XII Traumapäivät Vaasassa 30.9. – 2.10.2015

Tänä vuonna täällä meillä Vaasassa järjestetään valtakunnalliset  Traumapäivät. Academill-luentosali Åbo Akademilla on täynnä traumapotilaan hoidosta kiinnostuneita sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Koolla on sekä Suomen Traumatologiyhdistyksen että Suomen Traumahoitajayhdistyksen jäseniä.

Aamupäivä aloitettiin kuuntelemalla, mikä on uusinta uutta palovammojen hoidossa. Tammikuussa 2016 avataan nimittäin uusi kansallinen Palovammakeskus Jorvin sairaalaan, johon on tarkoitus keskittää kaikki vakavat palovammapotilaat. Saimme myös kuulla, miten kuuluu toimia onnettomuuspaikalla.

image3

Iltapäivällä pääsimme seuraamaan tositoimintaa. Traumatiimin toimintaa esitettiin esimerkkitapausten kautta. Tutustuimme mm. potilaisiin, joita oli puukotettu kaulaan ja jotka olivat olleet onnettomuudessa.

Kiitämme traumatiimin esiintyjiä: interaktiiviset simulaatiodemot olivat opettavaisia! Suurkiitos myös session järjestäjille, jotka olivat erinomaisesti suunnitelleet opettavaisia esimerkkitapauksia ja jotka kävivät laajasti läpi traumapotilaan hoitoon liittyviä asioita.

Jäädään mielenkiinnolla odottelemaan, mitä aiheita huominen tuo tullessaan!

camilla_bockelman

 

Camilla Böckelman

LT, kirurgian erikoistuva lääkäri

Annonser

Trygghet inom vården – vad innebär det för patienten?

asiakasraati_ptt

Ett gott bemötande inom vården är viktigt för att patienten och de anhöriga ska kunna känna sig trygga. När patienten känner sig trygg är han lugn och förlitar sig mer på den goda vården som vårdpersonalen kan ge.

Från patientsynvinkel finns det många viktiga faktorer som inverkar på patientsäkerheten och trygghetskänslan inom vården.

Att en vårdare lyssnar på patienten utgör en del av den patientcentrerade vården, där patienten känner sig delaktig i sin egen sjukdom och vården av den. Att lyssna betyder att vårdaren verkligen ser den enskilda patienten och dennes önskemål och behov, kunskap och erfarenheter.

För patienten innebär en god vård att hela människan tas i beaktande, alltså inte endast det fysiska utan även det psykiska, mentala och själsliga. Alla patienter är olika och har en bred erfarenhet av en eventuellt långvarig sjukdom. Patienten har en stor kunskap och är så att säga expert på sin egen sjukdom, vilket är något vårdaren kunde bli bättre på att komma ihåg vid patientkontakterna.

Olika former av trygghet

En trygg vård består av många olika aspekter, men från en patientsynvinkel kan det även röra sig om mindre saker, som att ha ett telefonnummer nära till hands dit det går att ringa om man har frågor kring sin sjukdom. En trygg vård kan även innebära att patienten har tillgång till psykiskt stöd av olika slag så som kurator, psykolog eller terapeut.

För en patient kan otrygghet handla om att inte veta, att inte ha tillgång till information och att inte känna till hur systemet fungerar och vad som kommer att hända. Därför är informationsgivningen en viktig del av vården. Ju mer patienten vet och ju mer info patienten har om exempelvis en undersökning, operation eller sjukdom, desto lugnare och tryggare blir patienten. Med andra ord är information någonting som också ger patienterna trygghet i vården.

En trygg vård innebär även att patienten ska ha möjlighet att snabbt få vård i olika situationer. Detta gäller inte enbart akuta situationer, trauma, olyckor eller liknande, utan också allvarliga sjukdomar där väntetiderna tyvärr är för långa. I och med de långa väntetiderna känner patienterna ofta att tryggheten försvinner och att man som patient försvinner i mängden.

Att förstå informationen som ges

Ibland kan det förekomma brister i informationsgången och då rubbas både patienttryggheten och även säkerheten. När en patient och en läkare möts skapas ett samarbete, en trygghet, en förståelse där patienten kan ställa följdfrågor och läkaren kan avläsa patientens ansiktsuttryck och få reda på om patienten förstått det som just blivit sagt.

För patienten är det också av stor vikt och en trygghet att få ha med sig en anhörig vid till exempel läkarbesök. När både patienten och dennes anhöriga hör det som sägs under sjukhusbesöket uppstår en trygghet hos dem båda, då patienten inte är ensam med vårdgivaren. Som patient kommer man ofta inte ihåg allt som sagts under exempelvis ett läkarbesök, men informationen som ges under besöket är viktig. Att ha med sig en anhörig som också lyssnar och ställer frågor gör att informationen når fler än en. Tryggheten finns kvar även när patienten kommer hem och kan diskutera besöket med den som varit med. Att ge information både muntligt och skriftligt är någonting som också utökar patienternas trygghet inom vården.

För patientens del är det viktigt att känna sig både sedd och hörd. Att få den tid man behöver för att ställa sina frågor och reda ut funderingar gör att informationen också kommer fram på ett bra sätt. Detta är ett exempel på en god patientinformation. Det är också viktigt för en patient att få så ärliga svar som möjligt av vårdpersonalen.

Eva-Maria Strömsholm
medlem i kundrådet, klasslärare, utvecklingspsykolog och patient

 

Texten har ursprungligen publicerats i Patientsäkerhetsmeddelande 1/2015 som delas ut till vårdpersonalen inom sjukvårdsdistriktet.

Turvallinen hoito – mitä se merkitsee potilaalle?

asiakasraati_ptt

Onnistunut kohtaaminen on tärkeää, jotta potilas ja omaiset tuntisivat olonsa turvalliseksi. Kun potilas tuntee olonsa turvalliseksi, hän voi rauhassa luottaa siihen, että hän saa hoitohenkilöstöltä hyvää hoitoa.

Potilasturvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat potilaan kannalta monet, tärkeät tekijät. Potilaskeskeinen hoito tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hoitaja kuuntelee potilasta, jolloin potilas tuntee osallistuvansa sairautensa hoitoon. Kuunteleminen kertoo siitä, että hoitaja todella näkee yksittäisen potilaan; kuulee ja näkee hänen toiveensa, tarpeensa, tietonsa ja kokemuksensa.

Potilaalle hyvä hoito merkitsee sitä, että ihminen huomioidaan kokonaisuutena: fyysisen puolen lisäksi huomioidaan myös psyykkinen, henkinen ja hengellinen puoli. Jokainen potilas on yksilö, jolla on laaja-alaista kokemusta mahdollisesti pitkäaikaisesta sairaudesta. Potilaalla on paljon tietoa, ja hän on ikään kuin oman sairautensa asiantuntija, minkä hoitajat voisivatkin useammin muistaa ollessaan potilaiden kanssa tekemisissä.

Monenlaista turvallisuutta

Turvallinen hoito koostuu monesta eri asiasta. Potilaan kannalta kyse voi olla kuitenkin pienestä seikasta – kuten siitä, että hänellä on tiedossa puhelinnumero, johon voi soittaa, jos on jotain kysyttävää sairaudesta. Turvallinen hoito voi merkitä sitäkin, että potilaalla on mahdollisuus käyttää erilaisia psyykkiseen tukeen liittyviä palveluita kuten kuraattoria, psykologia tai terapeuttia.

Sen sijaan turvattomuuden tunne saattaa syntyä, jos potilas ei tiedä, mistä tietoa saa, miten järjestelmä toimii tai mitä seuraavaksi tapahtuu. Tiedon välittäminen onkin tärkeä osa hoitoa. Mitä enemmän potilas tietää vaikkapa tutkimuksesta, leikkauksesta tai sairaudesta, sitä rauhallisemmaksi ja turvallisemmaksi potilas kokee olonsa.

Turvallinen hoito merkitsee myös sitä, että potilaalla on mahdollisuus saada hoitoa nopeasti. Tämä ei koske vain hätätilanteita tai onnettomuuksia vaan myös vakavia sairauksia, joita hoidettaessa odotusajat saattavat olla valitettavan pitkiä. Pitkien odotusaikojen myötä potilaan turvallisuudentunne usein häviää, ja hän kokee katoavansa massaan.

Annetun informaation ymmärtäminen

Joskus tiedonkulussa voi olla puutteita ja silloin järkkyvät sekä potilasturvallisuus että potilaan kokema turvallisuudentunne. Kun potilas ja lääkäri kohtaavat, syntyy yhteistyön ja turvallisuuden ilmapiiri, jossa potilas tuntee voivansa esittää lisäkysymyksiä ja jossa lääkäri pystyy lukemaan potilaan ilmeistä, onko potilas ymmärtänyt sanotun.

Potilaalle on tärkeää, että hän voi ottaa omaisen mukaan esimerkiksi lääkärikäynnille. Kun sekä potilas että hänen omaisensa kuulevat sen mitä sairaalakäynnillä sanotaan, molemmille syntyy turvallisuudentunne, kun potilas ei ole siellä yksin. Potilas ei aina muista kaikkea lääkärikäynnillä sanottua, niin tärkeää kuin käynnin aikana annettu informaatio onkin. Kun omainen on mukana kuuntelemassa ja kyselemässä, tieto saavuttaa useamman kuin yhden henkilön. Turvallisuudentunne säilyy kotiin saakka, kun potilas voi siellä keskustella käynnillä mukana olleen omaisensa kanssa. Potilaan turvallisuudentunnetta lisää myös tiedon antaminen sekä suullisesti että kirjallisesti.

Potilaan on tärkeää tuntea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi. Tiedonvälitystä parantaa myös se, että potilaalle annetaan riittävästi aikaa kysymysten esittämiseen ja asioiden pohtimiseen. Tämä on esimerkki hyvästä potilasviestinnästä. Potilaalle on tärkeää myös se, että hän saa hoitohenkilöstöltä mahdollisimman rehellisiä vastauksia.

Eva-Maria Strömsholm
asiakasraadin jäsen, luokanopettaja, kehityspsykologi ja potilas

 

Teksti on julkaistu alun perin sairaanhoitopiirin ammattilaisille jaettavan potilasturvallisuustiedotteen numerossa 1/2015.

Minneslista för patienten: Fråga, berätta och bekräfta

Sjukhusets slogan är ”I goda händer”. Betraktat från vårdpersonalens perspektiv betyder det här en evidensbaserad och modern vård som genomförs på ett högklassigt och säkert sätt. Det här betyder emellertid inte att patienterna passivt ska ta emot den erbjudna vården. Tvärtemot – för att uppnå ett så bra resultat som möjligt förväntas patienten och anhöriga själva aktivt engagera sig i vården.

Det här betyder bland annat att vi uppmuntrar våra patienter att ställa frågor om syftet och målet med vården. Vi diskuterar också gärna frågor som berör vården av patienten. Gällande förberedelser inför undersökningar och ingrepp är det ofantligt viktigt att patienten förstår vårdpersonalens instruktioner, och varför det är viktigt att följa anvisningarna och vad som kan inträffa om så inte sker. Samarbete krävs alltså för att uppnå det gemensamma målet.

Vi har sammanställt en patientguide där vi listar vad patienten bör komma ihåg när han eller hon kommer till sjukhuset för vård. Det lönar sig att bekanta sig med guiden redan innan sjukhusbesöket.

Som patient bör du komma ihåg åtminstone följande:

1. Uppge för vilken åkomma du söker vård.
2. Fråga vad vi försöker utreda då vi undersöker dig.
3. Försäkra dig om att vi kollar din identitet innan vi behandlar dig.
4. Säg till om du har smärtor.
5. Försäkra dig om att du får reda på resultatet av dina undersökningar.
6. Säg till om du är orolig eller misstänksam gällande något.
7. Om du upplever att det skett ett vårdmisstag, meddela omedelbart personalen.
8. Fråga hur din vård planeras fortsätta.

mariplukka2

 

Mari Plukka
p
atientsäkerhetskoordinerare
Vasa centralsjukhus

Potilaan muistilista: Kysy, kerro ja varmista

Sairaalamme slogan on ”Hyvässä hoidossa”. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta se tarkoittaa tutkimuksiin perustuvaa ja ajantasaista hoitoa, joka toteutetaan laadukkaasti ja turvallisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että potilaat vain ottaisivat tarjotun hoidon vastaan passiivisesti. Päinvastoin: parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemiseksi potilaan ja omaisten odotetaan osallistuvan hoitoon aktiivisesti.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kannustamme potilaita kysymään hoidon tarkoituksesta ja tavoitteista. Keskustelemme myös mielellämme potilaan hoitoon liittyvistä asioista. Kun hoitoalan ammattilaiset kertovat potilaalle tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistautumisesta, on hyvin tärkeää, että potilaat ymmärtävät, miksi annettuja ohjeita on noudatettava ja mitä saattaa tapahtua, jos ohjeita ei ole noudatettu. Yhteisen päämäärän eteen työskenteleminen on siis tiimityötä.

Olemme laatineet potilaille oppaan, jossa kerromme mitä seikkoja potilaan on hyvä tuoda esiin saapuessaan hoitoon sairaalaan. Oppaaseen kannattaa tutustua jo ennen sairaalaan tuloa.

Potilaana ollessasi muista ainakin nämä:

  1. Kerro, mihin vaivaan tarvitset hoitoa.
  2. Kysy, mitä sinulle tehtävillä tutkimuksilla pyritään selvittämään.
  3. Pidä huolta, että henkilöllisyytesi varmistetaan ennen sinulle tehtäviä toimenpiteitä.
  4. Kerro, jos sinulla on kipuja.
  5. Varmista, että saat tiedon sinulle tehtyjen toimenpiteiden tuloksista.
  6. Kerro, jos sinua epäilyttää tai huolettaa jokin asia.
  7. Jos koet hoidossasi tapahtuneen virheen, ilmoita siitä henkilökunnalle välittömästi.
  8. Kysy, miten hoitosi on tarkoitus jatkua.

 

mariplukka2

 

Mari Plukka
potilasturvallisuuskoordinoija
Vaasan keskussairaala

Palaute paljasti puhelinpalvelun vian

Otimme lokakuussa 2014 käyttöön sairaalan uuden palautejärjestelmän. Kuukausittain olemme saaneet noin sata palautetta uuden järjestelmän kautta. Palautteet ovat jo nyt auttaneet kehittämään muun muassa yhteispäivystyksen toimintaa.

Potilaiden antamat palautteet ovat olleet enimmäkseen positiivisia, mutta kehittämisen aiheitakin on löytynyt. Saatujen palautteiden avulla muun muassa huomattiin, että päivystyksen ruotsinkielinen puhelinpalvelu ei toiminut, ja sitä osattiin ryhtyä korjaamaan. Potilaat ja potilaiden läheiset kaipasivat hoitohenkilökuntaa yhteispäivystyksen odotustiloihin, joten päivystykseen järjestettiin yksi palveluneuvoja odotustiloissa odottavien tueksi. Myös muita parannuksia odotusta helpottamaan mietitään parhaillaan asiakasraadin avulla.

Osa sairaalaan tulleista palautteista koski potilaan kohtelua. Nämä asiat otetaan aina puheeksi joko osastopalavereissa tai palautteessa mainitun, yksittäisen työntekijän kanssa. Muutenkin jokaiseen annettuun palautteeseen suhtaudutaan vakavasti, ja käytäntönä on, että kaikki palautteet käsitellään ainakin yksiköiden yhteisissä kokouksissa.

Uusi palautejärjestelmä toimii osana sairaalan laadunhallintaa. Kannustamme potilaitamme ja asiakkaitamme antamaan meille jatkuvasti palautetta, koska potilaan, asiakkaan tai läheisen antama palaute kertoo, miten olemme hoitamisessa onnistuneet. Kaikista palautteista on apua toimintamme kehittämisessä.

Toivomme jatkossa saavamme vieläkin enemmän palautetta.

Toivomme jatkossa saavamme vieläkin enemmän palautetta. Jos et ole ollut tyytyväinen saamaasi hoitoon tai palveluun, kerro siitä meille, jotta voimme kehittää toimintaamme ja antaa mahdollisimman hyvää hoitoa. Positiivinen palaute puolestaan antaa voimaa henkilökunnan arkeen – ja sitä tarvitsee jokainen.

Anna palautetta Vaasan keskussairaalalle

sariwest
Sari West

potilasasiamies
Vaasan keskussairaala

Patientsäkerheten tryggas i kulisserna

För vår personal är det en hederssak att kunna erbjuda våra patienter en högklassig och trygg vård. För att varje patient ska få en god, säker och smidig vård har enheterna och hela sjukhuset förbundit sig att följa gemensamma förfaringssätt, skapade för att garantera att vården genomförs på ett säkert sätt.

Säkerheten i vården består av många olika delar och vården ges av flera olika yrkesmänniskor. Därför är det synnerligen viktigt att alla följer de gemensamt överenskomna förfaringssätten. Till stöd har vårdpersonalen tillgång till olika kontrollistor som finns till för att minimera risken för att något viktigt glöms bort. Kontrollistorna och arbetsinstruktionerna gör det också lättare för nya anställda att komma igång och lära sig det nya arbetet.

tarkistuslista_fi

Den mest använda listan är kontrollistan för utskrivning av patienter. Där finns listat alla de saker som måste tas i beaktande då en patient skrivs ut från sjukhuset. Enligt listan ska vårdaren tillsammans med patienten gå igenom bland annat dennes läkemedelslista, eventuella tider för fortsatt vård och vårdanvisningar. Kontrollistor finns också över förberedelserna inför olika åtgärder, som stöd för personalen och för att garantera att alla nödvändiga förberedelser blir gjorda.

Kontrollistor finns också över förberedelserna inför olika åtgärder.

Patienternas vårduppgifter dokumenteras i en elektronisk journalhandling enligt överenskommen praxis. Journalhandlingar i pappersform används inte längre, utan patienternas uppgifter – såsom patientens läkemedelsbehandling, ordinerade undersökningar samt patientens hälsotillstånd – dokumenteras i ett datasystem. I journalhandlingarna kan t.ex. antecknas om patientens immunsystem är hämmat på grund av cancerbehandlingar. På så sätt beaktas denna viktiga aspekt i vården och placeringen av patienten, så patienten inte i onödan exponeras för till exempel influensa. Då dokumentationen alltid sköts enligt en överenskommen modell är det lätt för personalen att också i brådskande situationer hitta väsentliga uppgifter gällande patientens hälsotillstånd.

Patienternas aktiva involvering i vården utgör också en del av patientsäkerheten. Därför uppmuntrar personalen patienter och anhöriga att aktivt ta del i vården samt fråga om det är något som bekymrar dem. Målet är att patienten ska kunna lita på de personer som har hand om hans eller hennes vård, men också att tröskeln att ställa frågor ska vara låg för patienten. Dessutom är det viktigt att patienten och de anhöriga också berättar för personalen om sådana saker som kan påverka vården, såsom allergier eller övriga sjukdomar samt läkemedel som patienten använder. På så sätt har personalen tillgång till all viktig information vid planeringen av vården.

mariplukka2
Mari Plukka
patientsäkerhetskoordinerare

Vasa centralsjukhus

Potilasturvallisuutta varmistetaan kulissien takana

Laadukkaan ja turvallisen hoidon tarjoaminen potilaille on koko henkilökunnallemme kunnia-asia. Jotta jokaiselle potilaalle voidaan tarjota hyvää, turvallista ja sujuvaa hoitoa, on yksiköissä ja koko sairaalassa sitouduttu yhteisiin toimintatapoihin, joilla varmistetaan, että hoito toteutuu turvallisesti.

Hoidon turvallisuus koostuu monesta eri palasesta, ja potilaiden hoitoon osallistuu useita ammattilaisia. Siksi on erityisen tärkeää, että kaikki noudattavat yhdessä sovittuja toimintatapoja. Hoitohenkilökunnan apuna hoidon toteutuksessa on erilaisia tarkistuslistoja, joilla pyritään minimoimaan mahdollisuudet, että jokin oleellinen asia unohtuisi. Nämä tarkistuslistat ja työohjeet helpottavat myös uusien työntekijöiden työntekoa ja uuteen työhön opettelua.

tarkistuslista_fi

Tunnetuin ja laajimmin käytössä oleva tarkistuslista on potilaan kotiutumisen tarkistuslista, jossa on listattuna asiat, jotka tulee ottaa huomioon potilasta kotiutettaessa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi lääkelistan, jatkohoitoaikojen ja hoito-ohjeiden läpikäyminen yhdessä potilaan kanssa. Myös toimenpiteisiin liittyviä esivalmisteluita on koottu henkilökunnan muistin avuksi tarkistuslistoiksi, joiden avulla varmistetaan, että kaikki tarvittavat valmistelut on tehty.

Myös toimenpiteisiin liittyviä esivalmisteluita on koottu tarkistuslistoiksi.

Potilaiden hoitotiedot kirjataan sähköiseen potilasasiakirjaan sovittujen käytänteiden mukaisesti. Paperisia potilaskansioita ei enää käytetä, vaan potilaan tiedot – kuten potilaan lääkehoito, määrätyt tutkimukset sekä potilaan vointi – kirjataan tietojärjestelmään. Potilasasiakirjaan merkitään, jos esimerkiksi potilaan puolustuskyky on syöpähoitojen takia heikentynyt. Näin se tulee huomioiduksi potilaan hoidossa ja sijoittelussa, ettei potilasta turhaan altisteta esimerkiksi influenssalle. Kun kirjaaminen tehdään aina yhteisesti sovitun mallin mukaan, potilaan terveydentilaa koskevat oleelliset tiedot löytyvät aina nopeasti kiireellisessäkin tilanteessa.

Potilaiden aktiivinen osallistuminen hoitoon on sekin osa potilasturvallisuutta. Siksi henkilökunta kannustaa potilaita ja omaisia olemaan aktiivisesti mukana hoidossa sekä kysymään mieltä painavista asioista. Tavoitteena on, että potilas luottaa hoitoa antaviin henkilöihin ja ilmapiiri on avoin kysymysten esittämiselle. Lisäksi on tärkeää, että myös potilas ja läheiset kertovat hoitoon vaikuttavista asioista kuten allergioista tai muista sairauksista sekä käytössä olevasta lääkityksestä henkilökunnalle, jotta potilaan hoidon suunnittelussa on kaikki oleellinen tieto käytössä.

mariplukka2

 

Mari Plukka
potilasturvallisuuskoordinoija
Vaasan keskussairaala

Potilaiden antama palaute auttaa meitä kehittymään

potilas_ja_hoitajat

Haluamme tarjota potilaillemme parasta mahdollista hoitoa. Mistä tiedämme, onko hoito potilaan mielestä parasta? Kukapa muu kuin potilas on paras hoidon arvioija? Potilaiden ja omaisten antama palaute on meille tärkeää ja siksi palautejärjestelmä on nyt uusittu.

Potilaille ja omaisille palautteen antamisen täytyy olla helppoa. Nyt palautetta voi antaa sekä suoraan nettisivujemme kautta että paperilomakkeella, jonka voi täyttää vaikka kotona ja lähettää sitten tavallisella postilla sairaalaan. Postimaksukin on jo maksettu. Toiveena on, että potilaille palautteen antaminen olisi luonnollinen osa hoitoa.

Jokainen annettu palaute on arvokas. Yksi annettu palaute voi toimia monen potilaan äänenä.

Jokainen palaute käsitellään siinä yksikössä, johon palaute on kohdistettu. Tietysti on mukavaa saada tehdystä työstä hyvää palautetta, se auttaa jaksamaan eteenpäin ja tuo positiivista voimaa. Mutta toivomme kuulevamme myös niistä asioista, joissa meidän pitäisi potilaiden mielestä kehittyä. Kaikki potilailta saadut palautteet käydään läpi yksikkökokouksissa ja palautteiden pohjalta mietitään kehittämistoimia.

Ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan usein yhteistä tahtoa ja uusia toimintatapoja. Yksikön esimies voi siirtää palautteen myös ylemmälle tasolle käsittelyyn, jos hän näkee sen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi koko sairaalan toiminnan kehittämisen kannalta. Palautteita seurataan myös pitemmällä aikajänteellä vuosittain.

Jokainen annettu palaute on arvokas. Yksi annettu palaute voi toimia monen potilaan äänenä. Kaiken toimintamme lähtökohtana on potilas ja toive siitä, että osaamme tehdä työmme niin, että potilas on tyytyväinen.

Anna meille palautetta toiminnastamme: www.vaasankeskussairaala.fi/palaute

Teksti: Sari West, potilasasiamies

Respons från patienter kan utveckla vår verksamhet

potilas_ja_hoitajat

Vi vill erbjuda våra patienter en så bra vård som möjligt. Men hur ska vi veta om patienterna anser att vår vård är den bästa? Vem annars än patienten kan bedöma vår vårdkvalitet? Den respons som vi får av patienter och anhöriga är viktig för oss och därför har vi nu förnyat vårt responssystem.

Det måste vara lätt för patienter och anhöriga att ge respons. Nu kan man ge respons både direkt via vår webbplats eller med en pappersblankett som kan ifyllas fast där hemma och sedan sändas med den vanliga posten till sjukhuset. Portot är också betalt. Vårt mål är att patienterna ska tycka att responsen utgör en naturlig del av vården.

Varje kommentar är värdefull. En kommentar kan fungera som en röst för många patienter.

Varje respons behandlas på den enhet som berörs av den. Naturligtvis är det trevligt att få beröm för ett gott arbete, för det hjälper en att orka kämpa vidare och ger dessutom en positiv kick. Men vi hoppas också få höra om de saker som patienterna tycker att vi kunde göra bättre. All den respons som fås av patienter gås igenom på enhetsmöten för att responsen ska kunna tillgodogöras vid utvecklandet av verksamheten.

Problemlösning kräver ofta en gemensam vilja och nya tillvägagångssätt. Enhetens förman kan också överföra responsen till en högre nivå för behandling om förmannen anser att den kan vara till nytta för hela verksamheten på sjukhuset. Den inkomna responsen genomgås årligen och jämförs med respons som inkommit under tidigare år för att få ett längre perspektiv.

Varje kommentar är värdefull. En kommentar kan fungera som en röst för många patienter. I all vår verksamhet utgår vi från patienten och den förhoppningen att vi kan göra vårt arbete så att våra patienter är belåten.

Ge oss respons på vår verksamhet: www.vasacentralsjukhus.fi/respons

Text: Sari West, patientombudsman