oli epäselvyyksiä tai ilmoitus kotihoitoon osallistuville oli jäänyt tekemättä.

Miten toimintaa on kehitetty
Potilaiden kotiutusta tukemaan laadittiin tarkistuslista, jotta kaikilla olisi yhtenäiset käytännöt eikä mikään tärkeä asia unohtuisi kotiutustilanteessa. Tämän lisäksi keskussairaalassa aloitettiin kotiutushoitajatoiminta. Kotiutushoitajat suunnittelevat yhdessä osaston henkilökunnan kanssa potilaiden kotiutumista ja heidän tarvitsemiensa kotipalveluiden järjestämistä.

Keskussairaalassa on käytössä myös GTT-työkalu (Global Trigger Tool), jonka avulla haittatapahtumia pystytään jälkikäteen tunnistamaan ja arvioimaan potilasasiakirjoista.

– Potilaan leikkauskertomuksesta voi esimerkiksi käydä ilmi, että potilas on saanut infektion leikkaushaavaan. Jos näitä alkaa tulla toistuvasti, alamme selvittää tarkemmin, missä hoidon vaiheessa jotain menee pieleen, kertoo Plukka.

Vaaratapahtumien ilmoittaminen perustuu henkilökunnan aktiivisuuteen, mutta GTT-menetelmällä saadaan tietoa myös ilmoittamatta jääneistä vaaratilanteista.

– Otamme potilasasiakirjoista säännöllisesti satunnaisotannan ja käsittelemme löydetyt haittatapahtumat arviointiryhmässä. Olemme avoimia ja uskallamme katsoa kriittisesti taaksepäin omaa toimintaamme, täsmentää Plukka.

Teksti: Leena Forsén | Kuva: Katja Lösönen

Teksti julkaistaan Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014. Lehti jaetaan pian sairaanhoitopiirin kotitalouksiin ja se julkaistaan myös keskussairaalan Issuu-sivulla.

Hembesöket-förhandstitt: Nära ögat-händelser ändrar arbetsrutinerna

Patientsäkerhetskoordinator Mari Plukka utför service på en respirator. Hon fungerar även som biträdande avdelningsskötare på avdelningen för andningsförlamade.

Patientsäkerhetskoordinator Mari Plukka utför service på en respirator. Hon fungerar även som biträdande avdelningsskötare på avdelningen för andningsförlamade.

Medicinering, patienter som ramlar eller problem i kommunikationen – de utgör de vanligaste farliga eller nära ögat-situationerna på sjukhuset. Personalens öppenhet och viljan att lära sig av misstag är en hörnsten i utvecklingen av patientsäkerheten på Vasa centralsjukhus.

– Vi går tillsammans igenom de farliga situationer som uppstått och funderar ut hur de ska förhindras i framtiden.

Vasa centralsjukhus var först i Finland med att ta i bruk ett elektroniskt system för rapportering av farliga situationer år 2007. Farliga eller nära ögat-situationer anmäls av personalen via ett program kallat HaiPro. Anmälningarna behandlas av sjukhusets fem patientsäkerhetskoordinatorer.

– Då vi går igenom anmälningarna söker vi inte efter skyldiga, utan vi försöker få en mer övergripande bild av vad som gick fel. De farliga situationerna är sällan orsakade av en enda person, utan det är ofta många små detaljer som lett till ett beklagligt resultat, säger patientsäkerhetskoordinator Mari Plukka.

– Vi går tillsammans igenom de farliga situationer som uppstått och funderar ut hur de ska förhindras i framtiden. Målsättningen är att förutspå potentiella faromoment och lära sig av misstag, så att de inte upprepas.

Kritisk tillbakablick

Exempel på en farlig situation

Hemförlovning av äldre patienter
Det började komma regelbundna anmälningar om farliga situationer i samband med utskrivningen av patienter från sjukhuset. Största delen rörde överföringen av information – uppgifterna var bristfälliga, det fanns oklarheter i medicineringen eller så saknade de som skulle delta i hemvården information.

Åtgärder
Som stöd för utskrivningen skapades en kontrollista, för att alla skulle följa samma procedur utan att glömma någonting viktigt. Dessutom togs ett system i bruk med speciella hemförlovningsskötare. Hemförlovningsskötarna planerar patienternas hemförlovning tillsammans med enhetens personal och ordnar den hemhjälp som patienten behöver.

Även verktyget GTT (Global Trigger Tool) används på centralsjukhuset för att identifiera och bedöma farliga situationer i efterhand via patientjournalerna.

– I patientens journal kan det till exempel framgå att patienten fått en infektion i ett operationssår. Om detta blir ett återkommande problem reder vi ut noggrannare i vilket skede någonting går fel, säger Plukka.

Rapporteringen om farliga situationer kräver att personalen är aktiv, men med GTT-metoden fås vetskap även om situationer som inte har anmälts.

– Vi analyserar regelbundet ett slumpmässigt urval av patientjournalerna och behandlar eventuella farliga situationer som vi hittar. Vi är öppna och vågar se tillbaka på vår egen verksamhet med kritiska ögon, preciserar Plukka.

Text: Leena Forsén | Foto: Katja Lösönen

Texten finns med i nummer 3/2014 av Hembesöket-tidningen.  Tidningen delas snart ut till distriktets hushåll och du hittar den också på centralsjukhusets Issuu-sida.