Tunnetko tämän tyypin? Me tunnemme!

raskaustyyppi_B_pieni

Maailman diabetespäivää on viettty vuodesta 1991 alkaen joka vuosi 14.11., insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivänä. Tavoitteena on maailmanlaajuisesti kiinnittää huomiota diabetekseen ja lisätä tietoutta, lisäksi kyseessä on myös diabeteksen kanssa elävien juhlapäivä. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO.

Tänä vuonna halutaan erityisesti kiinnittää huomiota ja tehdä tunnetuksi raskausdiabetesta. Lue lisää aiheesta ja tee diabeteksen riskitesti:

http://www.diabetes.fi/tyyppi2/raskausdiabetes

Päivän kunniaksi paikalliset diabetesyhdistykset, hoitoyksiköt, apteekit, terveysalan oppilaitokset ja muut mahdolliset yhteistyötahot järjestävät erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia. Ohessa lista kampanjaan osallistuvista apteekeista ja diabetesyhdistyksistä:

http://www.diabetes.fi/tyyppi2/kampanjan_tukijat_tekijat_ja_materiaalit

 

raskaustyyppi_C_pieni

Teksti: Annemari Käräjämäki | Kuvat: Diabetesliitto

Sähköiset järjestelmät säästävät paperia

Vaasan keskussairaalan yhteispäivystyksessä on vähennetty paperin kulutusta huomattavasti lokakuun alusta, sillä kaikkia potilastietoja ei enää entiseen tapaan tulosteta arkistoon. Paperitulosteet ovat viime vuosien aikana korvautuneet sähköisillä järjestelmillä, sillä esimerkiksi elektroniset lähetteet ja Nettilab ovat vähentäneet tulostamista.

Potilastietojärjestelmän ja sähköisten palveluiden kehittyminen parantavat potilastietojen ajantasaisuutta. Papereiden tulostaminen ja järjesteleminen ovat aiemmin vaatineet myös enemmän työaikaa.
– Sähköistyminen helpottaa potilastietojen päivittämistä, sillä tiedot löytyvät yhdestä paikasta, ja kaikki päivitykset näkyvät heti muille käyttäjille, osastonhoitaja Tanja Roivainen luettelee paperittomuuden etuja.

Potilastietojärjestelmän ja sähköisten palveluiden kehittyminen parantavat potilastietojen ajantasaisuutta.

Vaikka kaikkia asioita ei voida vielä hoitaa sähköisesti, säästetään jo nyt Roivaisen mukaan valtavat määrät paperia, sillä potilaskertomukset saattavat olla kymmenien sivujen mittaisia.
– Paperitulosteita otetaan kuitenkin edelleen potilaan hoidon kannalta välttämättömissä tilanteissa. Lisäksi potilastietoja haetaan potilasasiakirja-arkistosta erityisen tarpeen niin vaatiessa.
– Yleensä tarvittavat tulosteet liittyvät leikkaushoitoon, mutta myös ensihoidon tiedot annetaan paperilla, koska ensihoidolla ei ole vielä käytössä sähköistä järjestelmää, Roivainen kertoo.

Paperin säästämisen takana on pyrkimys ympäristöystävällisempään toimintatapaan, josta linjataan myös Vaasan keskussairaalan ympäristöraportissa. Sairaalan toiminnassa ympäristövastuu merkitsee ennen kaikkea ympäristön kannalta myönteisten toimintojen edistämistä, toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten karsimista, ympäristölle haitallisten vaikutusten vähentämistä, energian säästämistä ja ympäristölainsäädännön noudattamista toiminnassa.

Teksti: Mia-Mari Lähteenmäki | Kuva: Katja Lösönen

Tervetuloa tutustumaan synnytysyksikköön

Avoimet_ovet_synnytysyksikkoon

Osastonhoitaja Margit Tuovinen toivottaa kaikki tervetulleiksi tutustumaan synnytysosaston toimintaan.

Vaasan keskussairaalan synnytysyksikössä järjestetään lauantaina 18.10. avointen ovien päivä osana kansainvälistä imetysviikkoa. Vieraat pääsevät päivän aikana tutustumaan muun muassa synnytyssaliin. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet.

Päivä alkaa avoimella osuudella keskussairaalan päärakennuksen aulan infopisteellä (A-rakennuksen 1. kerros), jossa vierailla on mahdollisuus keskustella kätilöiden kanssa. Tarjolla on myös aiheeseen liittyviä esitteitä. Halukkaat pääsevät tutustumaan synnytysyksikköön opastetulla kierroksella, jossa kurkistetaan synnytyssaliin ja synnyttäneiden vuodeosastolle.

Synnytyssalin osastonhoitajan Hannele Rytylän ja synnytys- ja naistentautien osaston osastonhoitajan Margit Tuovisen mukaan avointen ovien päivän ja imetysviikon tarkoituksena on lisätä tietoisuutta imettämisestä.

­– Imettämiseen pitää sitoutua, ja sitä pitää mielen tasolla prosessoida jo ennen synnytystä, jotta se sujuisi mahdollisimman mutkattomasti alusta lähtien.

­– Avointen ovien päivänä on mahdollista saada lisätietoa ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin, Tuovinen tiivistää.

Vauvamyönteisessä Vaasan keskussairaalassa kannustetaan imettämiseen, sillä rintamaidolla on tutkimusten mukaan positiivisia terveysvaikutuksia. Lisäksi imettäminen laskee äidin stressitasoa, ja ihokontakti parantaa äidin ja lapsen vuorovaikutusta. Synnytysyksikön avointen ovien päivä on osa kansainvälistä imetysviikkoa, jonka järjestää World Alliance for Breastfeeding Action. Suomessa imetysviikkoa vietetään 13.­–19.10.2014.

Avoimet ovet Vaasan keskussairaalan synnytysyksikköön lauantaina 18.10.2014 klo 10–13 A-rakennuksessa.

Välkommen att bekanta dig med förlossningsenheten

Avdelningsskötare Margit Tuovinen hälsar alla välkomna att bekanta sig med verksamheten på förlossningsavdelningen.

Avdelningsskötare Margit Tuovinen hälsar alla välkomna att bekanta sig med verksamheten på förlossningsavdelningen.

På lördag 18.10 håller Vasa centralsjukhus förlossningsenhet öppet hus för att uppmärksamma den internationella amningsveckan. Under dagen får besökarna bekanta sig med bland annat förlossningssalen. Alla intresserade är välkomna med.

I början av dagen finns barnmorskor tillgängliga och svarar på besökarnas frågor vid centralsjukhusets informationspunkt i entrén (A-byggnaden, 1:a vån.). Dessutom delas det ut informativa broschyrer. De som vill kan också delta i en rundtur på förlossningsenheten, där man tittar in i förlossningssalen och på BB-avdelningen.

Genom att ordna öppet hus och lyfta fram amningsveckan vill förlossningsenheten främja medvetenheten om amning, uppger avdelningsskötarna Hannele Rytylä på förlossningssalen och Margit Tuovinen på BB- och gynekologiska avdelningen.

– Amning är något mamman bör förbinda sig till och mentalt förbereda sig på redan innan förlossningen, för att amningen ska löpa så smidigt som möjligt redan från första början.

– Under öppet hus-dagen kan du få tilläggsinformation och svar på frågor som du gått och funderat på, säger Tuovinen.

Vasa centralsjukhus är ett babyvänligt sjukhus och uppmuntrar till amning, eftersom bröstmjölk enligt forskningsrön har positiva hälsoeffekter. Dessutom sänker amningen stressnivån hos mamman, och hudkontakten främjar växelverkan mellan mamman och barnet. Förlossningsenhetens öppna hus är en del av den internationella amningsveckan som arrangeras av World Alliance for Breastfeeding Action. I Finland firas amningsveckan 13­–19.10.2014.

Öppet hus  i Vasa centralsjukhus förlossningsenhet på lördag 18.10.2014 kl. 10–13 i A-byggnaden.

Vauvamyönteinen Vaasa

vauvamyönteinen_vaasa

Imetys ei ole pelkkää vauvan ruokkimista. Sillä edistetään myös vauvan ja äidin terveyttä, koska heidän välilleen muodostuu yhteys ihokontaktin avulla. Vauvamyönteisessä Vaasan keskussairaalassa äitejä autetaan aktiivisesti pääsemään vauhtiin imettämisen kanssa.

Vaasan keskussairaala on aina ollut vauvamyönteinen sairaala, ja viime vuodesta lähtien myös virallinen sertifikaatti todistaa sen. Baby Friendly -sertifikaatin saaneena keskussairaala on sitoutunut edistämään ja tukemaan lasten imettämistä.

– Olemme itse asiassa panostaneet imetyksen tukemiseen jo 1990-luvun alusta lähtien, vaikka haimme sertifikaattia vasta nyt. Vuosien varrella olemme kouluttaneet henkilökuntaamme ja osallistuneet monenlaisiin yhteistyöprojekteihin tarkoituksenamme edistää vauvojen imettämistä ja sitä kautta koko perheen hyvinvointia, kertoo synnyttäneiden vuodeosaston osastonhoitaja Margit Tuovinen.

Imetystä halutaan suosia, koska se edistää sekä äidin että vauvan terveyttä. Tällä hetkellä tavoitteena on, että lapset pärjäisivät pelkällä rintaruokinnalla puolivuotiaaksi asti. Toistaiseksi siihen tavoitteeseen yltää suomalaisista äideistä vain vajaa prosentti.

Vauva määrää imetyksen tahdin

Vauvamyönteinen sairaala

  • Kansainvälinen vauvamyönteisyysohjelma edistää ja tukee imettämistä.
  • Vaasan keskussairaala haki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta vauvamyönteisyydestä kertovaa sertifikaattia ja sai sen viime vuonna.
  • Tällä hetkellä ainoastaan Vaasan keskussairaalalla ja Helsingin Kätilöopistolla on voimassa olevat sertifikaatit.
  • Vaasan keskussairaalassa syntyy keskimäärin neljä vauvaa joka päivä, vuonna 2013 syntyi yhteensä 1 378 uutta pientä ihmistä.

– Vauvamyönteisyysohjelmaan kuuluu oleellisesti perhekeskeisyyden sekä lapsen ja vanhempien välisen yhteyden edistäminen. Siihen pyritään esimerkiksi ympärivuorokautisella vierihoidolla ja ihokontaktin suosimisella, apulaisosastonhoitaja Sirkka Töyli sanoo.

Synnyttäneiden vuodeosaston työtapaa muutettiin 2000-luvun alussa omahoitajakeskeiseksi, ja silloin myös lastenhoitajat koulutettiin opastamaan imetysasioissa. Vuodesta 2005 lähtien osastolla ei ole ollut erillistä lastenhuonetta. Lastenhuoneen poistuminen lisäsi luonnollisesti ympärivuorokautista vierihoitoa ja imetystä lapsen tahdin mukaan, mikä puolestaan on parantanut maitotilastoja.

– Lapsentahtisen, eli lapsen antamien signaalien mukaisen imetyksen lisääntyminen on vähentänyt ratkaisevasti maidon pakkautumista rintoihin ja rinnanpäiden rikkoutumista, kehuu Tuovinen.

– Suurin osa äideistä on tyytyväisiä ympärivuorokautiseen vierihoitoon, jossa voi rauhassa opetella yhteiseloa vauvan kanssa ja jossa apu on tarvittaessa vain napin painalluksen päässä.

Yhtenäiset käytännöt äitien apuna

Vauvamyönteisyyteen kuuluu, että äitejä autetaan varhaisimetyksessä jo synnytyssalissa. Lisäksi imetystä tuetaan myös äitiyspoliklinikalla, synnytysosastolla ja keskolassa. Keskussairaalassa toimii myös ilmainen imetyspoliklinikka, josta tuoreet äidit saavat apua imetyspulmiin.

– Teemme myös yhteistyötä neuvoloiden sekä muiden lähialueiden synnytyssairaaloiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on, että samoja vauvamyönteisyyden periaatteita noudatetaan kaikissa äitejä ja vauvoja hoitavissa yksiköissä, kertoo imetyskoordinaattori Susanne Strömfors.

Teksti: Johanna Haveri | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 2/2014.

Babyvänliga Vasa

vauvamyönteinen_vaasa

Amning handlar inte bara om att mata babyn. Amning främjar även barnets och mammans hälsa eftersom de knyter an till varandra via hudkontakt. På babyvänliga Vasa centralsjukhus får mödrarna aktiv hjälp med att komma igång med amningen.

Vasa centralsjukhus har alltid varit ett babyvänligt sjukhus, vilket sedan i fjol även bevisas av ett officiellt certifikat. Via Baby Friendly-certifikatet har centralsjukhuset förbundit sig till att främja och stödja amning av barn.

– I själva verket har vi satsat på amning sedan början av 1990-talet, fast vi skaffade certifikatet först nu. Under årens lopp har vi utbildat vår personal och deltagit i många projekt med målet att främja amning och därmed hela familjens välmåga, säger Margit Tuovinen, avdelningsskötare på BB-avdelningen.

Amningen är bra för både mammans och babyns hälsa och därför ska den främjas. Målet just nu är att barnen ska klara sig på enbart modersmjölk tills de är sex månader gamla. Hittills når bara en knapp procent av de finländska mammorna det målet.

Babyn bestämmer takten

Ett babyvänligt sjukhus

  • Baby Friendly Hospital är ett internationellt program för att främja amning.
  • Vasa centralsjukhus anhöll om och beviljades certifikat som babyvänligt sjukhus från Institutet för hälsa och välfärd ifjol.
  • För tillfället är det endast Vasa centralsjukhus och Barnmorskeinstitutet i Helsingfors som har giltiga certifikat.
  • På Vasa centralsjukhus föds i medeltal fyra bebisar varje dag, 2013 föddes totalt 1 378 nya små människor.

– En viktig del av det babyvänliga programmet är att betona familjens centrala position samt att förbättra kontakten mellan barn och föräldrar. Dygnet runt-vård och en ökad hudkontakt är led i denna strävan, säger biträdande avdelningsskötare Sirkka Töyli.

Sedan början av 2000-talet baserar sig BB-avdelningens arbetsrutiner på ett egenvårdarsystem, där barnskötarna har fått utbildning i att ge råd om amning. Sedan år 2005 har avdelningen inte något separat barnrum. Avskaffandet av barnrummet ökade på ett naturligt sätt dygnet runt-vården och amningen i barnets egen takt, vilket i sin tur har förbättrat mjölkstatistiken.

– Amning i babyns takt, det vill säga enligt de signaler babyn ger, har signifikant minskat problemen med mjölkstockning och sår på bröstvårtorna, säger Tuovinen.

– Största delen av mammorna är nöjda med dygnet runt-vården, där de i lugn och ro får lära sig leva med sin baby, och där hjälpen vid behov är endast en knapptryckning bort.

Enhetlig praxis hjälper mammorna

Till det babyvänliga programmet hör att mammorna får hjälp med den tidiga amningen redan i förlossningssalen. Stöd med amningen ges även på mödrapolikliniken, förlossningsavdelningen och barnavdelningen. På centralsjukhuset finns även en amningspoliklinik, där de nyblivna mammorna får gratis hjälp med amningsproblem.

– Vi samarbetar också med rådgivningar och andra förlossningssjukhus i närområdet. Målet med samarbetet är att samma babyvänliga principer ska följas av alla enheter som vårdar mödrar och barn, säger amningskoordinator Susanne Strömfors.

Text: Johanna Haveri | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 2/2014.

Yhteispäivystyksestä ensiapua akuutteihin vaivoihin

blogi_yhteispäivystys

Päivystystoimintaa keskitetään Vaasan sairaanhoitopiirissä, ja muutokset astuvat voimaan 1. lokakuuta 2014. Siitä lähtien iltaisin, öisin ja viikonloppuisin päivystys on keskitetty yhteispäivystykseen, joka sijaitsee Vaasan keskussairaalan uudessa Y-rakennuksessa. Arkipäivisin virka-aikaan hakeudutaan päivystysasioissa omaan terveyskeskukseen. Päivystys Vaasan pääterveysasemalla Sepänkyläntiellä päättyy 30.9.2014.

Modernissa Y-rakennuksessa sijaitsevaan yhteispäivystykseen on 1.10.2014 alkaen keskitetty sairaanhoitopiirin etelä- ja keskiosan ilta-, yö- ja viikonloppupäivystys. Kiireettömät potilaat ohjataan hakeutumaan seuraavana arkipäivänä omaan terveyskeskukseen. Yhteispäivystykseen keskussairaalaan tullaan silloin, kun vaiva ei voi odottaa.

Onnettomuuksien uhreja, infarktin saaneita ja muita kriittisiä potilaita keskussairaalan päivystys hoitaa jatkossakin kaikkina vuorokauden aikoina.

Varmista vaivasi neuvontapuhelimesta

Jos arveluttaa, vaativatko omat oireet päivystysluonteista hoitoa, kannattaa soittaa virka-aikana omaan terveyskeskukseen ja muina aikoina yhteispäivystyksen neuvontapuhelimeen, numeroon 06 213 1001. Neuvontapuhelin palvelee keskussairaalassa siis ainoastaan iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, jolloin päivystys on keskitetty sinne.

– Puhelimeen vastaa kokenut hoitaja, joka ohjeistaa potilasta joko hoitamaan vaivan itse, hakeutumaan seuraavana arkipäivänä omaan terveyskeskukseen tai tulemaan viipymättä päivystykseen keskussairaalaan, osastonhoitajat Ann-Katrin Brandtberg ja Tanja Roivainen kuvailevat.

Neuvontapuhelimeen kannattaa soittaa ennen Y-rakennuksen yhteispäivystykseen tuloa, jottei tule tehtyä turhaa reissua: kiireettömät potilaat saavat lähteä kotiin hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen.

– Päivystys on kallista toimintaa, ja turhat käynnit tuntuvat kaikkien veronmaksajien kukkarossa, Brandtberg muistuttaa. Neuvontapuhelimesta saa nimensä mukaisesti neuvontaa, ei esimerkiksi varattua lääkäriaikaa. Neuvontapuhelin ei myöskään ole hätänumero, vaan hätätapauksissa soitetaan yleiseen hätänumeroon 112.

Soita omaan terveyskeskukseesi
virka-aikana, jos asiasi koskee:
Tule välittömästi päivystykseen
keskussairaalaan, jos sinulla on:
  • flunssaa
  • vatsatautia
  • jälkiehkäisyä (tarvittavat lääkkeet saa apteekista)
  • reseptien uusimista, sairauslomatodistuksia, sairauslomien jatkoa tai työkyvyn arviointia
  • lausuntoja tai tarkistuksia
  • laboratorio- tai röntgenvastauksia
  • pitkäaikaisia särkyjä tai kolotuksia, jotka eivät johdu vammasta
  • ompeleiden poistoa
  • verenpaineen mittausta
  • päihtymystä ilman muita oireita
  • näppylöiden, luomien ja pattien arviota
  • rokotuksia (ei-akuutit) tai
  • pitkäkestoista ihottumaa.
  • voimakkaita rintakipuja
  • voimakasta verenvuotoa
  • pahoja hengitysvaikeuksia tai
  • aivohalvausoireita (joko kaikki tai jokin seuraavista)
    • puhevaikeutta (hankaluuksia löytää sanoja tai puhe on sammaltavaa)
    • kasvohalvauksen merkkinä toinen suupieli roikkuu tai liikkuu huonosti
    • käden/jalan heikkousoireita.

Kipeämmät kiilaavat edelle

Yhteispäivystyksessä saattaa joutua odottamaan, koska potilaat hoidetaan kiireellisyysjärjestyksessä.

Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioi osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta, joka antaa kaikille yhteispäivystykseen saapuville kiireellisyysluokituksen (triage). Luokitus A–D kertoo, miten nopeasti potilaan on saatava hoitoa.

Jos oireet eivät ole vakavia, saattaa potilas joutua odottamaan useamman tunnin, koska vakavammista oireista kärsivien potilaiden on päästävä lääkäriin välittömästi. Vaikka odotustiloissa ei olisikaan muita, se ei tarkoita, ettei hoitohenkilökunnalla olisi kädet täynnä töitä. Ambulanssisisäänkäynti sijaitsee päivystyksen toisella reunalla, eikä odotustiloihin näy, jos ensiapuun tuodaan kriittisessä tilassa olevia potilaita, jotka tarvitsevat pikaisesti hoitoa.

Omaisten kulku rajoitettua

Omaiset eivät saa liikkua yhteispäivystyksen hoitotiloissa vapaasti, sillä niissä hoidetaan vakavasti sairaita tai loukkaantuneita potilaita. Sen vuoksi omaiset jäävät odottamaan odotustiloihin, kunnes potilaan hoito ei ole enää aktiivista. Sen jälkeen henkilökunta ohjaa omaiset potilaan luo valvomoon ja potilaan luota takaisin odotustilaan käynnin päätyttyä. Näin varmistetaan kaikkien turvallisuus ja potilaiden yksityisyys.

Jos pääsy potilaan luo tuntuu kestävän, voivat omaiset tiedustella kiireellisyysarvion tehneiltä triage-hoitajilta vastaanotosta, mikä potilaan tilanne on.

Lapsipotilailla saa olla omainen mukana koko yhteispäivystyksessä oloajan.

Terveyskeskus Y-rakennuksen yhteispäivystys
Arkisin virka-aikana Päivystyskäynnit ensisijaisesti omalla terveysasemalla. Soita asemalle etukäteen, jos olet epävarma, onko kyseessä päivystystilanne vai tavallinen ajanvaraus. Potilaat tulevat päivystykseen lähetteellä. Huonokuntoiset potilaat tulevat ilman lähetettä esimerkiksi ambulanssilla.
Iltaisin ja viikonloppuisin Terveyskeskuksessa ei ole päivystystä. Kaikki päivystys on keskitetty keskussairaalan Y-rakennukseen. Soita ensin neuvontapuhelimeen, jos olet epävarma, onko kyseessä päivystystilanne.

Teksti: Salla Pukkinen | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Lue lisää ja katso, miten yhteispäivystys vaikuttaa sinun kuntaasi: www.vaasankeskussairaala.fi/yhteispaivystys

Samjouren ger första hjälp vid akuta besvär

blogi_yhteispäivystys

Jourverksamheten vid Vasa sjukvårdsdistrikt centraliseras och förändringarna träder i kraft 1 oktober 2014. Därefter koncentreras jouren på kvällar, nätter och veckoslut till Vasa centralsjukhus nya Y-byggnad. På vardagar under arbetstid är det den egna hälsovårdscentralen som betjänar. Jouren på Vasas huvudhälsostation vid Smedsbyvägen upphör 30.9.2014.

Kvälls-, natt- och helgjouren för de södra och mellersta delarna av sjukvårdsdistriktet centraliseras från och med 1.10.2014 till den moderna Y-byggnaden på Vasa centralsjukhus område i Sandviken. Icke-brådskande patienter hänvisas till den egna hälsocentralen följande vardag. Samjouren på centralsjukhuset är till för brådskande sjukdomsfall som inte kan vänta.

Olycksoffer, personer som drabbats av infarkt och andra patienter i kritiskt tillstånd tas fortsättningsvis emot på centralsjukhusets akutmottagning under alla tider på dygnet.

Kolla dina symtom via rådgivningstelefonen

Om du är osäker på om dina symtom kräver akutvård, lönar det sig att under tjänstetid ringa till den egna hälsocentralen och vid övriga tider till samjourens rådgivningstelefon, på nummer 06 213 1001. Rådgivningstelefonen betjänar kvällstid, nattetid och veckoslut.

– Samtalen tas emot av en erfaren sjukskötare, som vägleder patienten till att antingen sköta om besväret själv, att söka sig till den egna hälsocentralen följande vardag eller att utan dröjsmål uppsöka centralsjukhusets akutmottagning, säger avdelningsskötarna Ann-Katrin Brandtberg och Tanja Roivanen.

Det lönar sig att ringa till rådgivningstelefonen innan du tar dig till samjouren i Y-byggnaden, eftersom icke-brådskande patienter skickas hem efter att de fått sitt hälsotillstånd bedömt.

– Akutmottagningen är en dyr verksamhet och överfl ödiga besök känns i plånboken för alla skattebetalare, påpekar Brandtberg.

Via rådgivningstelefonen ges råd i vårdrelaterade frågor, men det går inte att boka till exempel läkartid. Rådgivningstelefonen är heller inte ett nödnummer, ring alltid till 112 i nödsituationer.

Ring din egen hälsocentral under tjänstetid om saken gäller: Åk genast till centralsjukhusets akutmottagning om du har:
  • influensa
  • magsjuka
  • akut-p-piller (läkemedlet fås från apoteket)
  • förnyelse av recept, sjukintyg, förlängning av sjukledighet eller bedömning av arbetsförmåga
  • utlåtanden eller kontroller
  • prov- eller röntgensvar
  • långvarig värk eller smärta som inte beror på en skada
  • borttagning av stygn
  • mätning av blodtryck
  • berusning utan andra symtom
  • bedömning av utslag, födelsemärken och knölar
  • vaccinationer (icke akuta)
  • långvariga eksem
  • kraftiga bröstsmärtor
  • blöder kraftigt
  • allvarliga andningssvårigheter
  • symtom på stroke (ett eller flera av följande)
    • svårt att tala (hittar inte orden eller sluddrigt tal)
    • tecken på förlamning i ansiktet där ena mungipan hänger eller rör sig dåligt
    • domningar i armar/ben

Svåra fall har förtur

Vid samjouren kan man tvingas vänta eftersom patienter undersöks och vårdas enligt vårdbehov.

Alla anländande patienters vårdbehov bedöms av en skicklig och yrkeskunnig personal, som klassificerar patienterna enligt skyndsamhetsordning (triage) utgående från skalan A–D, så att de brådskande fallen behandlas först.

Om symtomen inte är allvarliga kan en patient få vänta i flera timmar, eftersom patienter med svårare symtom måste få omedelbar läkarhjälp.

Även om det inte råkar sitta någon annan in väntrummet betyder det inte att vårdpersonalen inte skulle ha fullt upp.

Ambulansingången finns på andra sidan av mottagningen och från väntrummet ser man inte om det kommer in patienter i kritiskt tillstånd som snabbt behöver vård.

Anhöriga har begränsat tillträde

Anhöriga får inte röra sig fritt i samjourens utrymmen eftersom de patienter som behandlas där är allvarligt sjuka eller skadade. Anhöriga får däremot vistas i väntrummet, tills patienten inte längre är under aktiv behandling. Då patienten flyttats till observationsavdelningen får de anhöriga besöka honom eller henne där. Personalen ledsagar alltid de anhöriga till och från väntrummet, för att garantera allas säkerhet och inte störa patienterna.

Den som fått vänta länge på att besöka en patient kan fråga avdelningens triage-skötare, som bedömt patientens tillstånd, om patientens läge.

Barnpatienter får ha en anhörig med sig under hela akutbesöket.

Hälsocentralen Y-byggnadens samjour
Vardagar tjänstetid Besök i första hand jouren vid den egna hälsocentralen. Ring på förhand om du är osäker på om fallet är akut eller om det räcker med en vanlig tidsreservering. Patienter som kommer till samjouren bör ha en läkarremiss. Patienter i kritiskt läge, till exempel de som anländer med ambulans, behöver ingen remiss.
Kvällar och veckoslut Ingen akutmottagning på hälsocentralerna. All akutvård har centraliserats till centralsjukhusets Y-byggnad. Ring till rådgivningstelefonen först, om du är osäker på om fallet är akut.

Text: Salla Pukkinen | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.

Läs mer och kolla hur samjouren påverkar din kommun: www.vasacentralsjukhus.fi/samjour

Kotikäynti-ennakko: Vaaratapahtumat muuttavat työtapoja

Potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Plukka toimii myös hengitysvajeyksikön apulaisosastonhoitajana.

Potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Plukka toimii myös hengitysvajeyksikön apulaisosastonhoitajana.

Yleisimmät vaaratapahtumat tai läheltä piti -tilanteet liittyvät sairaalassa lääkehoitoon, potilaan kaatumisiin tai tiedonkulun ongelmiin. Henkilökunnan avoimuus ja halu oppia virheistä ovat Vaasan keskussairaalan potilasturvallisuuden kehittämisen kivijalka.

Vaaratapahtumat ja läheltä piti -tilanteet käydään yhdessä läpi ja mietitään, miten ne voitaisiin tulevaisuudessa estää.

Vaasan keskussairaalassa otettiin ensimmäisenä Suomessa käyttöön sähköinen vaaratapahtumien raportointijärjestelmä jo vuonna 2007. Henkilökunta ilmoittaa vaaratapahtumat tai läheltä piti -tilanteet HaiPro-ohjelmaan. Sairaalan viisi potilasturvallisuuskoordinaattoria käsittelevät kaikki tehdyt ilmoitukset.

– Kun käymme läpi ilmoituksia, emme etsi syyllisiä vaan katsomme laajemmin, mitä hoitotilanteessa meni pieleen. Harvoin vaaratilanteet ovat yhden ihmisen aiheuttamia, vaan useimmiten monta pientä asiaa on johtanut ikävään lopputulokseen, kertoo potilasturvallisuuskoordinaattori Mari Plukka.

Vaaratapahtumat ja läheltä piti -tilanteet käydään yhdessä läpi ja mietitään, miten ne voitaisiin tulevaisuudessa estää. Tavoitteena on ennakoida mahdollisia vaaratilanteita ja oppia virheistä, jotta ne eivät pääsisi toistumaan.

Kriittinen katse taaksepäin

Esimerkki vaaratapahtumasta

Ongelmia iäkkäiden ihmisten kotiutuksessa
Potilaiden kotiutukseen liittyviä vaaratapahtumailmoituksia alkoi tulla toistuvasti. Suurin osa liittyi tiedonsiirron ongelmiin: tiedot olivat puutteellisia, lääkityksessä oli epäselvyyksiä tai ilmoitus kotihoitoon osallistuville oli jäänyt tekemättä.

Miten toimintaa on kehitetty
Potilaiden kotiutusta tukemaan laadittiin tarkistuslista, jotta kaikilla olisi yhtenäiset käytännöt eikä mikään tärkeä asia unohtuisi kotiutustilanteessa. Tämän lisäksi keskussairaalassa aloitettiin kotiutushoitajatoiminta. Kotiutushoitajat suunnittelevat yhdessä osaston henkilökunnan kanssa potilaiden kotiutumista ja heidän tarvitsemiensa kotipalveluiden järjestämistä.

Keskussairaalassa on käytössä myös GTT-työkalu (Global Trigger Tool), jonka avulla haittatapahtumia pystytään jälkikäteen tunnistamaan ja arvioimaan potilasasiakirjoista.

– Potilaan leikkauskertomuksesta voi esimerkiksi käydä ilmi, että potilas on saanut infektion leikkaushaavaan. Jos näitä alkaa tulla toistuvasti, alamme selvittää tarkemmin, missä hoidon vaiheessa jotain menee pieleen, kertoo Plukka.

Vaaratapahtumien ilmoittaminen perustuu henkilökunnan aktiivisuuteen, mutta GTT-menetelmällä saadaan tietoa myös ilmoittamatta jääneistä vaaratilanteista.

– Otamme potilasasiakirjoista säännöllisesti satunnaisotannan ja käsittelemme löydetyt haittatapahtumat arviointiryhmässä. Olemme avoimia ja uskallamme katsoa kriittisesti taaksepäin omaa toimintaamme, täsmentää Plukka.

Teksti: Leena Forsén | Kuva: Katja Lösönen

Teksti julkaistaan Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014. Lehti jaetaan pian sairaanhoitopiirin kotitalouksiin ja se julkaistaan myös keskussairaalan Issuu-sivulla.

Hembesöket-förhandstitt: Nära ögat-händelser ändrar arbetsrutinerna

Patientsäkerhetskoordinator Mari Plukka utför service på en respirator. Hon fungerar även som biträdande avdelningsskötare på avdelningen för andningsförlamade.

Patientsäkerhetskoordinator Mari Plukka utför service på en respirator. Hon fungerar även som biträdande avdelningsskötare på avdelningen för andningsförlamade.

Medicinering, patienter som ramlar eller problem i kommunikationen – de utgör de vanligaste farliga eller nära ögat-situationerna på sjukhuset. Personalens öppenhet och viljan att lära sig av misstag är en hörnsten i utvecklingen av patientsäkerheten på Vasa centralsjukhus.

– Vi går tillsammans igenom de farliga situationer som uppstått och funderar ut hur de ska förhindras i framtiden.

Vasa centralsjukhus var först i Finland med att ta i bruk ett elektroniskt system för rapportering av farliga situationer år 2007. Farliga eller nära ögat-situationer anmäls av personalen via ett program kallat HaiPro. Anmälningarna behandlas av sjukhusets fem patientsäkerhetskoordinatorer.

– Då vi går igenom anmälningarna söker vi inte efter skyldiga, utan vi försöker få en mer övergripande bild av vad som gick fel. De farliga situationerna är sällan orsakade av en enda person, utan det är ofta många små detaljer som lett till ett beklagligt resultat, säger patientsäkerhetskoordinator Mari Plukka.

– Vi går tillsammans igenom de farliga situationer som uppstått och funderar ut hur de ska förhindras i framtiden. Målsättningen är att förutspå potentiella faromoment och lära sig av misstag, så att de inte upprepas.

Kritisk tillbakablick

Exempel på en farlig situation

Hemförlovning av äldre patienter
Det började komma regelbundna anmälningar om farliga situationer i samband med utskrivningen av patienter från sjukhuset. Största delen rörde överföringen av information – uppgifterna var bristfälliga, det fanns oklarheter i medicineringen eller så saknade de som skulle delta i hemvården information.

Åtgärder
Som stöd för utskrivningen skapades en kontrollista, för att alla skulle följa samma procedur utan att glömma någonting viktigt. Dessutom togs ett system i bruk med speciella hemförlovningsskötare. Hemförlovningsskötarna planerar patienternas hemförlovning tillsammans med enhetens personal och ordnar den hemhjälp som patienten behöver.

Även verktyget GTT (Global Trigger Tool) används på centralsjukhuset för att identifiera och bedöma farliga situationer i efterhand via patientjournalerna.

– I patientens journal kan det till exempel framgå att patienten fått en infektion i ett operationssår. Om detta blir ett återkommande problem reder vi ut noggrannare i vilket skede någonting går fel, säger Plukka.

Rapporteringen om farliga situationer kräver att personalen är aktiv, men med GTT-metoden fås vetskap även om situationer som inte har anmälts.

– Vi analyserar regelbundet ett slumpmässigt urval av patientjournalerna och behandlar eventuella farliga situationer som vi hittar. Vi är öppna och vågar se tillbaka på vår egen verksamhet med kritiska ögon, preciserar Plukka.

Text: Leena Forsén | Foto: Katja Lösönen

Texten finns med i nummer 3/2014 av Hembesöket-tidningen.  Tidningen delas snart ut till distriktets hushåll och du hittar den också på centralsjukhusets Issuu-sida.