Tahdistimen etäseuranta tuo turvaa

Pentti Sainio on ollut tyytyväinen tahdistimen ja etäseurantalaitteen toimintaan. Niiden avulla 77-vuotias taimikauppias uskaltaa jatkaa työntekoa vielä niin kauan kuin halua ja jaksamista riittää.

Pentti Sainio on ollut tyytyväinen tahdistimen ja etäseurantalaitteen toimintaan. Niiden avulla 77-vuotias taimikauppias uskaltaa jatkaa työntekoa vielä niin kauan kuin halua ja jaksamista riittää.

Kun Pentti Sainio menee nukkumaan, yöpöydällä oleva seurantalaite alkaa mitata hänen sydämensä ja tahdistimensa tilaa. Jos laite huomaa ongelman, se hälyttää ja lähettää keskussairaalan sydänasemalle raportin.

Helsingbyläinen Pentti Sainio on ollut sydämen vajaatoiminnan takia tahdistinhoidossa vuodesta 2012. Viime syksynä tahdistimen johto vioittui pienessä tapaturmassa ja se jouduttiin vaihtamaan. Samassa yhteydessä Sainio sai kotiin etäseurantalaitteen, jonka avulla Vaasan keskussairaalan sydänaseman kardiologit ja tahdistinhoitajat pystyvät seuraamaan sekä sydämen että tahdistimen kuntoa.

– Ensimmäiset etäseurantalaitteet otettiin meillä käyttöön vuonna 2008. Tällä hetkellä 90 prosenttia potilaistamme, joilla on rytmihäiriö- tai vajaatoimintatahdistin, on etäseurannassa, sanoo tahdistinhoitaja Carina Winberg.

Samat tiedot kuin poliklinikkakäynnillä

Etäseurantalaite seuraa langattomasti potilaan tahdistimen ja sydämen tilaa ja lähettää raportin sairaalaan kardiologin tai tahdistinhoitajan luettavaksi. Raportti sisältää potilaan sydämen rytmikäyrän sekä tietoa tahdistimen tilasta. Laite myös hälyttää aina, jos jommankumman tilassa on jokin häiriö.

– Käytännössä saamme etäseurannan avulla samat tiedot potilaasta kuin poliklinikkakäynnillä, mutta etäseurannan avulla potilas on jatkuvasti valvonnassa. Seurantalaitteen käyttö vähentää potilaiden poliklinikkakäyntien määrää jopa 75 prosenttia, tahdistinhoitaja Stina Sjöblom kertoo.

Etäseuranta on vaivatonta ja turvallista. Se ei korvaa kokonaan lääkärikäyntejä, vaan potilaat käyvät lääkärin vastaanotolla vuosittain. Kardiologin konsultaatiota tarvitaan myös silloin, jos seurannassa tulee ilmi jotain poikkeavaa.

Teksti: Johanna Haveri | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 2/2014.

Pacemakeruppföljning på distans ger trygghet

Pentti Sainio har varit nöjd med sin pacemaker och distansuppföljningen. Tack vare den kan den 77-årige plantförsäljaren fortsätta arbeta så länge han bara vill och orkar.

Pentti Sainio har varit nöjd med sin pacemaker och distansuppföljningen. Tack vare den kan den 77-årige plantförsäljaren fortsätta arbeta så länge han bara vill och orkar.

Då Pentti Sainio kryper ner under täcket för natten aktiveras apparaten han har på nattduksbordet. Den börjar följa med hur hans hjärta och pacemaker fungerar. Om ett problem upptäcks slår apparaten larm och skickar en rapport till centralsjukhusets hjärtstation.

 Pentti Sainio från Helsingby har haft pacemaker sedan år 2012, på grund av hjärtsvikt. I höstas blev det nödvändigt att byta sladd på pacemakern, efter att den skadats i en liten olycka. Samtidigt fick Sainio ta hem en apparat för distansuppföljning, med vars hjälp kardiologerna och pacemakerskötarna på Vasa centralsjukhus hjärtstation kan hålla ett öga på hans hjärta och pacemaker.

– Systemet togs i bruk hos oss för första gången år 2008. I dag har 90 procent av våra patienter med hjärtsvikt- eller rytmstörningspacemaker en apparat för distansuppföljning, säger pacemakerskötare Carina Winberg.

Samma data som vid poliklinikbesök

 Apparaten för distansuppföljning håller trådlöst patientens pacemaker och hjärta under observation och skickar en rapport till sjukhusets kardiologer och pacemakerskötare. Rapporten innehåller en hjärtkurva och information om pacemakerns status. Apparaten slår dessutom alltid larm om det uppstår en störning i hjärtrytmen.

– I praktiken får vi samma information som då patienten besöker polikliniken, men vid distansuppföljning är patienten under konstant observation. Den här metoden minskar antalet poliklinikbesök med upp till 75 procent, säger pacemakerskötare Stina Sjöblom.

Distansuppföljning är behändigt och tryggt. Det eliminerar inte läkarbesöken helt och hållet, patienterna besöker läkarmottagningen en gång om året. Om det framkommer något avvikande i distansuppföljningen konsulteras en kardiolog.

Text: Johanna Haveri | Bild: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 2/2014.

Huippuunsa hiottua syöpähoitoa

Onkologian päiväosaston valoisissa tiloissa Elvi Nordlund, Camilla Ahlskog, Antti Jekunen, Eva-Lisa Ehrström ja Lotta Store.

Syöpäpotilasta hoidetaan Vaasan keskussairaalassa kokonaisvaltaisesti, ja sekä kehon että mielen tarpeet huomioidaan. Moniammatillinen hoitotiimi antaa potilaalle apua ja neuvoja sekä ennen leikkausta että sen jälkeen. Potilas saa tukea myös hoitojen ja seurannan aikana. Uudet huippumodernit laitteet täydentävät ajanmukaista hoitoa.

Uudet, viihtyisät ja remontoidut tilat sekä huippumodernit laitteet – onkologian yksikön potilaille on nykyään tarjolla ihan uudet puitteet.

Onkologian yksikkö

Vaasan keskussairaalassa on hoidettu syöpäpotilaita jo vuodesta 1964 lähtien.

Onkologian yksikkö koostuu sädehoito-osastosta, onkologian vuodeosastosta ja onkologian poliklinikasta, jossa toimii myös päiväosasto.

Yhden vuoden aikana:

  • sädehoito-osastolla yhteensä 21 000 hoitokäyntiä ja vuosittain noin 1000 uutta potilasta, joista yli 50 % Etelä- ja Keskipohjanmaan sairaanhoitopiireistä
  • vuodeosastolla noin 5000 hoitopäivää
  • poliklinikalla 1050 vastaanottokäyntiä.

Välillä vaivannut lääkäripula on hellittänyt, ja kaikki lääkärinvirat on saatu täytettyä.

– Meillä onkin lähtenyt liikkeelle varsinainen kehittämisen kevät, kun kaikki palaset on saatu kohdalleen. Sädehoito-osastolle on muun muussa hiljattain hankittu uusi, huippumoderni sädehoitolaite, joka tarjoaa potilaille vielä paremmat hoitokeinot, kehaisee ylilääkäri Antti Jekunen.

– Tällä hetkellä meillä olisi kapasiteettia ottaa sädehoitoon jopa hieman nykyistä enemmän potilaita, Jekunen ja osastonhoitaja Camilla Ahlskog toteavat yhteen ääneen.

Myös vastaanottotoimintaa poliklinikalla on kehitetty viime vuosina entistäkin paremmin potilaan tarpeita vastaavaksi.

– Potilaalle vaikein aika on yleensä ennen leikkausta sekä leikkauksen jälkeen, kun potilas odottaa ensikäyntiä onkologian poliklinikalle, osastonhoitaja Elvi Nordlund kertoo.

– Siksi olemme yhteistyössä kirurgian yksikön kanssa kehittäneet etenkin rintahoitajan toimenkuvaa. Rintahoitaja on potilaan tukena koko hoitopolun: ennen leikkausta, leikkauksen jälkeen sekä onkologisten hoitojen ja seurannan aikana.

Räätälöity hoito ja tuki

Potilaat, joilla on suun kautta otettavia sytostaatti- ja vasta-ainehoitoja, sekä potilaat, jotka osallistuvat kliinisiin lääkeainetutkimuksiin, saavat apua ja neuvoja tablettihoitajan ja tutkimushoitajan vastaanotoilta.

– Lisäksi poliklinikalla tarjotaan psykoterapiatukea, jota kehitetään edelleen potilaiden kokemusten ja tarpeiden mukaan, Jekunen kertoo.

Potilaan kunto määrää, hoidetaanko häntä syövän aktiivivaiheessa päiväosastolla vai vuodeosastolla.

– Syövän oireita lievittävässä hoidossa teemme yhteistyötä kuntien terveyskeskusten kanssa, vuodeosaston osastonhoitaja Eva-Lisa Ehrström kertoo.

Onkologian päiväosastolla toteutetaan kuntouttavaa hoitoa, joten potilaita kannustetaan liikkumaan kuntonsa mukaan myös tiputuksen aikana. He voivat käydä viihtyisässä potilaskeittiössä tekemässä välipalaa, keskustella keskenään tai lukea lehtiä.

– Pyrimme etsimään jokaiselle potilaalle parhaiten sopivan hoidon. Hoitava lääkäri, hoitaja ja potilas tekevät aina hoitopäätökset yhdessä, Jekunen toteaa.

Syöpälajien hoitokäytännöt uudistuvat ja kehittyvät jatkuvasti, ja Turun ja Tampereen yliopistosairaaloiden kanssa tehdään tiiviistä yhteistyötä ja seurataan tarkasti hoitokeinojen kehitystä. Onkologian potilaille halutaan tarjota viimeisimmän tiedon mukaista hoitoa, ja tämän takia on vireillä myös keuhko- ja eturauhassyöpiin liittyviä tutkimuksia.

Teksti: Johanna Haveri | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 2/2014.

Cancervård i toppklass

I onkologiska dagavdelningens ljusa utrymmen poserar Elvi Nordlund, Camilla Ahlskog, Antti Jekunen, Eva-Lisa Ehrström och Lotta Store.

Både kropp och själ är i fokus när cancerpatienterna behandlas holistiskt på Vasa centralsjukhus. Innan och efter operationen, under behandlingen och uppföljningen får patienten hjälp, stöd och goda råd av ett mångkunnigt och professionellt vårdteam. Nya, moderna behandlingsformer fulländar den tidsenliga vården.

I blänkande nya, trivsamma och renoverade utrymmen med modern apparatur tar den onkologiska enheten emot sina patienter.

Onkologiska enheten

Vasa centralsjukhus har behandlat cancerpatienter sedan år 1964.

Onkologiska enheten består av en strålbehandlingsavdelning, bäddavdelning och poliklinik. Den sistnämnda funkar även som dagavdelning.

Under ett år

  • ger onkologiska enheten 21 000 behandlingar på strålbehandlingsavdelningen och besöks av 1 000 nya patienter, varav över 50 % från Syd- och Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt
  • cirka 5 000 vårddagar på bäddavdelningen
  • 1 050 mottagningar på polikliniken.

Den temporära läkarbristen har avhjälpts, alla läkarvakanser har fyllts.

– Vi har verkligen inlett våren i utvecklingens tecken, då alla bitar har fallit på plats. Strålbehandlingsavdelningen har bland annat fått en ny, toppmodern strålbehandlingsapparat som erbjuder patienterna ännu bättre behandlingsformer, säger överläkare Antti Jekunen.

– För tillfället skulle vi faktiskt ha kapacitet att ge strålbehandling åt ännu fler patienter, konstaterar avdelningsskötare Camilla Ahlskog.

Även poliklinikens mottagning har utvecklats de senaste åren, för att bättre motsvara patienternas behov.

– Den svåraste tiden för patienten är vanligtvis före operationen samt efteråt, då patienten väntar på att besöka onkologiska polikliniken för första gången, säger avdelningsskötare Elvi Nordlund.

– I samarbete med kirurgiska enheten har vi därför utvecklat framför allt bröstskötarens arbetsuppgifter. Bröstskötaren finns som stöd för bröstcancerpatienten under hela behandlingen: före operationen, efter operationen samt vid den onkologiska behandlingen och uppföljningen.

Skräddarsydd vård och stöd

Patienter som tar cytostatika, alltså cellgifter, och bromsmediciner oralt samt patienter som deltar i klinisk läkemedelsforskning får hjälp och råd på undersökningsskötarens mottagning.

– Polikliniken erbjuder dessutom psykoterapi, som ständigt utvecklas enligt patienternas erfarenheter och behov, säger Jekunen.

Patientens hälsa avgör om behandlingen i cancerns aktiva skede ska ske på dagavdelningen eller på bäddavdelningen.

– Vid palliativ, lindrande vård av cancer samarbetar vi med de kommunala hälsocentralerna, säger Eva-Lisa Ehrström, avdelningsskötare på bäddavdelningen.

På onkologins dagavdelning ges rehabiliterande vård och patienterna uppmuntras att röra på sig så mycket de kan även då de får dropp. De kan göra sig ett mellanmål i det trivsamma patientköket, diskutera med varandra eller läsa tidningar.

– Vår ambition är att hitta den lämpligaste vården för varje patient. Den ansvarige läkaren, sjukskötaren och patienten tar alltid vårdbesluten tillsammans, konstaterar Jekunen.

Behandlingen av olika cancerformer går framåt hela tiden, och ett nära samarbete med universitetssjukhusen i Åbo och i Tammerfors gör att centralsjukhusets personal noga kan följa med hur behandlingsformerna utvecklas. Onkologins patienter ska alltid behandlas i enlighet med de senaste rönen på området, och som bäst forskas det till exempel i lung- och prostatacancer.

Text: Johanna Haveri | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 2/2014.

ACT apuna elämän vastoinkäymisissä

Jokainen kohtaa elämässään erilaisia haasteita ja ongelmia, joita yleensä pyritään tavalla tai toisella ratkaisemaan. Joskus ongelmanratkaisu saattaa viedä kaikki voimat, mistä voi seurata esimerkiksi ahdistusta ja masennusta. Silloin ACT, eli hyväksymis- ja omistautumisterapia, voi olla apuna.

ACT-fakta

ACT (Acceptance and Commitment Therapy) eli suomeksi HOT (hyväksymis- ja omistautumisterapia) on uusi psykoterapiamuoto mielenterveyden ongelmien hoitoon ja kuntoutustyön apuvälineeksi.

ACT-menetelmään perustuvia harjoituksia on olemassa runsaasti. Useimmat niistä vievät aikaa vain muutaman minuutin, ja ne voidaan tehdä melkein missä tahansa. Harjoituksissa muun muassa tarkastellaan oman kehon ja mielen tuntemuksia.

Harjoituksia löytyy Suomen mielenterveysseuran Oiva-palvelusta. Oiva on saatavilla myös älypuhelimeen tai tablettiin Android- ja iOS-sovelluksena.

– ACT-menetelmää voidaan käyttää kaiken ikäisille esimerkiksi masennuksen, ahdistusreaktioiden ja pakko-oireiden hoitoon tai osana muun muassa syömishäiriöiden, psykoottisuuden ja skitsofrenian hoitoa, kertoo psykologi Anders Englund Vaasan keskussairaalasta.

ACT-menetelmän perusperiaatteena on hyväksyä epämiellyttävät tunteet ja ajatukset osana arvokasta elämää: suruja ja huolia ei tarvitse yrittää piilotella. Toisinaan ajatukset saattavat muuttua oman pään sisällä totuuksiksi, jotka estävät meitä tekemästä itselle arvokkaita asioita.

– ACT auttaa kuitenkin huomaamaan ja hyväksymään, että ajatukset ovat vain ajatuksia, eivätkä ne määritä minua, Englund kuvailee.

Monikäyttöinen työkalu

Vaasan keskussairaalan Hyvillä mielin -hankkeen myötä Englund kouluttaa alueen ammattilaisia ACT-terapiaan.

– Koulutuksia tarjotaan esimerkiksi kuntien mielenterveyspalveluiden, kouluterveydenhuollon ja päihdehuollon henkilökunnalle. ACT-menetelmä taipuu moneen – sitä voidaan käyttää sekä ennaltaehkäisevänä työkaluna että osana muuta psykiatrista hoitoa, Englund toteaa.

– Hyvillä mielin -hanke on kansallisesti ainutlaatuinen, sillä ACT-menetelmää koulutetaan ensimmäistä kertaa näin laaja-alaisesti, Englund kertoo.

ACT meille kaikille

– Kaikki voivat hyötyä ACT-menetelmään pohjautuvista harjoituksista. Ne parantavat omien ajatusten ja arvojen havaitsemiskykyä ja laskevat stressitasoa, Englund summaa.

Harjoitusten tekeminen ei vaadi paljoa – vain ripauksen avoimuutta sekä hetken aikaa ottaa etäisyyttä omiin ajatuksiin.

– Suosittelen, että jokainen keräisi aamuisin ajatuksensa 15 minuutiksi ja olisi läsnä juuri siinä hetkessä. Se tekisi hyvää meille kaikille, Englund päättää.

Teksti: Antti Niemelä | Kuva: Katja Lösönen

hyvillämielin_logo

Tämän syksyn aikana Anders Englund kertoo sairaalan blogissa lisää ACT-menetelmään pohjautuvista harjoituksista ja mielen hyvinvoinnista. Pysy kuulolla!

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 2/2014.

Hyvillä mielin -hanke on osin Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittama, ja se toteutetaan yhteistyössä Pohjanmaan liiton kanssa.

ACT hjälper att hantera livets motgångar

Alla stöter i något skede av livet på utmaningar och problem, som vi försöker lösa på ett eller annat sätt. Ibland kan problemlösningen vara så ansträngande att krafterna tar slut, vilket kan leda till exempelvis ångest och depression. Då kan ACT-beteendeterapi vara till hjälp.

ACT-fakta

ACT, Acceptance and Commitment Therapy, är en ny form av psykoterapi för behandling av mentala sjukdomar samt ett hjälpmedel vid rehabilitering.

Det finns många övningar som baserar sig på ACT-metoden. De flesta av dem tar bara någon minut och de kan göras nästan var som helst. Övningarna går bland annat ut på att betrakta sin egen kropp och inre sinnevärld.

På webbplatsen Oiva, som upprätthålls av Föreningen för mental hälsa i Finland, finns fler övningar som baserar sig på ACT-metoden. Oiva finns även som applikation för iOS- och Androidbaserade smarttelefoner och surfplattor. Övningarna finns enbart på finska.

ACT-metoden kan användas av människor i alla åldrar för att behandla till exempel depression, ångestreaktioner och tvångssyndrom eller som en del av behandlingen av ätstörningar, psykos och schizofreni, säger psykolog Anders Englund på Vasa centralsjukhus.

Grundprincipen i ACT-metoden är att acceptera obehagliga känslor och tankar som en del av ett värdefullt liv: sorg och oro behöver inte döljas. Tankar kan ibland förvandlas till sanningar i vårt eget huvud, vilket kan hindra oss från att göra värdefulla saker för oss själva.

– ACT hjälper oss att upptäcka och acceptera att tankar bara är tankar. De definierar inte vem du är, beskriver Englund.

Mångsidigt redskap

Englund utbildar regionens yrkesmänniskor i ACT-terapi via Vasa centralsjukhus projekt ”På gott humör”.

– De som jobbar med mentalvård, skolhälsovård och nykterhetsvård inom kommunen kan gå utbildningen. ACT-metoden är mycket flexibel – den kan användas både i förebyggande syfte och som en del av annan psykiatrisk behandling, säger Englund.

– Projektet är unikt ur ett nationellt perspektiv, det är första gången ACT-metoden lärs ut i så här vida kretsar.

ACT för oss alla

– Alla kan dra nytta av övningar som baserar sig på ACT-metoden. De förbättrar förmågan att observera egna tankar och värderingar, och sänker stressnivån, summerar Englund.

Övningarna i sig kräver inte mycket – det enda som behövs är en smula öppenhet samt lite tid att få distans till de egna tankarna.

– Jag rekommenderar alla att om morgonen avsätta 15 minuter på att samla tankarna, och att vara närvarande just i den stunden. Det skulle göra gott för oss alla, säger Englund.

Text: Antti Niemelä | Foto: Katja Lösönen

Under hösten kommer psykolog Anders Englund att berätta hur du med hjälp av olika övningar kan ta hand om ditt psykiska välmående, utgående från ACT-metoden. Håll ett öga på sjukhusets blogg!

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 2/2014.

Projektet På gott humör är delvis finansierat av Europeiska Regionens Utvecklingsfond (ERUF) och förverkligas i samarbete med Österbottens förbund.