Kulmakivenä vauvamyönteisyys

vauvamyonteisyys_kuva_blogi

Vastasyntyneen vauvan ja äidin tarpeet huomioiva työote on kulmakivi Vaasan keskussairaalan synnytysyksikössä ja synnyttäneiden vuodeosastolla. Vauvamyönteisessä keskussairaalassa panostetaan perhekeskeisyyteen. Imetys ja vierihoito edesauttavat lapsen ja vanhempien välisten siteiden syvenemistä, joten niihin kannustetaan alusta saakka.

Vauvamyönteisyys toteutuu ennen synnytystä, sen aikana ja jälkeen. Ennen synnytystä äidin kanssa käydään läpi synnytyksen kulku ja siihen liittyvät odotukset.
– Tarkoituksena on samalla valmistaa äitiä synnytyksenjälkeiseen aikaan, jolloin sidos lapseen konkretisoituu, selventää synnytyssalin osastonhoitaja Hannele Rytylä.

Yhteisessä rytmissä

Synnytyksen jälkeen vauva nostetaan viipymättä äidin rinnalle imetystä varten.
– Imetys on luonnollinen ja ekologinen tapa ruokkia vauvaa. Äidinmaidon ansiosta lapsen vastustuskyky kasvaa, ja läheisyys vahvistaa sidosta äidin ja vauvan välillä, kertoo Rytylä.

Keskussairaalan imetystukipuhelimesta voi kysyä neuvoja imettämiseen ympäri vuorokauden, sillä imetyksen sujuminen ei ole itsestäänselvyys. Lisäksi äideillä on mahdollisuus osallistua imetyspoliklinikalle, jossa mahdollisia ongelmia selätetään yhdessä koulutetun imetysneuvojan kanssa.

Vauvan ensimmäiset vuorokaudet sairaalassa kuluvat vierihoidossa, jossa pyrkimyksenä on löytää vauvalle ja äidille yhteinen rytmi.

– Ihokontakti vanhempiin edesauttaa vauvan verenpaineen ja ruumiinlämmön tasaantumista, ja samalla vauvan bakteerikanta vahvistuu, sanoo kätilö Elisabeth Multamäki.

Vauvamyönteisyys toiminnan peruspilarina

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keskussairaalalle myöntämä vauvamyönteisyydestä kertova sertifikaatti (baby friendly hospital) on virallinen laadunvarmenne vauvakeskeisestä toiminnasta. Sertifikaatti myönnettiin vuonna 2013, mutta sen eteen on työskennelty ahkerasti vuosien ajan, erityisesti imetyksen lisäämiseksi.

– ­­Vauvamyönteisyys on meille kuitenkin luonnollinen työskentelytapa, sillä koko perheen parasta ajatellaan joka tapauksessa alusta saakka, synnyttäneiden vuodeosaston osastonhoitaja Margit Tuovinen sanoo.

– Lapsen syntymä on vanhemmille suuri mullistus, ja meidän tehtävänämme on antaa eväitä uuteen elämäntilanteeseen.

Lue lisää vauvamyönteisyydestä ja imettämisestä täältä.

 

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki

Babyvänlighet som hörnsten

Margit Tuovinen, Elisabeth Multamäki och Hannele Rytylä

Vasa centralsjukhus förlossningsenhet och BB-avdelning har ett arbetssätt som hörnsten där man utgår från mammans och den nyföddas behov. På det babyvänliga centralsjukhuset satsar man på en familjefokuserad verksamhet. Amning och samvård hjälper till att fördjupa bandet mellan barnet och föräldrarna så därför manar man till att använda dem redan från första början.

Babyvänligheten omsätts i praktiken före, under och efter förlossningen. Innan förlossningen går man tillsammans med mamman igenom förlossningsförloppet och de förväntningar som är förknippade med förlossningen.
– Samtidigt försöker man förbereda mamman på tiden efter förlossningen, då bandet till barnet konkretiseras, förtydligar avdelningsskötare Hannele Rytylä på förlossningssalen.

En gemensam rytm

Efter förlossningen lyfts babyn omedelbart till mammans bröst för amning.
– Amning är ett naturligt och ekologiskt sätt att mata bebisen. Tack vare modersmjölken stärks barnets motståndskraft och närheten stärker bandet mellan mamman och bebisen, säger Rytylä.

Centralsjukhusets amningsstödtelefon är till för att man ska få råd om amning dygnet runt, för det är ingen självklarhet att amningen går som på räls. Dessutom kan mammorna besöka en amningspoliklinik där de tillsammans med en utbildad amningsrådgivare kan få hjälp med att tackla eventuella problem.

Under bebisens första dygn på sjukhuset är den i samvård för att mamman och bebisen ska hitta en gemensam rytm.

– Bebisens blodtryck och kroppstemperatur jämnas ut då den får vara i hudkontakt med föräldrarna, men samtidigt förstärks också bebisens bakteriestam, säger barnmorskan Elisabeth Multamäki.

Babyvänlighet som grundpelare

Det certifikat som Institutet för hälsa och välfärd beviljat centralsjukhuset för den babyvänliga verksamheten (baby friendly hospital) är ett officiellt kvalitetscertifikat för att verksamheten är babyvänlig. Certifikatet beviljades år 2013, men arbetet mot certifikatet har pågått i åratal, särskilt arbetet för att främja amning.

– För oss är babyvänlighet ett naturligt arbetssätt och vi utgår ju naturligtvis alltid från familjens bästa redan från första början, säger avdelningsskötare Margit Tuovinen på BB-avdelningen.

– Det är en stor omvälvning för föräldrarna då ett barn föds, och vår uppgift är att ge dem vägkost för att de ska reda sig i den nya livssituationen.

Läs mera om babyvänlighet och amning här.

 

Text och foto: Mia-Mari Lähteenmäki

Keskusteluapua ja neuvoja palvelupisteeltä

Keskusteluapua ja neuvoja palvelupisteeltä

Keskussairaalan palvelupiste avattiin viime vuoden lokakuussa, ja se on jo ehtinyt vakiinnuttaa paikkansa sairaalan arjessa. Ensisijaisesti potilaille ja läheisille tarkoitetulta palvelupisteeltä saa opastusta ja tukea, kun jokin asia sairaalaan liittyen askarruttaa.

Marras- ja joulukuun aikana palvelupisteelle tuli yhteensä 642 yhteydenottoa. Palveluneuvoja Pia Lund kertoo, että tarjolla on erityisesti neuvontaa, tukea ja keskusteluapua sairauden käsittelemiseksi. Tarvittaessa asiakkaat voidaan ohjata myös potilasasiamiehen puheille.

Tavattavissa on sairaalan palveluneuvojan ja potilasasiamiehen lisäksi terveydenhuollon ammattilainen. Lisäksi palvelupisteellä päivystää sosiaalityöntekijä ja sairaalapappi sekä useita potilasjärjestöjä Vaasan seudulta.

– Palvelupisteellä sairaala tekee yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa, ja järjestöihmiset ottavat innokkaina vastaan asiakkaita keskustellakseen heidän kanssaan sairauksiin liittyvistä asioista, Lund kertoo.

Vertaistukea potilasyhdistyksiltä

Potilasjärjestöjen edustajilla on mahdollisuus keskustella potilaiden kanssa kokemuksistaan, ja siitä, miten sairauden tai vamman kanssa pääsee arjessa sinuiksi.

Esimerkiksi näkövamman kanssa voi elää normaalia elämää, mutta alku vaatii totuttelua ja uusien toimintatapojen omaksumista.

– Vertaistuen saaminen saman vamman tai sairauden kanssa eläviltä on tärkeää, ja siinä potilasjärjestöjen edustajat ovat erinomaisen hyviä, sanoo suunnittelija Lena Österholm.

Potilasyhdistyksistä mukana ovat tällä hetkellä

Palvelupisteen tarkat aikataulut voi katsoa täältä. Potilasyhdistyksille voi varata aikoja palvelupisteeltä puhelimitse numerosta 06 213 2433 tai sähköpostitse osoitteesta palvelupiste@vshp.fi. Keskustelemaan voi mennä vapaasti myös aikaa varaamatta.

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki

Servicepunkten samtalar och ger råd

Servicepunkten samtalar och ger råd

Centralsjukhusets servicepunkt öppnades i oktober och har nu hunnit bli en del av vardagen på sjukhuset. Servicepunkten är i första hand avsedd för patienter och anhöriga, och erbjuder handledning och stöd i sjukhusrelaterade ärenden.

Under november och december kontaktades servicepunkten 642 gånger. Rådgivning, stöd och samtal – det är vad servicepunkten kan erbjuda kunderna. Vid behov kan kunder också få hjälp och råd av patientombudsmannen, säger servicerådgivare Pia Lund.

Förutom sjukhusets servicerådgivare och patientombudsman kan kunden även diskutera med hälso- och sjukvårdsutbildade personer. Dessutom upprätthåller en socialarbetare, sjukhusprästen och många patientföreningar i Vasanejden en jourverksamhet vid servicepunkten.

– Genom servicepunkten samarbetar sjukhuset med olika patientföreningar, och föreningsmänniskorna är ivriga att möta kunder och diskutera med dem om frågor som berör deras sjukdomar, säger Lund.

Patientföreningar erbjuder stöd

Patientföreningarnas representanter kan diskutera med patienterna om sina egna erfarenheter och hur de har blivit du med sjukdomen eller åkomman.

Det går till exempel att leva ett normalt liv med en ögonskada, men i början kräver det tid för att bli van med att göra saker en aning annorlunda.

– Det är viktigt att få referensgruppsstöd av personer som lever med samma åkomma eller sjukdom. Det här är patientföreningarnas styrka, säger planerare Lena Österholm.

För tillfället deltar följande patientföreningar i verksamheten vid servicepunkten:

Servicepunktens öppettider finns här. Du kan beställa tid till patientföreningarna via servicepunkten per telefon (06 213 2433) eller per e-post (servicepunkten@vshp.fi). Du kan också titta in och diskutera med personalen vid servicepunkten även om du inte har beställt tid.

Text och bild: Mia-Mari Lähteenmäki

Verenkierto kuntoon verisuonikirurgian poliklinikalla

Vaasan keskussairaalan versiuonikirurgian poliklinikalla vieraillaan myös muualta. Tässä Kuopiosta vierailevat sairaanhoitajat tutustuvat ultraäänen käyttöön.

Vaasan keskussairaalassa on pitkä kokemus rutiininomaisesta nilkka-olkavarsipainemittauksesta poliklinikkakäynnin yhteydessä. Pitkä kokemus löytyy myös ultraäänen käytöstä diagnostiikassa. Mutta mitä verisuonikirurgian poliklinikalla hoidetaan – ja miten?

Verisuonikirurgian suurin potilasryhmä on alaraajojen tukkivaa valtimotautia sairastavat potilaat. Lievempänä tauti esiintyy katkokävelyoireistona, jolloin potilas joutuu kävellessään pysähtymään hapenpuutteesta johtuvat alaraajakivun vuoksi. Pelkkä katkokävely ei ole sinänsä vaarallinen asia. Suurimmalla osalla oire säilyy samanlaisena tai jopa lievittyy ajan mittaan. Yhdellä kymmenestä oireisto pahenee vähitellen. Vaikea-asteisena valtimotauti voi aiheuttaa levossa esiintyvää kipua alaraajoissa ja saattaa hoitamatta aiheuttaa varpaiden kuolion.

Alaraajojen valtimotautia epäillään oireiden ja vastaanotolla tehdyn tutkimuksen perusteella. Terveyskeskuksessa voidaan dopplerstetoskoopilla mitata nilkkapaine ja verrata sitä olkavarren paineeseen. Mikäli löydetään valtimotautiin viittaavaa, tutkitaan asia tarkemmin verisuonikirurgian poliklinikalla. Lopullinen varmuus verisuonien tilasta saadaan kuvantamismenetelmillä, joita on monenlaisia.

Tupakointi altistaa

Tärkein altistava tekijä on tupakointi. Tupakoinnin lopettaminen on aina hyödyksi taudin asteesta riippumatta. Yhdistettynä kävelyharjoitukseen, jossa pyritään pidentämään kävelymatkaa kivun sallimissa rajoissa, lieväoireinen tauti ei vaadi muita toimenpiteitä. Verenpainetaudin, diabeteksen sekä kohonneen kolesterolin hoitaminen ovat myös tärkeä osa hoitoa.

Mikäli alaraajan verenkiertoa uhkaava valtimoahtauma todetaan, edetään yleensä verisuonien varjoainekuvaukseen, jonka perusteella päätetään hoitolinja. Ahtauma voidaan joskus hoitaa myös varjoainekuvauksen yhteydessä tehtävällä pallolaajennuksella. Mikäli tämä ei ole mahdollista, potilaalle ehdotetaan yleensä ohitusleikkausta. Tuolloin ahtautunut verisuoni ohitetaan verisuonisiirteellä tai keinotekoisella verisuoniproteesilla.

Tutustumiskäyntejä myös muualta

Verisuonikirurgian poliklinikalla on myös tehtävään erikseen koulutetut sairaanhoitajat, jotka osaavat itsenäisesti tutkia verisuonitauteja sairastavia potilaita. Sairaanhoitajat huolehtivat seurantaohjelman mukaisesti tietyistä kontrollikäynneistä toimenpiteiden jälkeen ja ohjaavat tarvittaessa potilaan lääkärin vastaanotolle, jolla on kuitenkin lopullinen hoitovastuu.

Verisuonipoliklinikan toimintaa on kehitetty jo 20 vuotta Vaasassa. Nykyisen mallin on täällä aloittanut alun perin verisuonikirurgi Mikael Luther yhdessä silloisten verisuonihoitajien kanssa. Tällä hetkellä poliklinikalla toimii 2,5 sairaanhoitajaa, jotka vastaavat poliklinikan toiminnasta ja verisuonipotilaiden tutkimisesta ja hoidosta yhdessä ylilääkäri Sebastian Dahlbackan kanssa.

Pari viikkoa sitten meillä oli vierailemassa verisuonkirurgiaan erikoistuneet sairaanhoitajat Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. He halusivat tulla tutustumaan toimintaamme, sillä he aikovat aloittaa samanlaisia hoitokäytäntöjä myös Kuopiossa.

Kahden hyvin tiiviin tutustumispäivän aikana pyrimme näyttämään kuopiolaisille meidän poliklinikkamme perusperiaatteet, toimintamallin ja hoitajien työnkuvan. Oli mukavaa tutustua kuopiolaisiin vieraisiin! Toivomme että vierailu oli antoisa ja että vieraat saivat eväitä kehittää omaa toimintaa yliopistosairaalan verisuonikirurgian poliklinikalla.

camilla_bockelman

 

Camilla Böckelman

LT, kirurgian erikoistuva lääkäri

Julkalender: lucka 21 | Joulukalenteri: luukku 21

joulukalenteri_grafiikka_21

Lastenosaston_jouluvalmistelut_huutoniemi_blogi_1

På Vasa centralsjukhus barn- och ungdomspsykiatriska avdelningar har man ivrigt förberett sig inför julen. På barnavdelningen hör det till att klä granen, pyssla julkort, baka pepparkakor, gå i julkyrka och äta jullunch tillsammans. Jullunchen avnjöts förra fredagen innan jullovet inleddes.

– Traditionella julbestyr står på programmet. Barnen har bland annat fått baka pepparkakor, allt från att göra deg till dekorering, berättar biträdande avdelningsskötare Jutta Kinnunen och avdelningsskötare Mirja Vainionpää (på den övre bilden).

Även på ungdomsavdelningen firas julen i traditionell anda.

– Ungdomarna har själva fått tillreda julmåltiden, allt från att baka bröd och julstjärnor till skinkstekning och tillredning av gravad lax. På kvällen får ungdomarna ännu öppna julklappar för vi har skaffat nya spel och böcker till avdelningen, säger avdelningsskötare Taru Huita (på den nedre bilden) med ett leende.


Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikön lasten- ja nuortenosastoilla on valmisteltu joulua innokkaasti. Lastenosastolla ohjelmaan on kuulunut kuusen koristelua, joulukorttien askartelua, piparkakkujen leivontaa, joulukirkko sekä yhteinen joululounas, jota nautittiin viime perjantaina ennen lomien alkua.

– Teemme lasten kanssa perinteisiä joulutouhuja. Lapset ovat muun muassa päässeet leipomaan joulupiparit itse taikinasta koristeluun, apulaisosastonhoitaja Jutta Kinnunen ja osastonhoitaja Mirja Vainionpää (ylemmässä kuvassa) kertovat.

Myös nuortenosastolla vietetään joulua perinteisessä hengessä.

– Nuoret ovat itse valmistaneet jouluaterian aina leipien ja joulutorttujen leipomisesta kinkun paistamiseen ja graavilohen tekemiseen. Illalla nuoret pääsevät vielä avaamaan lahjoja, sillä olemme hankkineet osastolle uusia pelejä ja kirjoja, osastonhoitaja Taru Huita (alemmassa kuvassa) hymyilee.

Lastenosaston_jouluvalmistelut_huutoniemi_blogi_2

Lastenosaston_jouluvalmistelut_huutoniemi_kollaasi_blogi

Julkalender: lucka 20 | Joulukalenteri: luukku 20

joulukalenteri_grafiikka_20

joulukalenteri_blogi_leikkausosasto

Även om julen för många av oss är en tid för lugn och ro är det full fart på sjukhuset dag och natt. Sjukskötare Sannaleena Kuokkanen på operations- och anestesiavdelningen ser till att patienterna är i goda händer även på julhelgen.

– För operationsavdelningens personal är julen som vilken normal helg eller vilket normalt veckoslut som helst för människor drabbas av olyckor och sjukdomar dagligen, säger Kuokkanen.

En fallolycka i halt väderlag är exempel på en typisk olycka. Och efter jultiden drabbas människor av mag- och gallbesvär. Julaftonen är i allmänhet den lugnaste dagen på julhelgen, men på avdelningen står man hela tiden i beredskap.

– Vårt arbete är en aning likt arbetet på akutpolikliniken: Man vet aldrig vad som kommer att hända.

 Julstämningen sprider sig även på sjukhuset

Ett sjukhusbesök mitt i julfirandet känns tufft för många. Men inte ens som patient behöver man gå miste om julstämningen.

– Ingen vill ju vistas på sjukhuset på julen. Vi gör vårt bästa för att ge dem som vill ha det en julstämning, trots att de är på sjukhuset. Människor är ju olika så vi går alltid med våra känselspröt uppe, säger Kuokkanen.

Kuokkanen bekänner att hon är en julperson, men upplever inte att arbetspassen stör hennes julstämning på något sätt.

– I jul har jag tre nattskift, men jag får ju åka hem mellan skiften och ha det lite lugn och ro jag också. Släktbesöken sköter jag redan innan julhelgen.

Trots väsendet och den ständiga beredskapen får man ändå en känsla av julen trots att man är på en operationsavdelning.

– Visst har vi en annorlunda stämning en vanligt: För även hos oss märks julstämningen.


Vaikka joulu on monelle meistä rauhoittumisen ja hiljentymisen aikaa, sairaalassa tohina jatkuu yötä päivää. Leikkaus- ja anestesiaosastolla työskentelevä sairaanhoitaja Sannaleena Kuokkanen huolehtii, että potilaat ovat hyvässä hoidossa myös joulunpyhinä.

– Joulu on leikkausosaston henkilökunnalle kuin mikä tahansa pyhä tai viikonloppu, sillä onnettomuuksia ja sairastumisia tapahtuu päivittäin, Kuokkanen kertoo.

Tyypillisiä onnettomuuksia ovat esimerkiksi kaatumiset liukkailla keleillä. Joulun jälkeen taas esiintyy paljon maha- ja sappivaivoja. Aatto on yleensä joulun päivistä rauhallisin, mutta osastolla ollaan valmiudessa koko ajan.

– Työmme on vähän samanlaista kuin päivystyspolilla: koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tulee.

Joulumieli valtaa sairaalankin

Sairaalareissu kesken joulunvieton on monelle kova paikka. Joulumieltä ei tarvitse kuitenkaan kadottaa potilaanakaan.

– Eihän kukaan halua olla jouluna sairaalassa. Yritämme välittää jouluhenkeä parhaamme mukaan sitä toivoville. Ihmiset ovat erilaisia, joten olemme aina tuntosarvet herkkänä, Kuokkanen kertoo.

Kuokkanen itse tunnustautuu jouluihmiseksi, mutta hän ei koe työvuorojen haittaavaan omaa joulutunnelmaa millään tavalla.

– Tänä jouluna teen kolme yövuoroa, mutta pääsen toki välillä myös kotiin rauhoittumaan. Sukulaisvierailut hoidan jo ennen pyhiä.

Hälinästä ja jatkuvasta valmiustilasta huolimatta joulurauhan voi aistia myös leikkausosastolla.

– Kyllä meillä on eri fiilis kuin yleensä: joulumieli on läsnä täälläkin.

Interna auditeringar förbättrar kvaliteten | Sisäiset auditoinnit parantavat laatua

sisäisetauditoinnit_blogi

Interna auditeringar – en viktig del av den ständiga kvalitetsförbättringen

Vasa centralsjukhus kvalitetssystem inrymmer både externa och interna auditeringar. Interna auditeringar är starkt förknippade med en ständig kvalitetsförbättring och består av en utvärdering och granskning av den egna verksamheten. Under de senaste åren har till exempel säkerheten i samband med läkemedelsbehandling och dokumentation i vårdarbetet auditerats internt. I höst kommer den interna auditeringen att omfatta de rekommendationer som uppgjorts för allvarliga farliga situationer och de riktlinjer som utarbetats för dokumentationen av läkemedelsbehandlingen – viktiga frågor alltså.

De interna auditörerna utgörs av en grupp anställda som utbildats i intern auditering och som alla är proffs inom sitt eget område. De är allt från laboratorieskötare, revisorsassistenter till IT-planerare och tekniker. Det är en brokig grupp och det är också avsikten – ett par nya ögon ser saker tydligare än ögon som redan vant sig med företeelsen. Ofta kan det vara svårt att bedöma den egna verksamheten kritiskt just för att man lever mitt i den varje dag.

De interna auditeringarna genomförs parvis i allmänhet i slutet av november. Det två dagar långa auditeringsarbetet kulminerar i en skriftlig auditeringsrapport, där man på ett heltäckande sätt går igenom de resultat, specialomnämnanden och utvecklingsrekommendationer som lyfts fram i samband med auditeringen. Resultaten rapporteras i många olika forum, till och med i ledningsgruppen, i syfte att utveckla verksamheten.

Resultaten rapporteras i många olika forum.

I många år har Vasa centralsjukhus fått beröm i samband med de externa auditeringarna för ett välordnat arrangemang av de interna auditeringarna, och många saker har också ändrats på basis av dem. Det bästa med auditeringarna är att de bokstavligen utförs av vår egen personal. Det behövs alltid utvecklingsinriktade människor som kavlar upp sina ärmar och skrider till verket för att organisationen ska utvecklas. De interna auditörerna är ett bra exempel på sådana människor. Även auditörerna själva får ut mycket av de interna auditeringarna, såsom erfarenhet och insikt i hur man kan utveckla verksamheten på den egna enheten.

Pia Haglund, kvalitetsplanerare, Vasa centralsjukhus


sisäisetauditoinnit_blogi2

Sisäiset auditoinnit ovat tärkeä osa jatkuvaa laadun parantamista 

Vaasan keskussairaalan laatujärjestelmään kuuluu niin ulkoisia kun sisäisiäkin auditointeja. Sisäinen auditointi tarkoittaa oman toiminnan arviointia ja tarkastelua ja sisältyy olennaisesti ajatukseen jatkuvasta laadun parantamisesta. Viime vuosina sisäisesti on auditoitu esimerkiksi turvallista lääkehoitoa ja hoitotyön kirjaamista. Tänä syksynä sisäisen auditoinnin kohteina ovat vakavien vaaratapahtumien suositukset ja lääkehoidon kirjaamisen linjausten toteutuminen − tärkeitä asioita siis.

Sisäisinä auditoijina toimii joukko sisäisen auditoinnin koulutuksen käyneitä henkilökunnan edustajia, jokainen ammattilaisia omilla alueillaan. Taustaa löytyy aina laboratoriohoitajasta sisäiseen tarkastajaan ja it-suunnittelijasta teknikkoon. Joukko on siis kirjava ja ihan tarkoituksella: usein uudet silmät näkevät paremmin kuin jo näkyyn tottuneet. Omaa toimintaa onkin usein vaikea tarkastella kriittisesti, koska sen keskellä elää joka päivä.

Sisäiset auditoinnit suoritetaan parityönä useimmiten marraskuun loppupuolella. Kahden päivän uurastus kulminoituu kirjalliseen auditointiraporttiin, jossa käydään kattavasti läpi auditoinnista saadut tulokset, erityismaininnat ja kehittämissuositukset. Tuloksista raportoidaan monissa eri foorumeissa aina johtoryhmälle asti, ja tarkoituksena on kehittää toimintaa niiden pohjalta.

Tuloksista raportoidaan monissa eri foorumeissa.

Vaasan keskussairaala on monena vuonna saanut ulkoisessa auditoinnissa kiitosta hyvin järjestetyistä sisäisistä auditoinneista, ja monia asioita onkin muutettu niiden jälkeen. Parasta auditoinneissa on se, että se tehdään nimenomaan meidän oman henkilöstömme voimin. Organisaation kehittyminen vaatii aina kehityshenkisiä ihmisiä, jotka käärivät hihat ja ryhtyvät toimeen. Sisäiset auditoijat ovat juuri sellaisia ihmisiä. Sisäisessä auditoinnissa auditoijana toimiminen antaa itse auditoijalle sekä kokemusta että näkemystä kehittää myös oman yksikön toimintaa.

Pia Haglund, laatusuunnittelija, Vaasan keskussairaala

Julkalender: lucka 6 | Joulukalenteri: luukku 6

joulukalenteri_grafiikka_6

Joulukalenteri_itsenäisyyspäivä_lipunnosto_blogi_oikea

Självständighetsdagen till ära hissas flaggan i topp även på sjukhuset. Flagghissningen hör till vaktmästarnas uppgifter, och sedvanligt hissas flaggan på alla officiella flaggdagar. Även om det inte arrangeras några egentliga festligheter under självständighetsdagen på sjukhuset, kan patienterna till exempel följa med slottsbalen på TV på avdelningarna.


Itsenäisyyspäivän kunniaksi myös sairaalassa nostetaan jälleen lippu salkoon. Lipunnosto kuuluu vahtimestareiden tehtäviin, ja sairaalassa on tapana liputtaa kaikkina virallisina liputuspäivinä. Vaikka sairaalalla ei järjestetä varsinaisia itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia, potilailla on mahdollisuus seurata esimerkiksi perinteikkäitä Linnan juhlia osastoilla televisiosta.

Julkalender: lucka 5 | Joulukalenteri: luukku 5

joulukalenteri_grafiikka_5joulukalenteri_legot_blogi3ABB och Strömberg Park har tillsammans donerat en enorm mängd lego-leksaker till centralsjukhusets barnavdelning – allt för att glädja de små så här i juletider. Syftet med donationen, som koordinerades av Lastenklinikoiden Kummit ry, var att hedra det viktiga arbete som görs för barn. Samtidigt är tanken att göra sjukhusvistelsen så behaglig som möjligt för de små patienterna. På bilden tas donationen emot av barnavdelningens avdelningsskötare Jaana Ahola samt överläkare Tarja Holm.


Keskussairaalan lastenosasto sai ABB:n ja Strömberg Parkin yhteislahjoituksena huiman määrän legoja, jotka riemastuttavat pieniä potilaita erityisesti joulun alla. Kyseessä on Lastenklinikoiden Kummit ry:n kautta tehty lahjoitus, jolla halutaan kunnioittaa lasten eteen tehdyn työn tärkeyttä. Samalla halutaan muistaa pieniä potilaita, jotta lasten sairaalassaolo tuntuisi mahdollisimman miellyttävältä. Kuvassa lahjoitusta ottavat vastaan lastenosaston osastonhoitaja Jaana Ahola sekä ylilääkäri Tarja Holm.