XII Traumapäivät Vaasassa 30.9. – 2.10.2015

Tänä vuonna täällä meillä Vaasassa järjestetään valtakunnalliset  Traumapäivät. Academill-luentosali Åbo Akademilla on täynnä traumapotilaan hoidosta kiinnostuneita sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Koolla on sekä Suomen Traumatologiyhdistyksen että Suomen Traumahoitajayhdistyksen jäseniä.

Aamupäivä aloitettiin kuuntelemalla, mikä on uusinta uutta palovammojen hoidossa. Tammikuussa 2016 avataan nimittäin uusi kansallinen Palovammakeskus Jorvin sairaalaan, johon on tarkoitus keskittää kaikki vakavat palovammapotilaat. Saimme myös kuulla, miten kuuluu toimia onnettomuuspaikalla.

image3

Iltapäivällä pääsimme seuraamaan tositoimintaa. Traumatiimin toimintaa esitettiin esimerkkitapausten kautta. Tutustuimme mm. potilaisiin, joita oli puukotettu kaulaan ja jotka olivat olleet onnettomuudessa.

Kiitämme traumatiimin esiintyjiä: interaktiiviset simulaatiodemot olivat opettavaisia! Suurkiitos myös session järjestäjille, jotka olivat erinomaisesti suunnitelleet opettavaisia esimerkkitapauksia ja jotka kävivät laajasti läpi traumapotilaan hoitoon liittyviä asioita.

Jäädään mielenkiinnolla odottelemaan, mitä aiheita huominen tuo tullessaan!

camilla_bockelman

 

Camilla Böckelman

LT, kirurgian erikoistuva lääkäri

Sairaalan 6-vuotiaat valokuvamallit parrasvaloissa

6-vuotiaat kaksoset Tiger ja Taica, sairaalan viimeisimmät valokuvamallit, saivat leikisti kokeilla verinäytteen ottamista sairaalan laboratoriossa.

lapsimallit_630px

Torstai 3.9. oli suuri päivä kaksosille, jotka tulivat paikalle Kustaanlinnan päiväkodista, Vaasasta. Tiger ja Taica Wartiovaaralla oli kunnia toimia Vaasan keskussairaalassa valokuvamalleina yhden päivän ajan. Kuvia käytetään myöhemmin sairaalan viestintämateriaalissa.

Kun ammattilaiskuvaaja Katja Lösönen saapui, odottivat Tiger ja Taica innokkaina sairaalan pääsisäänkäynnin luona mukanaan kassi, joka oli niin täynnä erilaisia vaatteita, että ne olisivat riittäneet seuraavaksi puoleksi vuodeksi. Valokuvamallillahan on oltava oikeanlaiset kuteet!

Tiku_mama_72

Tiger ja Taica, mikä oli hauskinta valokuvamallin päivässä?

  • Parasta oli se, kun äidiltä otettiin verta. Se näytti jännältä. Olin iloinen, että minulta otettiin verta vain leikisti, sanoo Tiger tyytyväisenä.

Taica huomauttaa, että lahja, jonka sai valita suuresta purkista, oli kuitenkin parasta kaikesta.

  • Sain lelunorsun, jonka voi panna osiin! Aion ommella sille tyynyn ja peiton, niin se saa maata aivan omassa sairaalasängyssä.

Tiku_72

Haluaisitteko työskennellä sairaalassa joku päivä?

  • Minä olisin mielelläni tohtori, sanoo Taica, mutta vastaanotolleni saa tulla vain eläimiä. Mieluiten hoidan pieniä suloisia kissanpentuja, Tiger voi huolehtia hämähäkeistä.
  • Minä voisin olla ambulanssinkuljettaja, lisää Tiger, sillä silloin voi ajaa kaasu pohjassa. Mutta eniten haluaisin ajaa kilpaa vesiskootterilla.

TT_72

Oliko jännittävää esiintyä valokuvissa?

  • Ei, mietin vain lahjapurkkia, sitä kuinka vaikeaa lahjan valitseminen olisi. Sain päivän lopuksi sinisen dinosauruksen, se oli hyvä palkinto kovasta työstä, sanoo Tiger.
  • Minäkin unohdin kameran, erityisesti leikkihuoneessa, missä oli kivoja palikoita ja piirustuspaperia. Koska saan tulla uudestaan?

CamillaJärfWartiovaara

 

Camilla Järf-Wartiovaara

Viestintäsuunnittelija

Vaasan keskussairaala

Sjukhusets 6-åriga fotomodeller i rampljuset

Möt 6-åriga tvillingarna Tiger och Taica, sjukhusets senaste fotomodeller, som fick testa på blodprovstagning på låtsas i sjukhusets laboratorium.

lapsimallit_630px
Torsdag 3.9 var en stor dag för de två tvillingarna från Gustavsborgs daghem i Vasa. Tiger och Taica Wartiovaara hade fått äran att ställa upp som Vasa centralsjukhus fotomodeller för en dag. Bilderna ska senare användas i olika sammanhang i sjukhusets kommunikationsmaterial.

När proffsfotografen Katja Lösönen anlände stod Tiger och Taica ivrigt och väntade utanför sjukhusets huvudingång med en påse fylld med olika slags kläder, så det skulle ha räckt för ett halvt år framåt. En fotomodell måste ju ha rätt mundering på sig!

ttmama_72
Tiger och Taica, vad var det roligaste med att jobba som modell för en dag?

  • Det bästa var nog då de tappade blodet ur vår mamma. Det såg riktigt spännande ut, och jag var glad att man bara tog mitt blod på skoj, säger Tiger lyckligt.

Taica inflikar att presentburken nog vann över allt annat.

  • Jag fick ju en leksakselefant som kan tas i bitar! Nu ska jag sy en kudde och ett täcke åt den så får den ligga i en alldeles egen sjukhussäng.

Tiku_72


Skulle ni själva vilja arbeta på sjukhuset en dag?

  • Jag vill gärna bli en doktor, säger Taica, men till min mottagning får bara djur komma, går det bra? Helst sköter jag små, gulliga kattungar, Tiger kan ta hand om spindlarna.
  • Jag kan nog bli ambulansförare, tillägger Tiger, för då får man ha gasen i bottnen, men helst av allt vill jag köra racertävling med vattenskoter

TTplay_72
Var det spännande att bli fotograferad?

  • Nej, jag tänkte bara på presentburken, hur svårt det skulle bli att välja något ur den. Till slut fick jag en blå géle-dinosaurie, det var en bra belöning då man jobbat hårt, säger Tiger.
  • Jag glömde också kameran, speciellt i lekrummet, för där fanns härliga baby-klossar och ritpapper. När får jag komma på nytt?

CamillaJärfWartiovaara

 

Camilla Järf-Wartiovaara

Kommunikationsplanerare

Vasa centralsjukhus

Osastonsihteerit erkanivat omaksi yksikökseen

Edellisestä blogikirjoituksestani on aivan huomaamatta vierähtänyt jo yli vuosi! Silloin kirjoittelin kansliatyöstäni ja vertasin sitä jongleeraamiseen mehiläispesässä. Tuo keksimäni vertaus pitää edelleen täysin kutinsa! Hommaa on helpottanut huomattavasti kuitenkin se, että olen kehittynyt paremmaksi ”jongleeraajaksi”. Oli hauska jälleen lukea, miten olinkaan kansliatöitä kovasti jännittänyt etukäteen, ja kaikki oli kuitenkin mennyt aivan hyvin. Niistä ajoista on jo tosiaan vierähtänyt tovi, ja nykyään ”luukulla” olemisesta onkin tullut olennainen osa jokapäiväistä työnkuvaani.

Merkittävin tapahtuma tässä vuoden aikana on kuitenkin ollut se, että me osastonsihteerit olemme nykyään kaikki saman yksikön alaisuudessa, nimittäin Osastonsihteeripalveluiden. Sairaalassamme on osastonsihteereitä yli 150 joten mistään pienestä muutoksesta ei suinkaan ole kyse! Kauan suunniteltu kirjoituskeskus on myös aloitellut toimintaansa. Kaikkia osastonsihteereitä ei tietysti ole tarpeellista keskukseen siirtää, sillä osastoilla ja poliklinikoilla tarvitaan sihteereitä esimerkiksi vastaanottamaan potilaita.

Lähde: Shutterstock

Lähde: Shutterstock

Sisätautien polilla on ollut parin viikon ajan supistettu toiminta, joka käytännössä on tarkoittanut suljettuja vastaanottoja ja tavallista pienempää potilasmäärää. Oman polin saneluja oli siis vähemmän kirjoitettavana ja sen vuoksi pääsin hetkeksi syventymään silmätautien maailmaan. Sanasto olikin varsin erilaista mihin olin sisätautien polilla tottunut ja uutta opeteltavaa riitti. Alun totaalisen turhautumisen jälkeen oli kuitenkin mukavaa tuntea onnistumisen ja osaamisen riemua!

Kesäloman yhteydessä kävin ystäväni houkuttelemana ensimmäistä kertaa tansseissa: ennakkoluulojen heittäminen romukoppaan kannatti ja ilta oli yksi lomani parhaista! Välillä on siis hyvä uskaltautua oman mukavuusalueensa ulkopuolelle niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin!

Uuteen heittäytymisen lisäksi myös akkujen lataaminen on tärkeää.  Rentouttavan kesäloman ja polin supistetun toiminnan ansiosta on tuleva kiireinen syksy varmasti helpompi ottaa vastaan :)

Yössä soi Americano, Americano, Americano,
oikein arvasin sen, tätä laulua mä noin vaan koskaan unhoittaisi en,
sitä vain mä hyräilen, aina vain mä hyräilen..

Ystävällisin terveisinkatjasaari

Katja Saari, osastonsihteeri

Nettilabista aika näytteenottoon näppärästi

nettilabNyt Nettilabista voi varata laboratorioajan Vaasan keskussairaalan ja Sepänkyläntien laboratorioiden lisäksi myös Laihian, Maalahden, Korsnäsin ja Vähänkyrön laboratorioihin. Näissä laboratorioissa näytteenottoon pääsee ainoastaan ajanvarauksella lukuun ottamatta päivystyspotilaita.

Helppokäyttöisen verkkopalvelun lisäksi ajanvarauksen voi tehdä puhelimitse numerosta 06 213 1626. Kun ajan varaa etukäteen, näytteenottoon ei tarvitse jonottaa, ja parhaimmillaan laboratoriokäynti on ohi viidessä minuutissa.

– Ajanvarauksella varmistetaan, että laboratoriossa asiointi sujuu joustavasti silloin, kun se potilaalle itselleen sopii, sanoo Sari Kärki, kliinisen laboratorion osastonhoitaja.

Laboratorioiden ja näytteenottojen aukioloajat:
Keskussairaalan laboratorio ma–pe 7.00–15.00
Sepänkyläntien laboratorio ma–to 8.00–15.00, pe 8.00–14.00
Laihian laboratorio ma–to 7.30–14.30, pe 7.30–14.00
Vähänkyrön näytteenotto ma ja ke klo 7.00–12.30
Maalahden laboratorio ma–pe 7.30–15.00
Korsnäsin näytteenotto to 8.00–11.30.

Fel i telefontjänsten uppdagades tack vare nytt responssystem

Sedan sjukhusets nya responssystem öppnade i oktober ifjol har cirka hundra personer per månad gett oss feedback. Responsen har redan hjälpt oss utveckla bl.a. samjourens verksamhet.

Merparten av patienternas respons har varit positiv, men naturligtvis finns det också saker som vi kan göra bättre. Med hjälp av responsen upptäckte vi bland annat att jourens svenskspråkiga telefontjänst inte fungerade och kunde då skrida till åtgärder för att rätta till felet. Patienterna och deras anhöriga har också önskat sig att det fanns vårdpersonal i väntrummen på samjouren, så vi placerade en servicerådgivare där för att stöda dem som sitter och väntar. Dessutom funderar vi just nu tillsammans med kundrådet över vad annat vi kan göra för att underlätta väntandet.

En del av den inkomna responsen berör bemötandet av patienter. Frågor som berör bemötande förs alltid på tal vid avdelningsmöten eller med den enskilda anställda som nämns i responsen. För övrigt förhåller vi oss allvarligt till all respons, och all respons behandlas åtminstone på enheternas gemensamma möten.

Det nya responssystemet utgör en del av sjukhusets kvalitetsledning. Vi uppmuntrar våra patienter och kunder att ständigt ge oss respons, eftersom responsen som vi får av patienter, kunder eller anhöriga vittnar om hur vi lyckas i vårt arbete. All respons är till hjälp då vi utvecklar vår verksamhet.

Vi hoppas att vi i fortsättningen ska få ännu mera respons.

Vi hoppas att vi i fortsättningen ska få ännu mera respons. Om du inte är belåten med vården eller betjäningen så är det viktigt att du berättar det för oss. På så sätt kan vi utveckla våra tjänster och ge dig en så bra vård som möjligt. Genom positiv respons få vi kraft att orka i vardagen – och det behöver vi ju alla.

Ge respons till Vasa centralsjukhus

sariwest
Sari West
patientombudsman
Vasa centralsjukhus

Kymmenen vuotta kielikoulua

kielteopetus_annika_blogi2

Vaasan keskussairaalassa tarjotaan työntekijöille ammattiryhmään katsomatta kieltenopetusta suomeksi ja ruotsiksi. Kielitaidon vahvistaminen turvaa potilaille parhaan mahdollisen hoidon. Kieltenopettaja Annika Backlund on suunnitellut ja järjestänyt keskussairaalan kielikursseja nyt jo kymmenen vuoden ajan.

Sairaalamaailman aina läheiseksi kokenut Annika Backlund valmistelee suomen ja ruotsin kielikurssien sisällöt vastaamaan opetusryhmien tasoa ja tarpeita.
– Kurssisisältöjen on vastattava käytännön tarpeisiin, joten suunnittelen ne kullekin ryhmälle erikseen, hän sanoo.

Valmiita opetusmateriaaleja käytössä ei ole, mutta Backlund kokee sen mahdollisuudeksi panostaa kurssisisällöissä ajankohtaisiin asioihin.
– Talvisin voimme esimerkiksi keskustella oppitunneilla influenssasta, kesällä puheenaiheet voivat liittyvä vaikkapa punkkeihin, hän havainnollistaa.

Kieltä ja kulttuuria

Vapaaehtoisille kielikursseille hakeudutaan Backlundin tekemien kielikartoitusten kautta tai esimerkiksi osastonhoitajan suosituksesta. Toisinaan uudet työntekijät saattavat kysellä kursseista jo ennen työsuhteen alkua.

Kursseilla opiskelijat ovat kontaktissa opettajan ja muiden kurssilaisten kanssa.
– Keskeistä opetuksessa on se, että opettajana pystyn viestimään kurssilaisten kanssa. Kielen oppimisessa on kyse myös kulttuurin oppimisesta.

– Tulevaisuudessa kieliä olisi mahtava päästä opettamaan osastomaisessa ympäristössä perinteisen luokkahuoneen sijaan, Backlund kertoo haaveestaan.

Rohkeasti käytäntöön

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien työntekijöiden on mahdollista saada keskussairaalassa 56 tuntia opetusta toisella kotimaisella. Pari prosenttia työntekijöistä puhuu äidinkielenään vierasta kieltä, ja he voivat osallistua opetukseen 84 tunnin ajan sekä suomeksi että ruotsiksi.

– Kerrallaan tunnit kestävät tunnista puoleentoista, ja tapaamme yleensä kurssilaisten kanssa kerran viikossa, sillä se on sopivan verran uuden omaksumiselle, Backlund kertoo.

– On tosi hienoa, kun jotkut innostuvat suorittamaan järjestämäni kurssin jälkeen opetushallituksen tai valtionhallinnon kielitutkinnon.
– Palkitsevinta tässä työssä on se, kun huomaan opiskelijoiden alkaneen käyttää vierasta kieltä myös työssään, sillä puhumalla oppii parhaiten, Backlund hymyilee.

 

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki

Tio år av språkskola

kielteopetus_annika_blogi2

På Vasa centralsjukhus erbjuds alla anställda oberoende av yrkesgrupp språkundervisning i svenska och finska. Genom att stärka språkkunskaperna kan man erbjuda patienterna den bästa möjliga vården. Språklärare Annika Backlund har planerat och hållit språkkurser på centralsjukhuset i redan tio år.

Annika Backlund som alltid känt en närhet till sjukhusvärlden skräddarsyr alltid kursinnehållet för att det ska motsvara undervisningsgruppens behov och nivå.
– Kursinnehållet måste bemöta de praktiska behoven och därför planerar jag alltid mina kurser skilt för respektive grupp, säger hon.

Det finns inget färdigt undervisningsmaterial, men det ser Backlund bara som en möjlighet att satsa på aktuella teman.
– På vintern kan vi till exempel diskutera om influensa, på sommaren kan vi diskutera om till exempel fästingar, säger hon.

Språk och kultur

De anställda söker sig till de frivilliga språkkurserna via de språkkartläggningar som genomförs av Backlund eller på rekommendation av till exempel den egna avdelningsskötaren. Ibland händer det att nya anställda kontaktar henne om eventuella språkkurser redan innan deras anställningsförhållande ens har börjat.

På kurserna håller de studerande kontakt med läraren och de övriga kursdeltagarna.
– Det viktiga i undervisningen är att jag som lärare kan kommunicera med kursdeltagarna. Då man lär sig ett språk lär man sig samtidigt en annan kultur.

– I framtiden skulle det vara fint att få undervisa i en avdelningslik miljö i stället för i ett traditionellt klassrum, säger Backlund.

Viktigt att våga prata

På centralsjukhuset kan anställda med svenska eller finska som modersmål delta i 56 timmar av undervisning i det andra inhemska språket. Ett par procent av våra anställda har ett främmande språk som modersmål och de har möjlighet att delta i språkundervisning i 84 timmar både på svenska och finska.

– Lektionerna varar från en timme till en och en halv timmar, och i allmänhet träffar jag kursdeltagarna en gång per vecka, vilket är en lämplig mängd då man ska lära sig något nytt, berättar Backlund.

– Det känns fint då vissa studerande efter mina kurser inspireras att delta i antingen den språkexamen som arrangeras av utbildningsstyrelsen eller den som arrangeras av statsförvaltningen.
– Det mest belönande i mitt arbete är det då jag upptäcker att studerande har börjat använda det främmande språket i deras arbete, för det bästa sättet att lära sig ett främmande språk är att använda det, säger Backlund med ett leende.

 

Text och foto: Mia-Mari Lähteenmäki

Arkista aherrusta ammattitaidolla välinehuollossa

Välinehuoltoon tuodut instrumentit puretaan osiin ja pestään desinfioivilla pesukoneilla. Kuvassa välinehuoltaja Sandra Helsing.

Välinehuoltoon tuodut instrumentit puretaan osiin ja pestään desinfioivilla pesukoneilla. Kuvassa välinehuoltaja Sandra Helsing.

Keskussairaalan välinehuoltoyksikössä käy rauhallinen kuhina, kun välinehuoltajat puhdistavat ja pakkaavat huoltoon tulleita instrumentteja tottunein ottein. Vaikka välinehuoltoyksikön työ saattaa vaikuttaa huomaamattomalta potilaille ja useille työntekijöille, on sen rooli sairaalan toiminnan kannalta olennaisen tärkeää.

Välinehuollon tehtävä on huoltaa potilaiden leikkauksissa, tutkimuksissa ja hoidossa käytettävät välineet sekä antaa välineiden huoltamiseen liittyvää neuvontaa. Välinehuolto palvelee kaikkia Vaasan keskussairaalan yksiköitä.

Toimenpiteissä tarvittavat monikäyttöiset instrumentit huolletaan jokaisen käyttökerran jälkeen. Huoltoprosessi on monivaiheinen, ja siihen kuuluu instrumenttien puhdistus, tarkistus, huolto, pakkaaminen ja sterilointi.

Välinehuoltotyössä käytetään apuna erilaisia laitteita. Puhdistus- ja sterilointimenetelmät valitaan instrumenttien materiaalin ja valmistajan ohjeiden perusteella. Instrumentit pakataan yksittäin, seteiksi ja leikkauskoreiksi tuotannonohjausjärjestelmän mukaan.

Pakkausvaiheessa välinehuoltajien apuna on tuotannonohjausjärjestelmä, joka ohjaa instrumenttisettien kokoamisessa. Kuvassa välinehuoltajaksi opiskeleva Mira Raukko.

Pakkausvaiheessa välinehuoltajien apuna on tuotannonohjausjärjestelmä, joka ohjaa instrumenttisettien kokoamisessa. Kuvassa välinehuoltajaksi opiskeleva Mira Raukko.

 

Kun pakatut instrumentit on steriloitu, ne lähetetään takaisin yksiköihin. Kuvassa välinehuoltaja Anita Hägglund valmistelee välineiden lähetystä.

Kun pakatut instrumentit on steriloitu, ne lähetetään takaisin yksiköihin. Kuvassa välinehuoltaja Anita Hägglund valmistelee välineiden lähetystä.

Vaatimuksena välinehuoltajan koulutus

Välinehuollossa työskentelee tällä hetkellä 24 välinehuoltajaa, kaksi perushoitajaa ja osastonhoitaja. Työhön vaaditaan alan ammattitutkinto. Vaasassa suurin osa välinehuoltajista koulutetaan välinehuoltoyksikössä oppisopimuksella.

Osastonhoitaja Jarkko Myllymäki kertoo koulutuksen tarpeellisuuden johtuvan siitä, että työ vaatii monipuolista osaamista ja hallintaa. Välinehuollon sujuvuus vaatii käsityön lisäksi teknistä osaamista ja ajantasaista tietoa esimerkiksi infektioista.
– Instrumenttien huoltoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska erilaiset infektiot ovat lisääntyneet ja muuntuneet, hän kertoo.

Välinehuolto toimii hiljattain remontoiduissa tiloissa. Remontin ohella laitteistoa uusittiin täyttämään tämän päivän tarpeita. Nykyiset laitteet lisäävät Myllymäen mukaan myös työturvallisuutta ja vastaavat laatuvaatimuksiin.
– Laitteiden toiminta on aiempaa automatisoidumpaa ja toimintavarmempaa, Myllymäki tiivistää.

 

Osastonhoitaja Jarkko Myllymäen mukaan välinehuoltoa koskevat vaatimukset ovat kiristyneet muun muassa infektioiden lisääntymisen vuoksi.

Osastonhoitaja Jarkko Myllymäen mukaan välinehuoltoa koskevat vaatimukset ovat kiristyneet muun muassa infektioiden lisääntymisen vuoksi.

Teksti ja kuvat: Mia-Mari Lähteenmäki

 

Det vardagliga arbetet på instrumentvården kräver yrkeskunnighet

De instrument som inkommit till instrumentvården plockas isär och tvättas i desinficerande tvättmaskiner. Instrumentskötare Sandra Helsing på bild.

De instrument som inkommit till instrumentvården plockas isär och tvättas i desinficerande tvättmaskiner. Instrumentskötare Sandra Helsing på bild.

På instrumentvården vid centralsjukhuset rådet det ett lugnt vimmel då instrumentskötarna vant rengör och packar instrument som sänts till enheten för service. Trots att patienter och många anställda inte känner till det arbete som utförs på instrumentvården spelar den en mycket viktig roll för verksamheten på sjukhuset.

Instrumentvården har till uppgift att underhålla instrument som använts vid operationer, undersökningar och vårdåtgärder men också att ge handledning i hur dessa instrument ska underhållas. Instrumentvården betjänar alla enheter på Vasa centralsjukhus.

De mångsidigt användbara instrumenten som behövs i samband med olika åtgärder underhålls varje gång efter användning. Vårdprocessen består av många olika skeden såsom rengöring, granskning, underhåll, packning och sterilisering.

I instrumentvården använder man sig av olika apparater. Rengörings- och steriliseringsmetoderna väljs enligt materialet på instrumenten och tillverkarens anvisningar. Instrumenten packas enskilt, i vårdset och operationskorgar, i enlighet med ett produktionsstyrningssystem.

I packningsskedet tar instrumentskötarna hjälp av ett produktionsstyrningssystem då de plockar ihop olika instrumentset. På bild: Mira Raukko studerar till instrumentskötare.

I packningsskedet tar instrumentskötarna hjälp av ett produktionsstyrningssystem då de plockar ihop olika instrumentset. Mira Raukko studerar till instrumentskötare.

 

Då de packade instrumenten har steriliserats sänds de tillbaka till enheterna. På bilden förbereder instrumentskötare Anita Hägglund sig på att sända iväg ett nytt set av instrument.

Då de packade instrumenten har steriliserats sänds de tillbaka till enheterna. På bilden förbereder instrumentskötare Anita Hägglund sig på att sända iväg ett nytt set av instrument.

Arbetet kräver instrumentskötarutbildning

För närvarande har enheten 24 instrumentskötare, två primärskötare och en avdelningsskötare. Arbetet kräver en yrkesexamen inom branschen. I Vasa utbildas majoriteten av instrumentskötarna med läroavtal på instrumentvårdsenheten.

Avdelningsskötare Jarkko Myllymäki berättar att kravet på utbildning beror på att arbetet kräver mångsidiga kunskaper och färdigheter. För att instrumentvården ska löpa smidigt krävs det hantverk men även tekniskt kunnande och aktuella kunskaper om till exempel infektioner.
– I och med att infektioner av olika slag har tilltagit och förändrats måste man fästa särskild uppmärksamhet vid underhållet av instrumenten, berättar han.

Verksamheten på instrumentvården bedrivs i nyligen sanerade utrymmen. I samband med saneringen förnyades utrustningen för att den bättre ska bemöta de krav som ställs på verksamheten i dag. Enligt Myllymäki hjälper den nuvarande utrustningen att främja arbetssäkerheten, samtidigt som den bemöter de kvalitetskrav som ställs på utrustning av detta slag.
– Utrustningen är allt mera automatiserad och driftssäkrare, säger Myllymäki.

Enligt avdelningsskötare Jarkko Myllymäki har de krav som ställs på instrumentvården blivit strängare bland annat på grund av att antalet infektioner har ökat.

Enligt avdelningsskötare Jarkko Myllymäki har de krav som ställs på instrumentvården blivit strängare bland annat på grund av att antalet infektioner har ökat.

 Text och foto: Mia-Mari Lähteenmäki