Julkalender: lucka 24 | Joulukalenteri: luukku 24

joulukalenteri_grafiikka_24

joulukalenteri_jouluaatto_blogi

Du har öppnat luckan för den stora paketöppnardagen. En viktig del av julens innersta väsen är att öppna paket. Vad döljer sig inuti de maskerande emballagen? En hemlighet håller på att avslöjas. Idag är vi närmare än för knappt fyra veckor sedan då adventstiden började, den allra mest intensiva förberedelsetiden för julen.

Känns hela julen som ett undangömt paket? Finns den riktiga julen dold i all julrekvisita – i julkommersen, julstädningen, julmaten, julbrådskan och annat dylikt?

Julen har drag av hemlighetsmakeri, det hör till. För en riktig fest behövs fin rekvisita och grundliga förberedelser. Det förbereder oss för den stora högtiden. Julens hemlighet är ändå offentlig och har så varit i drygt 2000 år.

”.. denna hemlighet: Kristus finns hos er, hoppet om härligheten”, Kolosserbrevet 1: 27

På julafton är det slut med hemlighetsmakeriet. Alla hemliga paket tas fram. Min innerliga önskan är att Du skall få paket som ger hopp och glädje idag och framöver, också immateriella paket räknas.

Ett sådant paket är Jesus: hopp och innerlig frid. Den gåvan brukar jag dela varje dag på jobbet som sjukhuspräst: hopp för stunden och frid för det som kommer.

rose-maj_friman

 

Med önskan om en god jul

Rose-Maj Friman
sjukhuspräst


Olet avannut joulukalenteriluukun suurena päivänä, jolloin avaamme paketteja. Pakettien avaaminen onkin tärkeä osa joulun ydintä. Mitä joulukääreiden alla on piilossa? Salaisuus on paljastumassa. Tänään olemme lähempänä kuin vajaat neljä viikkoa sitten kun adventti alkoi, kaikista intensiivisin jouluun valmistautumisen aika.

Tuntuuko koko joulu piilotetulta paketilta? Kätkeytyykö oikea joulu kaikkeen joulurekvisiittaan – joulukauppaan, joulusiivoukseen, jouluruokaan, joulukiireisiin ja muuhun sellaiseen?

Joulussa on salaperäisyyttä, se kuuluu asiaan. Oikeaan juhlaan tarvitaan hienot rekvisiitat ja perusteelliset valmistelut. Se valmistelee meitä suureen juhlaan. Joulun salaisuus on kuitenkin julkinen ja on ollut niin yli 2000 vuotta.

”Hän on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo”, Kolossalaiskirje 1: 27

Jouluaattona salailu päättyy. Kaikki salaiset paketit otetaan esiin. Harras toiveeni on, että saat paketin, joka antaa toivoa ja iloa tähän päivään ja tulevaisuuteen. Myös aineettomat paketit lasketaan.

Sellainen paketti on Jeesus: toivoa ja sisäistä rauhaa. Sitä lahjaa jaan joka päivä sairaalapapin työssäni: toivoa tähän hetkeen ja rauhaa tulevaan.

rose-maj_friman

 

Hyvää joulua toivottaen

Rose-Maj Friman
sairaalapappi

Julkalender: lucka 23 | Joulukalenteri: luukku 23

joulukalenteri_grafiikka_23

joulukalenteri_ähky_blogi

För många finsmakare är julen den bästa tiden på året, då det serveras länge efterlängtade delikatesser. Här kommer näringsterapeuternas tips för hur du kan undvika att äta dig proppmätt i jul.

  1. Lyssna på din kropp. Njut av julmaten med måtta och ”lyssna på magen”, då undviker du den obekväma känslan som kommer av att äta för mycket.
  2. Njut av maten. Gör ett programnummer av ätandet och njut av varje måltid. Förutom att det sprider julglädje blir det också lättare att äta måttligt vid ett vackert dukat bord i gott sällskap.
  3. Utöva lätt motion. Mellan kalasandet och vilandet lönar det sig att exempelvis ta en lugn promenad. Den friska luften piggar upp både kroppen och själen.

Joulu on monen herkkusuun parasta aikaa, sillä harvoin tarjolla olevat ruuat ovat taas pöydässä. Tässä tulee ravitsemusterapeuttien vinkkejä jouluähkyn välttämiseksi!

  1. Kuuntele kehoasi. Jouluruuasta kannattaa nauttia kohtuudella ja itseään kuunnellen, sillä se on paras keino välttää liiasta syömisestä aiheutuva tukala olo.
  2. Nauti ruuasta. Syömisestä kannattaa tehdä ohjelmanumeronsa ja nauttia jokaisesta ateriahetkestä. Sen lisäksi että yhdessä syöminen ja kaunis kattaus henkivät joulutunnelmaa, ne auttavat syömään maltillisesti.
  3. Liiku kevyesti. Herkuttelun ja loikoilun välissä kannattaa käydä esimerkiksi rauhallisilla kävelyillä. Happihyppelyt joulunpyhinä virkistävät sekä kehoa että mieltä.

Joulukalenteri_jouluherkut_blogi

Julkalender: lucka 22 | Joulukalenteri: luukku 22

joulukalenteri_grafiikka_22

joulukalenteri_turvallisuus_blogi

Julen är en tid för glädje och inte heller då ska man tumma på säkerheten. Här kommer några säkerhetstips som hjälper till att julen inte ska bli en katastrof.

Skinkstekning och andra köksbestyr

På julen är köket en jäktig plats där spisen går varm hela veckan. I julköket lönar det sig att hålla kaoset i styr för det är bra för både hygienen och säkerheten. Dessutom är det bra att hålla området nära spisen städat för att askar och burkar inte ska brännmärkas av de heta plattorna. Helst ska man inte heller låta mat stå i ugnen till exempel för den tid då man springer ut på julshopping för maten kan torka eller i värsta fall fatta eld.

Julljus

Då man hänger upp julljus är det bra att kontrollera om de är för inomhus- eller utomhusbruk Så kallade korskopplingar kan förorsaka elektriska stötar eller bränder.

Levande ljus

Levande ljus måste alltid hållas under uppsikt. Lämna inga ljus att brinna då du lämnar rummet. Värmeljus borde placeras på minst fem centimeters avstånd från varandra för att de inte ska värma varandra för mycket och övertändas. Marschaller borde placeras på minst tre meters avstånd från passager för att elden inte tända på de förbigåendes kläder. Stora marschaller borde beroende på deras storlek placeras cirka 3-10 meter från byggnader.

Tilltugg efter julfesten

Det säkraste sättet att bota hungern efter julfesten är att äta ute eller att äta kall mat. På det sättet kan du minimera risken för att du på grund av trötthet inte förorsakar en eldsvåda då du lagar lite tilltugg.


Joulu on ilon aikaa, eikä sitä kannata pilata laiminlyömällä turvallisuutta. Tässä muutama joulun turvallisuuteen vaikuttava vinkki, joita noudattamalla voi varmistaa, että joulu ei muutu katastrofiksi.

Kinkun paisto ja muut keittiöaskareet

Jouluna keittiö on monessa kodissa kiireinen paikka, sillä hella on kuumana pitkin viikkoa. Jouluisessa keittiössä kaaos kannattaa pitää kurissa, sillä hyvä järjestys lisää hygienian lisäksi turvallisuutta. Lieden lähiympäristö kannattaa pitää siistinä, jotta rasiat ja purkit eivät pääse kärähtämään kuumalla levyllä. Ruokiakaan ei kannata jättää uuniin esimerkiksi lahjaostosten ajaksi, sillä ne saattavat kuivua tai pahimmassa tapauksessa syttyä tuleen.

Jouluvalot toimivat virittämättä

Jouluvaloja virittäessä on syytä tarkistaa, kuuluvatko valot sisä- vai ulkokäyttöön. Niin sanotut ristiinkytkennät saattavat aiheuttaa sähköiskuja tai tulipalon.

Elävän tulen valvominen

Elävä tuli vaatii seurakseen aina tarkkaan valvovat silmät. Kynttilöitä ei saa jättää palamaan yksin. Tuikut tarvitsevat toisistaan viiden senttimetrin turvavälin, jotta ne eivät sytyttäisi toisiaan kauttaaltaan palamaan. Ulkotulet puolestaan pitää sijoittaa vähintään kolmen metrin etäisyydelle kulkuteistä, jotta tuli ei pääse tarttumaan ohikulkijoiden vaatteisiin. Ulkotulilla tulee niiden koosta riippuen olla etäisyyttä rakennuksiin noin 3-10 metriä.

Yöpala joulujuhlien jälkeen

Joulujuhlien jälkeen iskevä yönälkä kannattaa taltuttaa syömällä ulkona tai syömällä kylmää ruokaa. Näin voit minimoida riskin siihen, että öisten kokkauspuuhien aikaan iskevän unen vuoksi syttyisi tulipalo.

Julkalender: lucka 21 | Joulukalenteri: luukku 21

joulukalenteri_grafiikka_21

Lastenosaston_jouluvalmistelut_huutoniemi_blogi_1

På Vasa centralsjukhus barn- och ungdomspsykiatriska avdelningar har man ivrigt förberett sig inför julen. På barnavdelningen hör det till att klä granen, pyssla julkort, baka pepparkakor, gå i julkyrka och äta jullunch tillsammans. Jullunchen avnjöts förra fredagen innan jullovet inleddes.

– Traditionella julbestyr står på programmet. Barnen har bland annat fått baka pepparkakor, allt från att göra deg till dekorering, berättar biträdande avdelningsskötare Jutta Kinnunen och avdelningsskötare Mirja Vainionpää (på den övre bilden).

Även på ungdomsavdelningen firas julen i traditionell anda.

– Ungdomarna har själva fått tillreda julmåltiden, allt från att baka bröd och julstjärnor till skinkstekning och tillredning av gravad lax. På kvällen får ungdomarna ännu öppna julklappar för vi har skaffat nya spel och böcker till avdelningen, säger avdelningsskötare Taru Huita (på den nedre bilden) med ett leende.


Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikön lasten- ja nuortenosastoilla on valmisteltu joulua innokkaasti. Lastenosastolla ohjelmaan on kuulunut kuusen koristelua, joulukorttien askartelua, piparkakkujen leivontaa, joulukirkko sekä yhteinen joululounas, jota nautittiin viime perjantaina ennen lomien alkua.

– Teemme lasten kanssa perinteisiä joulutouhuja. Lapset ovat muun muassa päässeet leipomaan joulupiparit itse taikinasta koristeluun, apulaisosastonhoitaja Jutta Kinnunen ja osastonhoitaja Mirja Vainionpää (ylemmässä kuvassa) kertovat.

Myös nuortenosastolla vietetään joulua perinteisessä hengessä.

– Nuoret ovat itse valmistaneet jouluaterian aina leipien ja joulutorttujen leipomisesta kinkun paistamiseen ja graavilohen tekemiseen. Illalla nuoret pääsevät vielä avaamaan lahjoja, sillä olemme hankkineet osastolle uusia pelejä ja kirjoja, osastonhoitaja Taru Huita (alemmassa kuvassa) hymyilee.

Lastenosaston_jouluvalmistelut_huutoniemi_blogi_2

Lastenosaston_jouluvalmistelut_huutoniemi_kollaasi_blogi

Julkalender: lucka 20 | Joulukalenteri: luukku 20

joulukalenteri_grafiikka_20

joulukalenteri_blogi_leikkausosasto

Även om julen för många av oss är en tid för lugn och ro är det full fart på sjukhuset dag och natt. Sjukskötare Sannaleena Kuokkanen på operations- och anestesiavdelningen ser till att patienterna är i goda händer även på julhelgen.

– För operationsavdelningens personal är julen som vilken normal helg eller vilket normalt veckoslut som helst för människor drabbas av olyckor och sjukdomar dagligen, säger Kuokkanen.

En fallolycka i halt väderlag är exempel på en typisk olycka. Och efter jultiden drabbas människor av mag- och gallbesvär. Julaftonen är i allmänhet den lugnaste dagen på julhelgen, men på avdelningen står man hela tiden i beredskap.

– Vårt arbete är en aning likt arbetet på akutpolikliniken: Man vet aldrig vad som kommer att hända.

 Julstämningen sprider sig även på sjukhuset

Ett sjukhusbesök mitt i julfirandet känns tufft för många. Men inte ens som patient behöver man gå miste om julstämningen.

– Ingen vill ju vistas på sjukhuset på julen. Vi gör vårt bästa för att ge dem som vill ha det en julstämning, trots att de är på sjukhuset. Människor är ju olika så vi går alltid med våra känselspröt uppe, säger Kuokkanen.

Kuokkanen bekänner att hon är en julperson, men upplever inte att arbetspassen stör hennes julstämning på något sätt.

– I jul har jag tre nattskift, men jag får ju åka hem mellan skiften och ha det lite lugn och ro jag också. Släktbesöken sköter jag redan innan julhelgen.

Trots väsendet och den ständiga beredskapen får man ändå en känsla av julen trots att man är på en operationsavdelning.

– Visst har vi en annorlunda stämning en vanligt: För även hos oss märks julstämningen.


Vaikka joulu on monelle meistä rauhoittumisen ja hiljentymisen aikaa, sairaalassa tohina jatkuu yötä päivää. Leikkaus- ja anestesiaosastolla työskentelevä sairaanhoitaja Sannaleena Kuokkanen huolehtii, että potilaat ovat hyvässä hoidossa myös joulunpyhinä.

– Joulu on leikkausosaston henkilökunnalle kuin mikä tahansa pyhä tai viikonloppu, sillä onnettomuuksia ja sairastumisia tapahtuu päivittäin, Kuokkanen kertoo.

Tyypillisiä onnettomuuksia ovat esimerkiksi kaatumiset liukkailla keleillä. Joulun jälkeen taas esiintyy paljon maha- ja sappivaivoja. Aatto on yleensä joulun päivistä rauhallisin, mutta osastolla ollaan valmiudessa koko ajan.

– Työmme on vähän samanlaista kuin päivystyspolilla: koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tulee.

Joulumieli valtaa sairaalankin

Sairaalareissu kesken joulunvieton on monelle kova paikka. Joulumieltä ei tarvitse kuitenkaan kadottaa potilaanakaan.

– Eihän kukaan halua olla jouluna sairaalassa. Yritämme välittää jouluhenkeä parhaamme mukaan sitä toivoville. Ihmiset ovat erilaisia, joten olemme aina tuntosarvet herkkänä, Kuokkanen kertoo.

Kuokkanen itse tunnustautuu jouluihmiseksi, mutta hän ei koe työvuorojen haittaavaan omaa joulutunnelmaa millään tavalla.

– Tänä jouluna teen kolme yövuoroa, mutta pääsen toki välillä myös kotiin rauhoittumaan. Sukulaisvierailut hoidan jo ennen pyhiä.

Hälinästä ja jatkuvasta valmiustilasta huolimatta joulurauhan voi aistia myös leikkausosastolla.

– Kyllä meillä on eri fiilis kuin yleensä: joulumieli on läsnä täälläkin.

Julkalender: lucka 19 | Joulukalenteri: luukku 19

joulukalenteri_grafiikka_19vkslooksJoulukalenteri_looks_tiina_blogi
VCS Christmas looks: Tiina, sjukskötare | VKS Christmas looks: Tiina, sairaanhoitaja

”På barnavdelningen klär vi oss alltid i sådana här skjortor som jag nu har på mig, men färgen kan variera. Förutom ljusblått som jag nu har på mig finns det även gröna och blå-vitrandiga skjortor. Byxorna är alltid vita. Då det gäller skorna så måste de andas och kännas bekväma på fötterna. I och med att vi skötare då och då har långa arbetsskift är det viktigt att skorna är så bekväma att man orkar hållas på fötterna. Runt julen skapar vi julstämning genom att klä oss i tomteluvor och -kläder för att sprida julglädje bland alla de barn som vi har på vår avdelning.”

”Lastenosastolla pukeudumme aina tällaisiin paitoihin kuin minulla nyt on päällä, vain väri vaihtelee. Eri vaihtoehtoja ovat päälläni olevan vaaleansinisen lisäksi vihreä sekä sinivalkoraidallinen. Housut ovat valkoiset. Kenkien suhteen tärkeää on, että ne  hengittävät ja ovat mukavat jalassa. Me hoitajat teemme toisinaan pitkiä työvuoroja, joten kengissä on jaksettava seistä pitkiäkin aikoja. Jouluisin luomme tunnelmaa pukeutumalla tonttulakkeihin ja -vaatteisiin, sillä tarkoituksenamme on tuoda jouluiloa osastolla oleville lapsille.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Hur klär sig skötare, hur klär sig läkare? Hur kan man skilja på en anstaltvårdare och en sekreterare? Och vilka är de som rör sig på sjukhuset i civilkläder? VCS looks avslöjar sjukhusets klädstilar!

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Miten pukeutuu hoitaja, miten lääkäri? Mistä erottaa sihteerin ja laitoshuoltajan? Entä ketkä kulkevat sairaalalla siviilivaatteissaan? VKS looks paljastaa sairaalan pukeutumistyylit!

Julkalender: lucka 18 | Joulukalenteri: luukku 18

joulukalenteri_stressi_blogi

Frustration definieras som den psykologiska upplevelsen man får då man hindras från att uppnå ett mål. Följden av detta är mycket ofta stress. Under julhelgen kallar vi det här för julstress.

Då vi närmar oss ett problem liknar vår hjärna på vissa sätt en dator; vi utvärderar problemet, väljer en lösning och tillämpar den. Ofta fungerar det här utomordentligt. Lika enkelt som datorn delar 10 med 2, eller 25 med 5 kan vi lösa vardagens problem. Men om vi tillämpar tänkandet på ett problem som inte går att lösa så kommer följden bli katastrofal. Om du för 20 år sedan hade bett en dator dividera en cirkels omkrets med dess diameter, så hade datorn kraschat. Varför?

Jo, eftersom svaret blir ett tal med oändligt många decimaler, som börjar med 3,14. Uppgiften har alltså en lösning, men den är ouppnåelig för datorn. Nuförtiden förses de flesta program med en spärr som slår på i ett sådant här läge. Datorn inser att den kommer få sitta med problemet tills tidens slut och besluter att avrunda talet efter X antal decimaler.

Denhär inställningen kan vi också tillämpa under juletider. Vi kan inse att vi inte kan kontrollera allting, och slipa varje detalj till perfektion. Det kommer möjliggöra för oss att såväl städa, pynta och laga julmaten. Istället för att, likt gårdagens datorer, fastna i ett städande läge tills varje kakelfog är ordentligt tandborst-skrubbad.

Text: Anders Englund, psykolog, Vasa centralsjukhus


Turhautumista kuvaillaan psykologiseksi kokemukseksi, joka syntyy, kun ihminen estyy saavuttamasta jotakin tavoitetta. Tästä seuraa hyvin usein stressiä. Joulun alla tätä olotilaa kutsutaan joulustressiksi.

Kun kohtaamme ongelman, aivomme muistuttavat tietyllä tavalla tietokonetta: me arvioimme ongelman, valitsemme ratkaisutavan ja sovellamme sitä käytännössä. Usein tämä toteutuukin erinomaisesti. Yhtä helposti kuin tietokone jakaa luvun 10 luvulla 2 tai luvun 25 luvulla 5 me pystymme ratkomaan arkipäivän ongelmia. Jos sen sijaan sovellamme ajattelumallia ongelmaan, jota ei voi ratkaista, ovat seuraukset katastrofaalisia. Jos 20 vuotta sitten tietokonetta oli pyytänyt jakamaan ympyrän kehän pituuden sen halkaisijalla, tietokone olisi kaatunut. Miksi?

No, koska vastauksessa olisi ollut äärettömän monta desimaalia, jotka alkavat numeroilla 3,14. Tehtävään siis on ratkaisu, mutta se on tietokoneelle saavuttamaton. Nykyään suurimmassa osassa ohjelmia on esto, joka kytkeytyy päälle tällaisissa tilanteissa. Tietokone toteaa, että se joutuu etsimään vastausta maailman tappiin saakka ja päättää siksi pyöristää luvun X määrän desimaaleja jälkeen. Tätä asetusta voimme soveltaa myös joulunaikaan. Voimme todeta, ettemme pysty hallitsemaan kaikkea ja hiomaan jokaista yksityiskohtaa täydelliseksi. Sen ansiosta voimme niin siivota, koristella kuin laittaa jouluruokaakin. Sen sijaan, että jämähtäisimme – vähän niin kuin entisajan tietokoneet – siivousmoodiin niin pitkäksi aikaa, että jokainen kaakelinsauma on kunnolla hammasharjalla jynssätty.

Teksti: Anders Englund, psykologi, Vaasan keskussairaala

Julkalender: lucka 17 | Joulukalenteri: luukku 17

joulukalenteri_grafiikka_17Joulukalenteri_myssylahjoitus_blogi

Under det gångna året har förlossningsenheten på Vasa centralsjukhus fått ta emot flera donationer från föreningar och privatpersoner. Donationerna har bestått av bland annat hundratals yllestrumpor samt luvor och vantar som skänkts till familjerna, då de har lämnat sjukhuset. Till exempel fick alla decemberbebisar ett par värmande yllestrumpor med hem.

Den senaste donationen som bestod av över hundra luvor överräcktes i fredags av sjundeklassister från Variska skola. Elevernas projekt inleddes redan för ett år sedan och alla som ville fick delta i projektet, utgående från egna kunskaper och färdigheter. Luvorna har stickats av flera klasser och 20 av eleverna fanns på plats då luvorna överräcktes. På den övre bilden berättar avdelningsskötare Margit Tuovinen om förlossningsenhetens verksamhet för eleverna.

Centralsjukhusets förlossningsenhet tackar för luvorna samt för att alla andra donationer som enheten fått ta emot under det gångna året!


Vaasan keskussairaalan synnytysosasto on saanut kuluvan vuoden aikana useita lahjoituksia yhdistyksiltä ja yksityishenkilöiltä. Lahjoituksina on saatu muun muassa satoja villasukkia sekä myssyjä ja lapasia, joita on annettu perheille kotiin vietäväksi, kun he lähtevät sairaalasta. Esimerkiksi kaikki joulukuussa syntyneet vauvat ovat saaneet villasukat pienten varpaidensa lämmikkeeksi.

Viimeisin lahjoitus saatiin viime perjantaina Variskan koulun seitsemännen luokan oppilailta, jotka toivat mukanaan yli sata pipoa vastasyntyneille. Variskalaisten projekti alkoi jo vuosi sitten, ja kaikki mukana olleet ovat osallistuneet siihen oman taitotasonsa mukaan. Pipoja on neulonut useampi luokka, mutta lahjoitusta oli tekemässä 20 oppilasta. Ylemmässä kuvassa osastonhoitaja Margit Tuovinen kertoo oppilaille synnytysosaston toiminnasta.

Keskussairaalan synnytysosasto kiittää myssyistä sekä kaikista vuoden aikana saaduista lahjoituksista!

Joulukalenteri_myssylahjoitus_myssyt_blogi

Julkalender: lucka 16 | Joulukalenteri: luukku 16

joulukalenteri_grafiikka_16Joulukalenteri_valvominen_blogi

Över jul- och nyårshelgerna är det många som njuter av sin ledighet genom långa sköna sovmorgnar och uppesittarkvällar. Sådant är lyxigt att unna sig och det kan man också göra med gott samvete, speciellt om man lätt ställer om tillbaka till sin vardagsrytm. Men har man tidigare märkt att omställningen är energikrävande eller om man har problem med sin sömn så mår kroppen allra bäst av att man strävar till att behålla sin vardagsrytm även under ledigheten.

Många är trötta den här årstiden bl.a. med anledning av mörkret som förorsakar höga nivåer av sömnhormonet Melatonin även dagtid. Ett receptfritt botemedel mot tröttheten är att söka sig ut i dagsljus när man har möjlighet till detta, eftersom ljuset stänger av produktionen av Melatonin. Det naturliga dagsljuset utomhus även en mulen dag, är överlägset vilken stark lampa som helst.

Malin Knip
sjukskötare


Joulun ja uudenvuoden pyhinä monet nauttivat vapaudestaan valvoa iltaisin myöhään ja nukkua aamuisin pitkään. Tästä ylellisyydestä voi nauttia hyvällä omallatunnolla, erityisesti jos tavalliseen vuorokausirytmiin sopeutuminen vapaiden jälkeen sujuu yleensä ongelmitta. Jos kuitenkin on aiemmin huomannut, että vuorokausirytmin tasaaminen vie paljon energiaa tai jos kärsii univaikeuksista, kannattaa arkirytmistä pitää kiinni vapaallakin. Tällöin keho voi kaikkein parhaiten.

Monet tuntevat itsensä tähän vuodenaikaan väsyneiksi, mikä johtuu muun muassa pimeydestä. Pimeään vuodenaikaan ihmisen keho tuottaa päivisinkin nukkumiseen vaikuttavaa unihormoniksi kutsuttua melatoniinia. Väsymystä voi pyrkiä vähentämään luonnollisin keinoin viettämällä aikaa mahdollisuuksien mukaan päivänvalossa, sillä valoisuus vähentää melatoniinin tuotantoa. Luonnollinen päivänvalo ulkosalla, jopa pilvisenä päivänä, voittaa ylivoimaisesti tehokkaimmatkin lamput.

Malin Knip
sairaanhoitaja

Julkalender: lucka 15 | Joulukalenteri: luukku 15

joulukalenteri_grafiikka_15

Joulukalenteri_lahetit_Jens_blogi

Under julen är postgången extra livlig på centralsjukhuset då julposten börjar strömma in. All post som anländer till sjukhuset sorteras på stafettcentralen. På den övre bilden sorterar Jens Lytts post i rätt fack. Facken är försedda med markeringar som påminner om t.ex. hur många tidningar som ska sändas till respektive enhet.

Efter sorteringen läggs posten i kärror indelade i fack, som stafetterna använder för att transportera posten till olika enheter. På den nedre bilden förbereder sig Emil Söderäng på postronden. Post delas ut bland annat till avdelningar, polikliniker, förvaltningsenheter, sjukvårdsdistriktets huvudhälsocentraler och till vissa av stadens enheter. En del av stafetterna rör sig på Sandviksområdet, och en del för också post exempelvis till Vasa centrum och till centralsjukhusets psykiatriska enhet i Roparnäs.

Varje vecka anländer det tusentals brev till sjukhuset, även om postmängden under de senaste åren har minskat i och med e-breven och e-fakturorna. Dessutom skickas det ut tusentals brev per vecka via stafettcentralen. För tillfället är sex stafetter sysselsatta med posten.


Joulun alla keskussairaalassa käsitellään tavallista enemmän postia, sillä jouluposti saavuttaa sairaalankin. Kaikki sairaalaan tuleva posti lajitellaan lähettikeskuksessa. Ylemmässä kuvassa Jens Lytts lajittelee postia sille tarkoitettuihin lokeroihin. Lokeroissa on merkintöjä, joiden tarkoitus on muistuttaa esimerkiksi kullekin yksikölle vietävien sanomalehtien lukumäärästä.

Lajittelun jälkeen posti siirretään lokeroituihin kärryihin, joiden kanssa lähetit kulkevat viemässä postia eri yksiköihin. Alemmassa kuvassa Emil Söderäng valmistautuu postinjakokierrokselle. Postia jaetaan muun muassa osastoille, poliklinikoille, hallintoon, sairaanhoitopiirin pääterveyskeskuksiin ja joihinkin kaupungin yksiköihin. Osa läheteistä kulkee Hietalahden alueella, ja osan tehtävänä on viedä postia esimerkiksi keskustaan ja Huutoniemelle keskussairaalan psykiatriseen yksikköön.

Sairaalaan saapuu viikoittain tuhansia kirjeitä, vaikka sähköistyminen ja e-laskutuksen kehittyminen ovatkin vähentäneet postin määrää viime vuosina. Lähettikeskuksesta myös postitetaan tuhansia kirjeitä viikoittain. Postin parissa työskentelee tällä hetkellä kuusi lähettiä.

Joulukalenteri_lahetit_Emil_blogi