Keskusteluapua ja neuvoja palvelupisteeltä

Keskusteluapua ja neuvoja palvelupisteeltä

Keskussairaalan palvelupiste avattiin viime vuoden lokakuussa, ja se on jo ehtinyt vakiinnuttaa paikkansa sairaalan arjessa. Ensisijaisesti potilaille ja läheisille tarkoitetulta palvelupisteeltä saa opastusta ja tukea, kun jokin asia sairaalaan liittyen askarruttaa.

Marras- ja joulukuun aikana palvelupisteelle tuli yhteensä 642 yhteydenottoa. Palveluneuvoja Pia Lund kertoo, että tarjolla on erityisesti neuvontaa, tukea ja keskusteluapua sairauden käsittelemiseksi. Tarvittaessa asiakkaat voidaan ohjata myös potilasasiamiehen puheille.

Tavattavissa on sairaalan palveluneuvojan ja potilasasiamiehen lisäksi terveydenhuollon ammattilainen. Lisäksi palvelupisteellä päivystää sosiaalityöntekijä ja sairaalapappi sekä useita potilasjärjestöjä Vaasan seudulta.

– Palvelupisteellä sairaala tekee yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa, ja järjestöihmiset ottavat innokkaina vastaan asiakkaita keskustellakseen heidän kanssaan sairauksiin liittyvistä asioista, Lund kertoo.

Vertaistukea potilasyhdistyksiltä

Potilasjärjestöjen edustajilla on mahdollisuus keskustella potilaiden kanssa kokemuksistaan, ja siitä, miten sairauden tai vamman kanssa pääsee arjessa sinuiksi.

Esimerkiksi näkövamman kanssa voi elää normaalia elämää, mutta alku vaatii totuttelua ja uusien toimintatapojen omaksumista.

– Vertaistuen saaminen saman vamman tai sairauden kanssa eläviltä on tärkeää, ja siinä potilasjärjestöjen edustajat ovat erinomaisen hyviä, sanoo suunnittelija Lena Österholm.

Potilasyhdistyksistä mukana ovat tällä hetkellä

Palvelupisteen tarkat aikataulut voi katsoa täältä. Potilasyhdistyksille voi varata aikoja palvelupisteeltä puhelimitse numerosta 06 213 2433 tai sähköpostitse osoitteesta palvelupiste@vshp.fi. Keskustelemaan voi mennä vapaasti myös aikaa varaamatta.

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki

Servicepunkten samtalar och ger råd

Servicepunkten samtalar och ger råd

Centralsjukhusets servicepunkt öppnades i oktober och har nu hunnit bli en del av vardagen på sjukhuset. Servicepunkten är i första hand avsedd för patienter och anhöriga, och erbjuder handledning och stöd i sjukhusrelaterade ärenden.

Under november och december kontaktades servicepunkten 642 gånger. Rådgivning, stöd och samtal – det är vad servicepunkten kan erbjuda kunderna. Vid behov kan kunder också få hjälp och råd av patientombudsmannen, säger servicerådgivare Pia Lund.

Förutom sjukhusets servicerådgivare och patientombudsman kan kunden även diskutera med hälso- och sjukvårdsutbildade personer. Dessutom upprätthåller en socialarbetare, sjukhusprästen och många patientföreningar i Vasanejden en jourverksamhet vid servicepunkten.

– Genom servicepunkten samarbetar sjukhuset med olika patientföreningar, och föreningsmänniskorna är ivriga att möta kunder och diskutera med dem om frågor som berör deras sjukdomar, säger Lund.

Patientföreningar erbjuder stöd

Patientföreningarnas representanter kan diskutera med patienterna om sina egna erfarenheter och hur de har blivit du med sjukdomen eller åkomman.

Det går till exempel att leva ett normalt liv med en ögonskada, men i början kräver det tid för att bli van med att göra saker en aning annorlunda.

– Det är viktigt att få referensgruppsstöd av personer som lever med samma åkomma eller sjukdom. Det här är patientföreningarnas styrka, säger planerare Lena Österholm.

För tillfället deltar följande patientföreningar i verksamheten vid servicepunkten:

Servicepunktens öppettider finns här. Du kan beställa tid till patientföreningarna via servicepunkten per telefon (06 213 2433) eller per e-post (servicepunkten@vshp.fi). Du kan också titta in och diskutera med personalen vid servicepunkten även om du inte har beställt tid.

Text och bild: Mia-Mari Lähteenmäki

Verenkierto kuntoon verisuonikirurgian poliklinikalla

Vaasan keskussairaalan versiuonikirurgian poliklinikalla vieraillaan myös muualta. Tässä Kuopiosta vierailevat sairaanhoitajat tutustuvat ultraäänen käyttöön.

Vaasan keskussairaalassa on pitkä kokemus rutiininomaisesta nilkka-olkavarsipainemittauksesta poliklinikkakäynnin yhteydessä. Pitkä kokemus löytyy myös ultraäänen käytöstä diagnostiikassa. Mutta mitä verisuonikirurgian poliklinikalla hoidetaan – ja miten?

Verisuonikirurgian suurin potilasryhmä on alaraajojen tukkivaa valtimotautia sairastavat potilaat. Lievempänä tauti esiintyy katkokävelyoireistona, jolloin potilas joutuu kävellessään pysähtymään hapenpuutteesta johtuvat alaraajakivun vuoksi. Pelkkä katkokävely ei ole sinänsä vaarallinen asia. Suurimmalla osalla oire säilyy samanlaisena tai jopa lievittyy ajan mittaan. Yhdellä kymmenestä oireisto pahenee vähitellen. Vaikea-asteisena valtimotauti voi aiheuttaa levossa esiintyvää kipua alaraajoissa ja saattaa hoitamatta aiheuttaa varpaiden kuolion.

Alaraajojen valtimotautia epäillään oireiden ja vastaanotolla tehdyn tutkimuksen perusteella. Terveyskeskuksessa voidaan dopplerstetoskoopilla mitata nilkkapaine ja verrata sitä olkavarren paineeseen. Mikäli löydetään valtimotautiin viittaavaa, tutkitaan asia tarkemmin verisuonikirurgian poliklinikalla. Lopullinen varmuus verisuonien tilasta saadaan kuvantamismenetelmillä, joita on monenlaisia.

Tupakointi altistaa

Tärkein altistava tekijä on tupakointi. Tupakoinnin lopettaminen on aina hyödyksi taudin asteesta riippumatta. Yhdistettynä kävelyharjoitukseen, jossa pyritään pidentämään kävelymatkaa kivun sallimissa rajoissa, lieväoireinen tauti ei vaadi muita toimenpiteitä. Verenpainetaudin, diabeteksen sekä kohonneen kolesterolin hoitaminen ovat myös tärkeä osa hoitoa.

Mikäli alaraajan verenkiertoa uhkaava valtimoahtauma todetaan, edetään yleensä verisuonien varjoainekuvaukseen, jonka perusteella päätetään hoitolinja. Ahtauma voidaan joskus hoitaa myös varjoainekuvauksen yhteydessä tehtävällä pallolaajennuksella. Mikäli tämä ei ole mahdollista, potilaalle ehdotetaan yleensä ohitusleikkausta. Tuolloin ahtautunut verisuoni ohitetaan verisuonisiirteellä tai keinotekoisella verisuoniproteesilla.

Tutustumiskäyntejä myös muualta

Verisuonikirurgian poliklinikalla on myös tehtävään erikseen koulutetut sairaanhoitajat, jotka osaavat itsenäisesti tutkia verisuonitauteja sairastavia potilaita. Sairaanhoitajat huolehtivat seurantaohjelman mukaisesti tietyistä kontrollikäynneistä toimenpiteiden jälkeen ja ohjaavat tarvittaessa potilaan lääkärin vastaanotolle, jolla on kuitenkin lopullinen hoitovastuu.

Verisuonipoliklinikan toimintaa on kehitetty jo 20 vuotta Vaasassa. Nykyisen mallin on täällä aloittanut alun perin verisuonikirurgi Mikael Luther yhdessä silloisten verisuonihoitajien kanssa. Tällä hetkellä poliklinikalla toimii 2,5 sairaanhoitajaa, jotka vastaavat poliklinikan toiminnasta ja verisuonipotilaiden tutkimisesta ja hoidosta yhdessä ylilääkäri Sebastian Dahlbackan kanssa.

Pari viikkoa sitten meillä oli vierailemassa verisuonkirurgiaan erikoistuneet sairaanhoitajat Kuopion yliopistollisesta sairaalasta. He halusivat tulla tutustumaan toimintaamme, sillä he aikovat aloittaa samanlaisia hoitokäytäntöjä myös Kuopiossa.

Kahden hyvin tiiviin tutustumispäivän aikana pyrimme näyttämään kuopiolaisille meidän poliklinikkamme perusperiaatteet, toimintamallin ja hoitajien työnkuvan. Oli mukavaa tutustua kuopiolaisiin vieraisiin! Toivomme että vierailu oli antoisa ja että vieraat saivat eväitä kehittää omaa toimintaa yliopistosairaalan verisuonikirurgian poliklinikalla.

camilla_bockelman

 

Camilla Böckelman

LT, kirurgian erikoistuva lääkäri

Miksi päivystyspoliklinikalla pitää jonottaa?

ambulanssi

Toisinaan käy niin, että potilaiden on odotettava jopa tunteja päivystyspoliklinikalla. Monet kysyvät vuoroaan, ja kertovat odottaneensa jo pitkään. Pitkät odotusajat ovat harvoin riippuvaisia siitä, että henkilökunta olisi kahvitauolla. Erikoissairaanhoidon päivystyspoliklinikalla hoidetaan nimittäin ensisijaisesti niitä potilaita, joiden vaiva ei voi odottaa seuraavaan päivään.

Hoito alkaa jo potilaan saapuessa sairaalaan, sillä tulovaiheessa kokenut sairaanhoitaja tekee nopean arvion vaivan laadusta ja kiireellisyydestä. Ilmoittautumistiskillä työskentelevä hoitaja päättää siitä, mille erikoisalalle potilaan hoito kuuluu. Myöhemmin hoitaja haastattelee potilasta perusteellisemmin ja valmistelee tarvittavat tutkimukset yhteistyössä lääkärin kanssa. Sen jälkeen voi kuitenkin käydä niin, että lääkäriä ei näy tai kuulu paitsi silloin, kun hän kulkee nopeasti ohi istuakseen tietokoneen ääreen.

Lääkäri tutkii kaikki potilaat kiireellisyyden mukaan, ei saapumisjärjestyksessä. Sen vuoksi jalkakivun vuoksi päivystykseen saapuva joutuu odottamaan pidempään kuin vakavaan onnettomuuteen joutunut potilas, jonka vammat vaativat välitöntä hoitoa. Hoitajat seuraavat koko ajan potilaiden vointia, ja he raportoivat mahdollisista muutoksista lääkärille. Lääkärit ovat päivystyspoliklinikan lisäksi vastuussa osastoista, joten he vastaavat osastonhoitajien konsultaatioihin ja menevät tarvittaessa tutkimaan osastoilla olevia potilaita.

Päivystävät lääkärit vastaavat myös perusterveydenhuollon lääkärin konsultaatioihin. Usein lääkärillä on samanaikaisesti monta rautaa tulessa, ja hän huolehtii myös pienemmistä toimenpiteistä, joita päivystyspoliklinikalla tehdään. Joskus lääkäri ja potilas odottavat laboratoriokokeiden tuloksia, joiden valmistumisessa kestää. Joskus taas potilaan on pakko jonottaa esimerkiksi ultraäänitutkimukseen, jonka tekee röntgenlääkäri. Luonnollisesti myös akuuttipoliklinikalla olevien potilaiden määrä vaikuttaa jonotusaikaan.

Useimmiten on siis mahdotonta sanoa, kuinka kauan potilaan pitää vielä odottaa. Vaikka olisit seuraavana vuorossa, voi olla että ambulanssi tuo koska tahansa kiireellisemmän potilaan, jolloin odotusaika saattaa pidentyä kahdella tunnilla. Teen työssäni parhaani, ja yritän hoitaa useita potilaita samaan aikaan, jotta kaikki saisivat parhainta mahdollista hoitoa mahdollisimman nopeasti. Ja joskus on pakko pitää myös ruokatauko, jotta jaksaa tehdä töitä vielä monta tuntia, vaikka useampi potilas odottaisi vuoroaan.

Minne päivystykseen? Yhteispäivystys Vaasan sairaanhoitopiirissä

camilla_bockelman

 

Camilla Böckelman

LT, kirurgian erikoistuva lääkäri

 

Uusi purenta paransi Katjan päänsäryn

Uusi purenta paransi Katjan päänsäryn

Katja Hellmanilla ei ollut aavistustakaan, että hänen ainainen päänsärkynsä, migreeninsä ja puremisvaikeutensa johtuivat kapeasta ja kiilamaisesta purennasta.

Kaikki alkoi viisaudenhampaista, jotka eivät tahtoneet oikein puhjeta. Katja hakeutui kunnan omalle hammaslääkärille, jotta hampaat vedettäisiin pois:

– Hammaslääkäri pyysi minua puremaan hampaita yhteen ja totesi, että onpas sinulla hankala purenta. En ollut koskaan ajatellut asiaa, eikä kukaan ollut maininnut asiasta aikaisemmin.

Purentavirhe ei ollut ainoa asia, johon hammaslääkäri reagoi, sillä Katjan oirelista oli pitkä: päänsärkyä, migreeniä ja puremisvaikeuksia.

– Sairaalassa täytin useita lomakkeita, joihin minua pyydettiin merkitsemään oireeni. Jokaiseen kohtaan vastaukseksi tuli kyllä. En ollut ymmärtänyt, että niin monet terveysongelmani liittyivät purentaan.

Sattuuko se?

Keskussairaalan erikoishammaslääkärit olivat yhtä mieltä siitä, että Katjan purenta oli hankala ja että sen oikominen aikuisiässä olisi vaikeaa.

– Oikean hoitomuodon löytämiseksi otettiin mittoja ja röntgenkuvia sekä valettiin kipsimalleja. Itse mietin kuitenkin eniten sitä, sattuuko hoito. Olenko kamalan kipeä leikkausten jälkeen?

Ensimmäiseksi oikoja laittoi Katjan kitalakeen metallisen oikomiskojeen, joka kiinnitettiin yläleuan poskihampaisiin ylemmän hammasrivin leventämiseksi. Sen jälkeen oli suukirurgin vuoro leikata yläleuan sivuista, ja näin voitiin aloittaa yläleuan levittäminen.

Tuntuu haikealta jättää hyvästit. Täällä todellakin hoidetaan yksilöä, ei vain suuta toisten joukossa vaan myös ihmistä sen takana.

– Kiristin kojetta itse kaksi kertaa päivässä pienen meisselin avulla. Syöminen oli hankalaa, sillä metallinen koje muodostaa eräänlaisen hyllyn kitalakeen ja on tiellä nieltäessä. Kerran söin ravintolassa lihaa, ja syinen lihanpala tarttui puoliksi kojeeseen ja puoliksi kurkkuun. En tiennyt, tulisiko se ylös vai menisikö se alas. Paniikki iski ja Heimlichin ote kävi jo mielessä, mutta lopuksi sain yskäistyä palan pois.

Kun metallinen levityskoje otettiin pois, oli aika laittaa hammasraudat. Hammasrivien välissä kulki siksakkina ohut kuminauha.

– Puhuminen oli kamalan vaikeaa. Purin hampaita yhteen koko ajan, ja puhe oli epäselvää.

Syksyllä 2010 kirurgi siirsi Katjan leukaa eteenpäin ja siihen asennettiin titaaniruuvit. Helmikuussa 2011 oli vihdoin aika ottaa hammasraudat pois.

– Kuljin useita päiviä leveä hymy huulillani. Vihdoinkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen! Se oli todellakin ollut vaivan arvoista.

Samalla Katja sai ylä- ja alaleukaa varten niin sanotut ylläpitokojeet, jotka tehtiin tarkasti hänen hampaittensa mittojen mukaan.

– Ensin käytin niitä aktiivisesti, mutta sitten laiskistuin. Sen jälkeen saamani kojeet eivät sopineet enää ollenkaan, sillä hampaani olivat siirtyneet.

Katjan kiilamainen purenta hoidon alkuvaiheessa.

Katjan kiilamainen purenta hoidon alkuvaiheessa.

Terveysongelmat katosivat

Katjan ainainen päänsärky on nyt pelkkä muisto vain.

– Suurin osa oireistani on hävinnyt. En kanna enää laukussani Panadolia, Buranaa ja Voltarenia.

Vaasan keskussairaalan suu- ja leukakirurgian yksikön henkilöstöstä on tullut Katjalle läheinen.

– Tuntuu haikealta jättää hyvästit. Täällä todellakin hoidetaan yksilöä, ei vain suuta toisten joukossa vaan myös ihmistä sen takana.

Katjan kasvot ovat hoidon myötä muuttuneet. Leuka on oikealla paikallaan, ja hymy on leveä suorine valkoisine hampaineen.

– Kun katson vanhoja kuvia, joissa nauran, muodostuu iso osa hymystä ikenistä. Näin jälkikäteen ajateltuna hymyni ei ollut kaunis. Ehkäpä minusta nyt saa parempia kuvia, sanoo Katja nauraen.

Teksti: Charlotta Järf | Kuvat: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Nytt bett gjorde Katja frisk

Nytt bett gjorde Katja frisk

Ständig huvudvärk, migrän och problem att tugga. Katja Hellman hade ingen aning om att allt hängde ihop med hennes smala och kilformade bett.

Allt fick sin början med visdomständerna, som inte ville komma fram ordentligt. Katja sökte sig till kommunens egen tandläkare för att få tänderna utdragna:

– Tandläkaren bad mig bita ihop och konstaterade: Oj vilket besvärligt bett du har. Jag hade aldrig tänkt på det tidigare och ingen hade någonsin klagat på mina tänder.

Ett svårt bett var inte det enda tandläkaren reagerade på. Huvudvärk, migrän, problem att tugga – listan över symtom var lång. Det fick bli en remiss till Vasa centralsjukhus.

– Där fick jag fylla i flera formulär och de bad mig tänka igenom alla symtom jag har. Det var ja på varje punkt. Jag hade inte förstått att mina hälsoproblem hängde ihop med bettet.

Gör det ont?

Centralsjukhusets tandspecialister var överens om att Katja hade ett svårt bett, som skulle bli svårt att korrigera i vuxen ålder.

– Mått och röntgenbilder togs och gipsmodeller göts, för att fastslå vårdalternativen. Det som jag själv mest undrade över var: Kommer det att göra ont? Kommer jag att vara jättesjuk efter operationerna?

Vid det första ingreppet satte tandregleraren in en metallapparat i Katjas gom, som fästes i överkäkens kindtänder, för att bredda den övre tandraden. Därefter var det munkirurgens tur att operera överkäkens sidoområden och breddningen av överkäken kunde inledas.

Här vårdar de faktiskt individen, inte en mun i mängden, utan faktiskt också personen bakom.

– Jag fick spänna anordningen själv två gånger om dagen med en liten mejsel. Det var svårt att äta, för metallplattan formar en slags hylla uppe i gommen som är i vägen då man sväljer. En gång på restaurang åt jag trådigt kött som fastnade till hälften i apparaten och till hälften i strupen. Jag visste inte om det skulle komma upp eller ner. Jag fick panik och tänkte nu blir det Heimlich-metoden. Till sist fick jag ändå krafter att hosta upp biten.

När utbreddaren togs ut var det dags för tandställning, med gummiband som gick som sicksack mellan tandraderna.

– Det var hemskt då man skulle prata. Man bet ju ihop hela tiden och fick inte ut orden ordentligt.

Hösten 2010 fick Katja sin käke framskjuten av kirurgen och titanskruvar sattes in. I februari 2011 var det äntligen dags att ta bort tandställningen.

– I flera dagar gick jag omkring med ett enormt leende, äntligen efter alla dessa år! Det hade verkligen varit värt besväret. Samtidigt fick Katja en så kallad retentionsapparat i övre och undre käken, gjord enligt måtten på hennes tänder.

– Först var jag aktiv men sedan började jag fuska. Retentionsapparaten jag fick då passar inte alls mera, eftersom mina tänder rört på sig.

Katjas kilformade bett i begynnelsen av vården.

Katjas kilformade bett i begynnelsen av vården.

Hälsoproblemen gick upp i rök

Katjas huvudvärk är nu ett minne blott.

– Om jag går igenom listan över symtom i dag är största delen borta. Jag springer inte omkring med Panadol, Burana och Voltaren längre i väskan.

Katja upplever att hon fått en nära relation till personalen på mun- och käkkirurgienheten på Vasa centralsjukhus.

– Det känns vemodigt att lämna dem. Här vårdar de faktiskt individen, inte en mun i mängden, utan faktiskt också personen bakom.

Katjas ansikte är nu förändrat. Hakan sitter på rätt ställe, leendet lyser brett med raka fina vita tänder.

– När jag tittar på gamla foton där jag skrattar, utgör tandköttet en stor del av leendet. Det där var inte snyggt tänker man nu efteråt. Kanske jag gör mig bättre på bild idag, säger Katja med ett skratt.

Text: Charlotta Järf | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.

Unikoulussa oppii Nukkumatin herraksi

kotikäynti_unikoulu

Unettomuus tappaa elämänilon – on kidutusta, kun ei saa nukuttua kunnolla, sanoo psykiatrian sairaanhoitaja Malin Knip. Hän on usean vuoden ajan pitänyt unikoulua Vaasan keskussairaalan psykiatrian yksikössä.

– Oli turhauttavaa, kun en voinut tehdä muuta kuin antaa unitabletteja. Halusin näyttää, että jokainen voi itse vaikuttaa uneensa eikä pillereiden armoille tarvitse jäädä, kertoo psykiatrian sairaanhoitaja Malin Knip.

Psykiatrian potilaille tarkoitetussa unikoulussa Knip perehdyttää unen fysiologiaan. Kun saa tietoa unesta ja sen luonteesta, oppivat useimmat nukkumaan paremmin, tuumii Knip.

Älä jää unijunasta

Jos nukahtaminen illalla tuottaa vaikeuksia, on tärkeää, että nukkumaan menee vasta, kun väsymys iskee.

Unijuna tulee uudelleen noin 1,5–2 tunnin välein. Jos unijuna on jättänyt, on puuhailtava jotain, kunnes uusi juna saapuu.

– Minulla on tapana kutsua sitä unijunaan hyppäämiseksi. Ongelmana on, että monet istuvat katsomassa tv:tä, kun väsymys iskee. Silmäluomet tuntuvat raskailta, haukotuttaa ja ehkä torkahdetaan. Elokuvan haluaa kuitenkin katsoa loppuun eikä välitä kehon signaaleista. Hetken päästä väsymys menee ohi, ja sitten onkin paljon vaikeampi nukahtaa. On hypättävä unijunan kyytiin, kun se tulee asemalle.

Unijuna tulee uudelleen noin 1,5–2 tunnin välein. Jos unijuna on jättänyt, on puuhailtava jotain, kunnes uusi juna saapuu.

– Itseään ei voi pakottaa nukkumaan – silloin siitä tulee aktiivinen prosessi, joka aktivoi valvekeskuksen. Paras ase unettomuuteen on välinpitämättömyys.

Laita ajatukset pöytälaatikkoon

Unettomuuden määritelmä:

  • Makaat valveilla kauemmin kuin 30 minuuttia ennen nukahtamista
  • Valvot yöaikaan kauemmin kuin 45 minuuttia
  • Heräät useammin kuin 5 kertaa yössä.
  • Nukkumisaikasi on vähentynyt 20 prosentilla

Liian vähäinen uni aiheuttaa

  • väsymystä
  • näköhäiriöitä
  • muistikatkoja
  • keskittymisvaikeuksia
  • ahdistuneisuutta
  • hermostuneisuutta
  • infektioherkkyyttä

Stressi, ahdistus ja masennus aiheuttavat unettomuutta. Ajatukset pyörivät ympyrää ja stressihormonit jylläävät. Uneen ja nukahtamiseen vaikuttaa paljon se, miten tunnit ennen makuullepanoa käytetään. On rauhoituttava ja valmistauduttava unen tuloon.

– Mieltä painavat ajatukset ja ongelmat voi hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa kirjoittaa paperille. Ongelmat laitetaan sen jälkeen pöytälaatikkoon ja unohdetaan. Jos sinun on välttämättä riideltävä – älä tee sitä nukkumaanmenon aikaan, vaan muutama tunti ennen, sillä stressihormonit ampaisevat korkeuksiin.

Liikunta tunnetusti vähentää stressiä ja parantaa unen laatua. Säännöllisen liikunnan lisäksi Knip suosittelee tekemään rentoutumisharjoituksia iltaisin. Juuri ennen nukkumaanmenoa on kuitenkin vältettävä kaikenlaista fyysistä toimintaa.

– Kuuntele rauhallista musiikkia, ota kylpy ja vähennä valaistusta muutama tunti ennen nukkumaanmenoa. Pimeys nimittäin lisää unihormoni melatoniinin tuotantoa.

Jotta ruumis tuottaisi melatoniinia yöaikaan, on sen saatava riittävästi auringonvaloa päiväsaikaan. Ruumis tarvitsee selvän eron päivän ja yön välille.

– Kaikki voivat saada reseptittömän annoksen melatoniinia tulemalla auringonvaloon aikaisin joka päivä ja pitämällä makuuhuoneen riittävän pimeänä öisin. Sanotaan, että unettomuus tuli sähkön mukana ja keinotekoinen valo todellakin kääntää luonnollisen vuorokausirytmin päälaelleen.

Unen temppeli

Makuuhuone on unen temppeli, ja se on rauhoitettava kaikelta työltä ja opiskelulta. Raitis ilma ja viileä lämpötila parantavat unen laatua. On myös teorioita, joiden mukaan sähköiset laitteet voivat häiritä unta.

Jos olet herkkä kofeiinille, on sinun vältettävä kahvin juomista kello 16 jälkeen.

– Jos sinulla on kuorsaava vuodekumppani, älä arkaile nukkumista eri huoneessa, toteaa Knip.

Sokeria, suolaa ja vaikeasti sulavaa ruokaa ei kannata ahtaa itseensä ennen nukkumaanmenoa, sillä niillä on virkistävä vaikutus, aivan kuten kofeiinilla. Kofeiinin puoliintumisaika on 6–8 tuntia eli sen verran menee aikaa, ennen kuin puolet kofeiinista on hävinnyt ruumiista.

– Kofeiini tekee erityisesti syvästä unesta pinnallista. Jos olet herkkä kofeiinille, on sinun vältettävä kahvin juomista kello 16 jälkeen, aivan kuten virvoitusjuomien ja teen, jotka myös sisältävät kofeiinia.

Jos uni ei ole tullakseen, ei kannata jäädä makaamaan ja odottamaan unen tuloa tuntikaupalla.

– Nouse istumaan, laita valot päälle, lue kirjaa, katso tv:tä tai tee käsitöitä ja odota, kunnes unijuna jälleen tulee. Myös se, joka herää keskellä yötä tai erittäin aikaisin, voi tehdä näin.

Univaihe 1:
Erittäin kevyt uni
Univaihe 2:
Kevyt uni
Univaihe 3:
Syvä uni
Univaihe 4:
Erittäin syvä uni
Univaihe 5:
REM-uni
Unenomaisia tunteita putoamisesta ja äänten kuulemisesta. Kestää noin 20 minuuttia. Nopeasti ohimenevä vaihe. Antaa parhaimman levon ruumiille.Alkoholi ja kofeiini vaikuttavat kielteisesti syvään uneen. Kestää noin 20–30 minuuttia ja pitenee aamuyötä kohti.Eniten unia tässä vaiheessa.Viidennen vaiheen jälkeen tapahtuu lyhyt herääminen ennen kuin uusi kierto käynnistyy

Teksti: Charlotta Järf | Kuva: Jaakko Kuivamäki

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 2/2011.

Kärsitkö sinäkin unettomuudesta? Aloitamme unikoulun sairaalan blogissa vuoden 2015 alussa. Pysy kuulolla!

Sömnskolan gör dig till chef över John Blund

kotikäynti_unikoulu

Sömnlöshet dödar en människas livsglädje – det är tortyr att inte kunna sova ordentligt, säger psykiatriska sjukskötaren Malin Knip. Sedan flera år tillbaka håller hon sömnskola på Vasa centralsjukhus psykiatriska enhet.

– Det var frustrerande att inte kunna göra annat än ge sömntabletter. Jag ville visa att man själv kan påverka sin sömn och att man inte är utlämnad till piller, säger psykiatriska sjukskötaren Malin Knip.

I sömnskolan, som är tänkt för de psykiatriska patienterna, lär Malin ut sömnens fysiologi. Genom att få kunskap om sömnen och dess natur kan de flesta människor lära sig att sova bättre, menar Knip.

Missa inte sömntåget

För den som har svårt att somna in om kvällarna är en viktig regel att gå och lägga sig först när tröttheten slår till.

Sömntåget kommer på nytt igen med cirka 1,5 till 2 timmars intervaller. Den som missat ett tåg får sysselsätta sig med någonting annat tills ett nytt anländer.

– Jag brukar kalla det att hoppa på sömntåget. Problemet är att många sitter uppe framför tv:n när tröttheten kommer. Ögonlocken börjar kännas tunga, man gäspar och dåsar kanske till. Men man vill se filmen till slut och ignorerar kroppens signaler. Efter ett tag går tröttheten över och då är det mycket svårare att somna. Det gäller att hoppa på sömntåget när det stannar vid stationen.

Sömntåget kommer på nytt igen med cirka 1,5 till 2 timmars intervaller. Den som missat ett tåg får sysselsätta sig med någonting annat tills ett nytt anländer.

– Det går inte att tvinga sig att sova – då blir det en aktiv process vilket aktiverar vakenhetscentrum. Det bästa vapnet mot sömnlöshet är likgiltighet.

Sätt tankarna i byrålådan

Kriterier för insomnia:

  • Ligger vaken längre än 30 minuter innan du somnar
  • Vaken nattetid mer än 45 minuter
  • Fler än fem uppvaknanden
  • Totala sömntiden minskad med 20 procent

Tecken på för lite sömn

  • dåsighet
  • försämrad syn
  • minnesluckor
  • koncentrationssvårigheter
  • ångest
  • nervositet
  • infektionskänslighet.

Stress, ångest och nedstämdhet är en orsak till att många har svårt att somna. Tankarna snurrar och kroppen fylls av höga nivåer av stresshormon. Sömnen och insomnandet påverkas mycket av hur timmarna innan läggdags ser ut. Det gäller att trappa ner och förbereda sig för sömnen.

– I god tid innan läggdags kan man skriva ner de jobbiga tankarna och problemen på papper. Sedan stuvar man undan problemen i byrålådan för natten. Och om du nödvändigtvis måste gräla – gör det inte innan läggdags, utan några timmar innan. Annars skjuter stresshormonet i höjden.

Motion har en erkänd förmåga att avleda stress och medverkar också till en god sömn. Förutom att röra på sig regelbundet rekommenderar Knip också avslappningsövningar på kvällen. Just innan läggdags ska dock all fysisk aktivitet undvikas.

– Lyssna till lugn musik, ta gärna ett bad och dämpa belysningen några timmar innan läggdags. Mörker lockar nämligen fram sömnhormonet melatonin.

För att kroppen ska producera melatonin nattetid, krävs det att den får tillräckligt med solljus om dagen. Kroppen behöver en tydlig skillnad mellan dag och natt.

– Alla kan receptfritt få en dos melatonin genom att komma ut i solljuset tidigt varje dag och ha tillräckligt mörkt i sovrummet nattetid. Det sägs att sömnlösheten kom med elektriciteten och det konstgjorda ljuset vänder verkligen upp och ner på det naturliga dygnet.

Sömnens tempel

Sovrummet är sömnens tempel och ska fredas från arbete och studier. Frisk luft och svalare temperatur förbättrar sömnkvaliteten. Det finns också teorier om att elektrisk apparatur kan störa sömnen.

Koffeinet gör speciellt den djupa sömnen ytlig. För den som är känslig gäller det att undvika kaffedrycker efter klockan 16

– Den som har en snarkande partner ska inte heller vara rädd för att sova i olika rum, konstaterar Malin.

Socker, salt och svårsmält mat är det ingen god idé att stoppa i sig innan läggdags eftersom det har en uppiggande effekt, precis som koffein. Koffein har en halveringstid på sex till åtta timmar, vilket är den tid det tar innan halva mängden koffein har försvunnit ur kroppen.
– Koffeinet gör speciellt den djupa sömnen ytlig. För den som är känslig gäller det att undvika kaffedrycker efter klockan 16 precis som läskedrycker och te som innehåller koffein.

Om sömnen fortsätter lysa med sin frånvaro är det ingen idé att ligga vaken och vänta i timtal.

– Sätt dig upp, tänd belysningen, läs en bok, titta på tv eller handarbeta och vänta tills sömntåget kommer igen. Den som vaknar mitt i natten eller väldigt tidigt kan göra samma sak.

Sömnstadie 1:
Mycket lätt sömn
Sömnstadie 2:
Lätt sömn
Sömnstadie 3:
Djup sömn
Sömnstadie 4:
Mycket djup sömn
Sömnstadie 5:
REM-sömn
Drömliknande känslor av att falla och höra röster. Varar cirka 20 minuter. Ett stadie som passerar snabbt. Ger den bästa kroppsliga återhämtningen.Alkohol och koffein påverkar den djupa sömnen negativt. Varar cirka 20-30 minuter och blir längre mot morgonnatten.Flest drömmar i detta stadie.Efter stadie 5 sker ett kort
uppvaknande, innan en
ny cykel tar vid.

Text: Charlotta Järf | Bild: Jaakko Kuivamäki

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 2/2011.

Lider du också av sömnlöshet? I början av 2015 startar sömnskolan också i sjukhusets blogg. Håll ett öga på det!

Suojaudu kausi-influenssalta – ota rokote

Suojaudu influenssalta ottamalla rokote

Influenssakausi on pian taas täällä. Paras tapa suojautua epidemialta on ottaa influenssarokote. Influenssakausi sijoittuu tavallisesti alkuvuoteen, tammi-maaliskuuhun, joten nyt on hyvä aika ottaa rokote. Rokotteen antama suojavaikutus alkaa pari viikkoa rokotuksen jälkeen, ja vaikutus kestää noin vuoden. Rokotuksen voi käydä ottamassa omalta terveysasemalta tai alueen terveyskeskuksesta.

Kausi-influenssa on tavallisimmin A- ja B-virusten aiheuttama hengitystietulehdus, johon sairastuu Suomessa vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä. Valtaosa influenssaan sairastuneista paranee kotihoidossa. Rokotuksen ottamista suositellaan kuitenkin erityisesti yli 65-vuotiaille, raskaana oleville, pienille lapsille ja sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluville, sillä heille influenssa voi aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Vanhuksilla ja pienillä lapsilla sekä joitakin perustauteja sairastavilla influenssa saattaa nimittäin johtaa jälkitauteihin (korvatulehdus, keuhkokuume) ja sairaalahoitoon. Jotkut potilaista saattavat menehtyä influenssaan.

Kuulutko kohderyhmään?

Rokotuksen kohderyhmään kuuluvat:

  • 65 vuotta täyttäneet
  • Raskaana olevat
  • 6-35 kuukauden ikäiset lapset
  • Varusmiespalvelukseen astuvat
  • Sairauden tai hoidon vuoksi kohonneen riskin omaavat
    • Kroonisen sydänsairauden, keuhkosairauden tai diabeteksen vuoksi säännöllisessä lääkärin hoidossa olevat potilaat
    • Munuaisten vajaatoimintaa sairastavat henkilöt
    • Potilaat, joiden sairastama tauti tai taudin hoito heikentää vastustuskykyä
    • Potilaat, jotka saavat kortisonikorvaushoitoa tai sairastavat immuunivajavuutta
  • Vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset

Minkälainen rokote on?

Influenssarokote luodaan joka vuosi todennäköisimmin influenssaa aiheuttavista viruskannoista. Viruskannat valitsee maailman terveysjärjestö WHO. Rokotteet eivät sisällä eläviä viruksia, joten ne eivät voi aiheuttaa influenssaa. Joillakin rokotuksen ottaneilla saattaa esiintyä lihaskipua tai kuumeista oloa, mutta nämä oireet eivät ole influenssaa. Rokotteen aiheuttamat sivuoireet häviävät parissa päivässä.

Influenssarokote suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta, mutta ei tavalliselta nuhakuumeelta. Rokotteen teho on yksilöllistä. Terveillä työikäisillä rokotteen antama suoja on 70–80 prosentin luokkaa, lapsilla 70–90 prosenttia ja ikääntyneillä noin 50 prosenttia. Suurin osa rokotetuista siis välttyy influenssalta. Mikäli rokotuksesta huolimatta sairastuu influenssaan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa.

Miten influenssan leviämistä voi ehkäistä?

Influenssa leviää tehokkaasti ahtaissa tiloissa, kouluissa, työpaikoilla ja julkisissa liikennevälineissä. Influenssaan sairastunut erittää virusta hengitysteihinsä, ja tartunta voi levitä toiseen henkilöön yskimisen tai käsien välityksellä. Influenssatartuntoja voi ehkäistä hyvällä yskimis- ja käsihygienialla sekä pysymällä sairaana kotona.

Influenssan tyypillisiä ensimmäisiä oireita ovat korkea kuume ja siihen liittyvä lihaskipu, päänsärky ja huonovointisuus. Myöhempiä oireita ovat yskä, kurkkukipu, nuha ja nenän tukkoisuus, jotka ilmaantuvat kuumeen laskettua. Myöhemmät oireet ovat samoja kuin tavallisessa nuhakuumeessa. Lapsilla saattaa tavallisten oireiden lisäksi esiintyä maha- ja suolisto-oireita.

Tartunnan voi saada myös oireettomalta henkilöltä, sillä tartunnan saanut henkilö voi tartuttaa ympärillään olevia päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus on korkeimmillaan kolmen ensimmäisen sairauspäivän ajan, ja se kestää noin viikon, jonka aikana virus yleensä häviää. Tiesitkö tätä influenssasta?

Lisätietoa influenssasta ja rokotuksista: http://www.thl.fi, http://www.terveyskirjasto.fi

 

Skydda dig mot säsongsinfluensa – vaccinera dig

Skydda dig mot säsongsinfluensaInfluensaperioden lurar bakom knuten. Det bästa skyddet mot epidemin är att vaccinera sig. Vanligtvis infaller influensaperioden i början av året, januari–mars, så nu är det dags för vaccinationerna att komma i gång. Effekten av vaccinet når sin maximala effekt efter ungefär två veckor, varefter det är i kraft i cirka ett år. Vaccinationen kan tas på den egna hälsostationen eller på traktens hälsocentral.

Säsongsinfluensan som oftast förorsakas av A- och B-virus gör att cirka en halv miljon finländare insjuknar i luftvägsinflammation varje år. Majoriteten av dem som insjuknar i influensan tillfrisknar med hemvård. Men framförallt personer som fyllt 65 år, gravida, små barn och personer som hör till riskgrupper på grund av sjukdom bör vaccinera sig, eftersom de löper risk att insjukna i en allvarlig influensa. Hos äldre personer och små barn samt hos personer med vissa sjukdomar kan influensan nämligen leda till komplikationer (öroninflammation, lunginflammation), sjukhusvård och i värsta fall kan patienten avlida.

Hör du till målgruppen?

Vaccination rekommenderas för följande grupper:

  • Alla som fyllt 65 år
  • Gravida
  • Alla barn i åldern 6–35 månader
  • Värnpliktiga män och kvinnor som tjänstgör frivilligt
  • Personer som på grund av sjukdom eller vård har en förhöjd risk att insjukna
    • Patienter i behov av regelbunden läkarvård på grund av kronisk hjärtsjukdom, lungsjukdom eller diabetes
    • Personer med njursvikt
    • Patienter med en sjukdom eller behandling som försämrar motståndskraften
    • Patienter som genomgår behandling med kortikosteroider eller immunsupprimerande behandling
  • Närstående till personer som löper risk att insjukna i allvarlig influensa
  • Social- och hälsovårdspersonal

Vad består vaccinet av?

Varje år skapar man ett influensavaccin av de virusstammar som sannolikast kommer att förorsaka ifrågavarande års influensa. Virusstammarna utses av Världshälsoorganisationen WHO. I och med att vaccinet inte innehåller några levande virus så kan det inte förorsaka influensa. En liten del av dem som vaccinerats kan få muskelvärk eller feber, men dessa symtom är inte influensa. Biverkningarna av vaccinet avklingar inom ett par dagar.

Influensavaccinet skyddar mot influensan och dess komplikationer, men inte mot vanlig förkylning Effekten av vaccinet varierar från individ till individ. Hos friska arbetsföra personer förebygger vaccinet 70–80 procent av influensafallen, hos barn 70–90 procent av fallen och hos äldre cirka 50 procent av fallen. Majoriteten av de vaccinerade får inte influensa. Om den vaccinerade ändå drabbas av influensa är sjukdomen i allmänhet lindrigare och tillfrisknandet sker snabbare.

Hur förebygga spridningen av influensa?

Influensan sprids effektivt i trånga utrymmen, såsom skolor, arbetsplatser och kollektivtrafik. Den som insjuknat utsöndrar viruset i andningsvägarna och infektionen kan sprida sig till andra människor genom hostningar eller via händerna. Spridningen av influensan kan förebyggas med en bra host- och handhygien samt genom att stanna hemma då man är sjuk.

De typiska, första symtomen vid influensa är hög feber, muskelvärk, huvudvärk och illamående. Då febern har gått ner tillkommer hosta, halsont, snuva och nästäppa. De senare symtomen är de samma som vid en vanlig förkylning. Barn kan förutom av de vanliga symtomen även få mag- och tarmsymtom.

Influensan kan även fås av en symtomfri person, eftersom den som smittats kan sprida smittan en dag innan symtomen märks. Smittsamheten är högst under de tre första sjukdomsdagarna och varar i cirka en vecka, varefter viruset i allmänhet försvinner.

Visste du detta om influensa?

Tilläggsinformation om influensan och vaccinationer: www.thl.fi, www.terveyskirjasto.fi