Potilaan muistilista: Kysy, kerro ja varmista

Sairaalamme slogan on ”Hyvässä hoidossa”. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta se tarkoittaa tutkimuksiin perustuvaa ja ajantasaista hoitoa, joka toteutetaan laadukkaasti ja turvallisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että potilaat vain ottaisivat tarjotun hoidon vastaan passiivisesti. Päinvastoin: parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemiseksi potilaan ja omaisten odotetaan osallistuvan hoitoon aktiivisesti.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kannustamme potilaita kysymään hoidon tarkoituksesta ja tavoitteista. Keskustelemme myös mielellämme potilaan hoitoon liittyvistä asioista. Kun hoitoalan ammattilaiset kertovat potilaalle tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistautumisesta, on hyvin tärkeää, että potilaat ymmärtävät, miksi annettuja ohjeita on noudatettava ja mitä saattaa tapahtua, jos ohjeita ei ole noudatettu. Yhteisen päämäärän eteen työskenteleminen on siis tiimityötä.

Olemme laatineet potilaille oppaan, jossa kerromme mitä seikkoja potilaan on hyvä tuoda esiin saapuessaan hoitoon sairaalaan. Oppaaseen kannattaa tutustua jo ennen sairaalaan tuloa.

Potilaana ollessasi muista ainakin nämä:

  1. Kerro, mihin vaivaan tarvitset hoitoa.
  2. Kysy, mitä sinulle tehtävillä tutkimuksilla pyritään selvittämään.
  3. Pidä huolta, että henkilöllisyytesi varmistetaan ennen sinulle tehtäviä toimenpiteitä.
  4. Kerro, jos sinulla on kipuja.
  5. Varmista, että saat tiedon sinulle tehtyjen toimenpiteiden tuloksista.
  6. Kerro, jos sinua epäilyttää tai huolettaa jokin asia.
  7. Jos koet hoidossasi tapahtuneen virheen, ilmoita siitä henkilökunnalle välittömästi.
  8. Kysy, miten hoitosi on tarkoitus jatkua.

 

mariplukka2

 

Mari Plukka
potilasturvallisuuskoordinoija
Vaasan keskussairaala

Keliaakikko, gluteeniherkkä vai herkkävatsainen? Asiantuntija selvittää käsitteitä

Ihmiset karttavat vehnää, ohraa ja ruista enemmän kuin koskaan ennen – eivät vain keliaakikot vaan myös muut herkistyneet. Ruuansulatushäiriöt, kuten ilmavaivat tai vatsan turvotus, tulkitaan usein virheellisesti keliakiaksi tai gluteeniherkkyydeksi.

Yhä useampi välttää gluteenia, sillä he voivat paremmin gluteenittomalla ruokavaliolla. Keliaakikolle kyse ei ole valinnasta vaan pakosta.

– Keliaakikkojen on poistettava ruokavaliosta kaikki, mikä sisältää gluteenia, kertoo Christian Nielsen, ylilääkäri ja gastroenterologi Vaasan keskussairaalasta.

Keliakia on geneettinen sairaus. Vehnässä, ohrassa ja rukiissa oleva gluteeni aiheuttaa tulehdusreaktion keliaakikon ohutsuolen limakalvolla, mikä puolestaan vaurioittaa suolinukkaa. Oireina voi olla esimerkiksi tahatonta laihtumista tai ripulia, mutta tauti voi olla myös täysin oireeton. Tavallisimpia oireita ovat lievät vatsa- ja suolisto-ongelmat, kuten ilmavaivat ja herkkä vatsa.

 Gluteeniherkkyyttä ei ole vielä täysin tunnustettu sairaudeksi.

Keliakiaa eli gluteeni-intoleranssia ei kuitenkaan pidä sekoittaa gluteeniherkkyyteen.

– Gluteeniherkkyys on sairaus, joka ei ole vielä nykyisin täysin ”tunnustettu”: käytössä ei ole objektiivisia tutkimuksia, joilla diagnoosi voitaisiin vahvistaa. Gluteeniherkkä saa gluteenia sisältävistä tuotteista selviä oireita, jotka muistuttavat paljon keliakiaa: ilmavaivat, vatsan turvotus, vatsakrampit ja mahdollisesti löysä vatsa tai ripuli. Gluteeniherkältä ei kuitenkaan löydy ohutsuolen tulehdusta eikä suolinukka ole vaurioitunut, Nielsen sanoo.

gastroskopia_nielsen_web

– Gastroskopinen tutkimus saattaa tuntua potilaasta ikävältä. Tarvittaessa voimme puuduttaa nielun vähentääksemme oksennusrefleksiä sekä antaa rauhoittavaa ja kipua vähentävää lääkitystä, sanoo gastroenterologi Christian Nielsen.

Kaiken takana ovatkin hiilihydraatit?

Viime vuosien tutkimustulokset ovat herättäneet epäilyn siitä, ettei vatsaoireita aiheuttaisikaan gluteeni vaan niin sanotut FODMAP-hiilihydraatit, joita on myös viljassa.

– Gluteenittomissa tuotteissa näitä hiilihydraatteja on vähemmän. Asia ei siis ole täysin yksiselitteinen, Nielsen kuvailee.

Monet uskovat olevansa herkkiä gluteenille, vaikka ongelma saattaakin johtua FODMAP-hiilihydraateista tai stressistä ja epäsäännöllisistä, kiireessä nautituista aterioista.

– Kyse voi olla myös IBS:stä (irritable bowel syndrome, kolon irritabile) eli ärtyvän suolen oireyhtymästä, josta kärsii noin 15–20 prosenttia suomalaisista. Oireet ovat samantapaiset: vatsan turvotus, ilmavaivat, vaihtelevasti ripulia ja ummetusta, mahakipu, joka helpottaa suolen tyhjentämisen jälkeen. Sairaus on yleisempi naisilla.

Gluteenittomalla ruokavaliolla ei ole kielteisiä seurauksia, joten sille voi halutessaan siirtyä vapaaehtoisestikin.

– Jos syö muutoin monipuolisesti, siitä ei pitäisi aiheutua mitään ongelmia, Nielsen sanoo.

Myös FODMAP-hiilihydraatiton ruokavalio voi auttaa ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsiviä. FODMAP-hiilihydraatteja on muun muassa palkokasveissa, sipulissa, kaalissa, ksylitolia ja sorbitolia sisältävissä makeisissa sekä vehnää, ruista tai ohraa sisältävissä viljatuotteissa.

Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta.

Luotettava pikatesti

Keliakiaepäilyn tutkiminen aloitetaan verikokeella, josta selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita.

– Lopullinen diagnoosi varmistuu gastroskopiassa, jossa otamme kudosnäytteitä pohjukaissuolesta. Jos suolinukka on vaurioitunut ja tyypillisiä tulehdussoluja löytyy, diagnoosi on selvä.

Kun gluteenittomalla ruokavaliolla on oltu 1–2 vuotta, varmistetaan tarkistuskäynnillä, että suolinukka on tervehtynyt.

Jos epäilee sairastavansa keliakiaa, on asian selvittämiseksi hakeuduttava ensisijaisesti omalle terveysasemalle tai työterveyshuoltoon.

– Apteekista voi myös ostaa melko luotettavan pikatestin, jossa sormenpäästä otetun veripisaran avulla selviää, onko veressä keliakian vasta-aineita, Nielsen vinkkaa.

Arvioidaan, että lähes kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Tauti on saattanut jonkin verran yleistyä, mutta suuri määrä johtuu ennen kaikkea tutkimusmenetelmien kehittymisestä: nykyään suurempi osa tapauksista löydetään.

Sen sijaan gluteeniherkkyyden diagnosoimiseen ei valitettavasti ole vielä menetelmiä.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

– Gluteeniherkillä ei nimittäin ole vasta-aineita veressä eikä heidän suolinukkansa ole vaurioitunut. Jos gluteeniton tai vähägluteeninen ruokavalio poistaa oireet, ei gluteenittomaan ruokavalioon siirtymiselle ole lääketieteellistä estettä. Ruokavalion ei luultavasti tarvitse olla niin ehdoton kuin keliaakikolla, Christian Nielsen kertoo.

Myöskään gluteeniherkkyyden ja herkän vatsan (IBS) erottamiseksi toisistaan ei ole olemassa diagnostisia menetelmiä.

Gluteeniton on tuttu juttu Suomessa

Gluteeniton ruokavalio parantaa kudoksissa ja suolistossa piilevän tulehduksen noin 98 prosentilla keliaakikoista. Gluteenitonta ruokavaliota on noudatettava koko loppuelämä, muutoin tulehdus uusiutuu.

– Koska ruokavalio on näin ehdoton, se voi aiheuttaa päänvaivaa ravintolassa tai ystävien luona kyläillessä. Suomessa keliakia tunnetaan kuitenkin parhaiten maailmassa, joten ravintoloissa ja kaupoissa käsite on tuttu. Haasteellisinta on oleskelu ulkomailla, Nielsen toteaa.

Keliakiaepäily on otettava tosissaan. Hoitamaton keliakia voi nimittäin aiheuttaa nivelvaivoja, väsymystä ja masennusta, osteoporoosia, maksatulehduksen ja joskus harvoin ohutsuolen syöpää.

Teksti: Charlotta Järf | Kuvat: Katja Lösönen

Artikkeli julkaistiin alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 1/2015. Lue koko lehti verkkosivuiltamme!

Celiaker, glutensensitiv eller bara orolig i magen? Specialisten reder ut begreppen

Vete, korn och råg undviks som aldrig förr – inte bara av celiakier utan också andra överkänsliga. Matsmältningsbesvär som gaser och buksvullnad tolkas ändå ofta felaktigt som glutenintolerans eller glutensensitivitet.

Allt fler väljer att undvika gluten, eftersom de mår bättre av en glutenfri kost. För celiakier är detta inget val, utan ett måste.

– Celiakier måste helt undvika all kost och ingredienser som innehåller dessa produkter, säger överläkare och gastroenterolog Christian Nielsen på Vasa centralsjukhus.

Celiaki är en genetiskt betingad sjukdom, där gluten förekommande i vete, korn och råg orsakar en inflammationsreaktion i tunntarmens slemhinna, som sedan ger upphov till skada på tarmluddet. Symtomen kan vara allt från påtaglig avmagring och diarré till inga alls. Lindriga mag- och tarmproblem, som luftbesvär och orolig mage är vanligast.

 Glutensensitivitet har inte ännu erkänts som en regelrätt sjukdom.

Det gäller dock att skilja på celiaki, som också kallas glutenintolerans, och glutensensitivitet.

– Glutensensitivitet är en åkomma som inte ännu är fullständigt ”erkänd” i dagsläget – det finns i dag inga objektiva undersökningar som kan fastställa en sådan diagnos. Vid glutensensitivitet får den drabbade påtagliga symtom av produkter innehållande gluten. Besvären påminner mycket om symtomen vid celiaki: gasbesvär, buksvullnad, magkramper och eventuellt lös mage eller diarré. Hos glutensensitiva kan man däremot inte påvisa någon inflammation eller skada av tarmluddet, säger Nielsen.

gastroskopia_nielsen_web

– Gastroskopi kan vara rätt obehagligt för patienten. Vi behov kan vi bedöva svalget för att lindra kväljningsreflexen och ge smärt- och ångestdämpande medicin, säger gastroenterolog Christian Nielsen.

Kolhydrater boven i dramat?

De senaste årens forskningsresultat har väckt misstanke om att det inte är gluten som orsakar symtom, utan så kallade FODMAP-kolhydrater som finns i spannmål.

– I glutenfria produkter finns det färre av dessa kolhydrater. Saken är alltså inte helt entydig.

Många tror ofta att de är känsliga för gluten, fastän problemet egentligen kanske i fösta hand beror på FODMAP-kolhydrater eller stress och oregelbundna, hastiga måltider.

– Det kan också röra sig om IBS (irritable bowel syndrome, kolon irritabile), det vill säga känslig tarm, som 15-20 procent av finländarna lider av. Symtomen är liknande: svullen mage, magont som lättar efter att tarmen tömts, gasbesvär, växlande diarré och förstoppning. Sjukdomen är vanligare bland kvinnor.

Att frivilligt välja en glutenfri kost har trots allt inga negativa följder.

– Så länge kosten i övrigt är mångsidig torde det inte innebära några problem, säger Nielsen.

En kost utan FODMAP-kolhydrater kan också hjälpa dem som lider av irritabel tarm.

FODMAP-kolhydrater finns i bland annat baljväxter, lökväxter, kål, sötsaker som innehåller xylitol och sorbitol, spannmålsprodukter av vete, råg och korn.

Den slutliga diagnosen görs med gastroskopi, där vi tar vävnadsprover från tolvfingertarmen.

Pålitliga snabbtest

Diagnosticeringen av celiaki inleds med blodprov för att finna så kallade celiaki-antikroppar i blodet.

– Den slutliga diagnosen görs med gastroskopi, där vi tar vävnadsprover från tolvfingertarmen. Ifall tarmluddet är skadat och typiska inflammationsceller påvisas är diagnosen klar.

Slutligen görs en kontrollundersökning efter ett till två år med glutenfri diet, för att säkerställa att tarmluddet har repat sig. Den som tror sig lida av celiaki bör i första hand söka sig till sin egen hälsovårdscentral eller arbetshälsovården för att få misstanken bekräftad.

– Det går även att köpa rätt pålitliga snabbtest från apoteket där man med hjälp av en droppe blod från fingret kan påvisa positivitet för celiakiantikroppar, tipsar Nielsen.

I Finland tros närmare två procent av befolkningen lida av celiaki.

– Möjligen har celiaki blivit något vanligare, men främst är det diagnostiken som har förbättrats och fler fall hittas.

För glutensensitivitet finns dessvärre inga diagnostiska verktyg i dagsläget.

 

Potilas nielee tähystimen, joka on kuituoptisella kameralla varustettu letku. Kameran avulla voidaan tutkia esimerkiksi vatsalaukkua. Näin pystytään tunnistamaan syitä erilaisiin vaivoihin, kuten närästykseen, verenvuotoon ja tahattomaan laihtumiseen.

Patienten får svälja en slang med en fiberoptisk kamera, som sedan tar bilder av exempelvis magsäcken. På detta sätt kan orsaken till flera varierande åkommor ringas in, t.ex. halsbränna, blödningar och oklar avmagring.

– Antikroppar i blodet eller skada på tarmluddet kan nämligen inte påvisas vid glutensensitivitet. Ifall en glutenfattig eller glutenfri diet ger symtomfrihet ser vi inget medicinskt hinder för att gå in för en sådan. Troligtvis behöver dieten inte vara lika strikt som vid celiaki.

Det finns heller inga diagnostiska verktyg för att skilja på IBS, det vill säga känslig mage, och glutensensitivitet.

Glutenfritt välkänt i Finland

Hos 98 procent av celiakierna kan inflammationen i vävnaderna och tarmen botas genom glutenfri kost. Dieten bör dock vara livslång för celiakier, inflammationen återkommer ifall gluten återintroduceras.

– Noggrannheten med dieten kan orsaka en del frågor och besvär vid restaurangbesök eller besök hos vänner. Finland är dock det land i världen där celiaki är mest känd, och i restauranger och affärer är begreppet glutenfri välbekant. Den största utmaningen är nog vistelser utomlands, konstaterar Nielsen.

En groende misstanke om celiaki bör tas på allvar. Obehandlad celiaki ökar nämligen risken för bland annat ledbesvär, trötthet och depression, benskörhet (osteoporos), leverinflammation samt i ovanliga fall tunntarmscancer.

Text: Charlotta Järf | Bilder: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 1/2015. Läs hela tidningen på vår webbplats!

VCS looks: Emilie, serviceman| VKS looks: Emilie, huoltomies

emilyservicemanvkslooks

”Servicemän kan kännas igen på vår typiska gula jacka. Under den måste vi ha en gul t-skjorta, om inte jackan behövs på grund av vädret. Dessutom hör arbetsbyxor och handskar till utrustningen. Jag använder mina egna skor, för som sommararbetare behöver man inte använda skyddsskor. Kepsen är också min egen. Den rekommenderas att ha på sig vid utomhusarbete.”

”Huoltomiehillä on tyypillisesti keltainen takki, josta meidät tunnistaa. Sen alla on oltava keltainen t-paita, jos ei tarvitse sään puolesta takkia. Lisäksi vaatetukseen kuuluvat työhousut ja -hanskat. Minulla on omat kengät, sillä kesätyöläisen ei tarvitse käyttää turvakenkiä. Lippis on myös omani. Sen käyttöä suositellaan ulkotöissä.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

VCS looks: Kirsi, byråsekreterare| VKS looks: Kirsi, toimistosihteeri

vkslooksVKS_looks_kirsi_blogi

”Vi byråsekreterare använder våra civilkläder på jobbet, så jag får klä mig enligt min egen stil. Det viktigaste med tanke på klädseln i mitt arbete är att kläderna är prydliga och bekväma. Det samma gäller skorna. Jag har nu börjar stå mera i mitt arbete efter att jag fick ett elektriskt arbetsbord, som lätt kan höjas och sänkas efter behov. Bekväma skor blir då ännu viktigare eftersom fötterna blir trötta om man står i dåliga skor hela dagen.”

”Toimistosihteerit käyttävät töissä omia vaatteitaan, joten saan pukeutua oman tyylini mukaan. Mielestäni toimistopukeutumisessa tärkeintä on vaatteiden siisteys ja mukavuus. Sama pätee myös kenkiin. Olen alkanut tehdä töitä seisten, kun sain sähköisen työpöydän, jonka korkeutta voi muuttaa. Seistessä kenkien mukavuudella on erityistä merkitystä, sillä jalat väsyvät huonoissa kengissä.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Amningsdilemman kluras ut på polikliniken

imetyspoliklinikka

Visste du att mat och vatten är A och O för att ha tillräckligt med egen bröstmjölk? När man ammar är det viktigt att dricka cirka tre liter vatten per dag, och äta tre varma mål mat och fem mellanmål om dagen. Det femte mellanmålet borde ätas nattetid vid amning eller pumpning.

Vi på amningspolikliniken hjälper till i allehanda frågor som berör amning. Vi handleder och stöder mammor till en god amningsstart, och i mån av möjlighet helamning i sex månader samt delamning i över ett års ålder. Vi står till tjänst i problemsituationer, t.ex. vid sugproblematik, bröstinflammationer, svamp eller bröstabscesser.

De flesta amningsdilemman berör:

  • mjölkstockning/bröstinflammation
  • såriga bröstvårtor
  • viktkontroller – har mamman tillräckligt med mjölk
  • rätt suggrepp

Vasa centralsjukhus amningspoliklinik finns på avdelning A8 och har öppet måndagar och torsdagar. Tider kan bokas via amningsstödtelefon 044 323 2072, eller strax innan hemfärd från förlossningsavdelningen, barnavdelningen eller så kan man boka via rådgivningens personal. Om mamman haft stora problem vid tidigare amningar kan en remiss skrivas ut från rådgivningen redan under graviditeten för att skapa en amningsplan.

Vi hoppas av hela hjärtat att tröskeln känns låg för alla att kontakta oss för att få råd i problemsituationer. Ni är alla hjärtligt välkomna att diskutera amningen med oss!

Sussi Strömfors, barnmorska/amningskoordinator
Mira Laitinen, barnmorska/amningsutbildare

Imetyspoliklinikalla ratkotaan rintaruokinnan pulmia

imetyspoliklinikka

Tiesitkö, että ruoka ja vedenjuonti ovat A ja O, jotta rintamaitoa syntyy riittävästi? Imettäessä on tärkeää juoda noin kolme litraa vettä ja syödä kolme lämmintä ateriaa ja viisi välipalaa päivittäin. Viides välipala kannattaa nauttia yöllä imetyksen tai lypsämisen yhteydessä.

Me imetyspoliklinikalla autamme kaikissa imetykseen liittyvissä kysymyksissä. Me ohjaamme ja tuemme, jotta äidit pääsevät imetyksessä hyvin alkuun ja että täysimetystä pystyttäisiin jatkamaan puoli vuotta ja osittaisimetystä siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. Olemme käytettävissä ongelmatilanteissa: jos imeminen ei tunnu luonnistuvan tai jos rintoihin tulee tulehdus, sieni-infektio tai paiseita.

Yleisimmät imetysongelmat liittyvät

  • maitotiehyttukoksiin/rintatulehduksiin
  • haavaisiin nänneihin
  • painonhallintaan – riittääkö maito?
  • oikeaan imuotteeseen

Vaasan keskussairaalan imetyspoliklinikka sijaitsee A-rakennuksen 8. kerroksessa ja on auki maanantaisin ja torstaisin. Ajan voi varata numerosta 044 323 2072, juuri ennen kotiinlähtöä synnytys- tai lastenosastolta tai neuvolan kautta. Jos äidin edelliset imetykset ovat olleet todella ongelmallisia, neuvolassa voidaan kirjoittaa lähete poliklinikalle jo raskausaikana, jotta imetystä varten voidaan laatia suunnitelma.

Toivomme täydestä sydämestämme, että kynnys ottaa meihin yhteyttä ongelmatilanteissa tuntuu matalalta. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita keskustelemaan imetyksestä kanssamme!

Sussi Strömfors, kätilö/imetyskoordinaattori
Mira Laitinen, kätilö/imetysohjaaja

Boka labbtid behändigt via Nettilab

nettilab_sveHittills har det varit möjligt att boka labbtid till Vasa centralsjukhus och Smedsbyvägens laboratorier, men nu går det också att boka tid till laboratorierna i Laihela, Malax, Korsnäs och Lillkyro. Bokningen sker via Nettilab. Tid för provtagning måste alltid bokas i förväg till dessa laboratorier (gäller ej jourpatienter).

Du kan också boka tid per telefon 06 213 1626. Genom att boka tid slipper du köa till provtagningen och i bästa fall är laboratoriebesöket över på fem minuter.

– Då du bokar tid förlöper besöket smidigt och när det passar dig bäst, säger avdelningsskötare Sari Kärki på kliniska laboratoriet.

Öppettider vid laboratorier och provtagningspunkter:
Centralsjukhusets laboratorium må–fre 7.00–15.00
Smedsbyvägens laboratorium må–to 8.00–15.00, fre 8.00–14.00
Laboratoriet i Laihela må–to 7.30–14.30, fre 7.30–14.00
Provtagningen i Lillkyro må och ons kl. 7.00–12.30
Laboratoriet i Malax må–fre 7.30–15.00
Provtagningen i Korsnäs torsdagar 8.00–11.30

Nettilabista aika näytteenottoon näppärästi

nettilabNyt Nettilabista voi varata laboratorioajan Vaasan keskussairaalan ja Sepänkyläntien laboratorioiden lisäksi myös Laihian, Maalahden, Korsnäsin ja Vähänkyrön laboratorioihin. Näissä laboratorioissa näytteenottoon pääsee ainoastaan ajanvarauksella lukuun ottamatta päivystyspotilaita.

Helppokäyttöisen verkkopalvelun lisäksi ajanvarauksen voi tehdä puhelimitse numerosta 06 213 1626. Kun ajan varaa etukäteen, näytteenottoon ei tarvitse jonottaa, ja parhaimmillaan laboratoriokäynti on ohi viidessä minuutissa.

– Ajanvarauksella varmistetaan, että laboratoriossa asiointi sujuu joustavasti silloin, kun se potilaalle itselleen sopii, sanoo Sari Kärki, kliinisen laboratorion osastonhoitaja.

Laboratorioiden ja näytteenottojen aukioloajat:
Keskussairaalan laboratorio ma–pe 7.00–15.00
Sepänkyläntien laboratorio ma–to 8.00–15.00, pe 8.00–14.00
Laihian laboratorio ma–to 7.30–14.30, pe 7.30–14.00
Vähänkyrön näytteenotto ma ja ke klo 7.00–12.30
Maalahden laboratorio ma–pe 7.30–15.00
Korsnäsin näytteenotto to 8.00–11.30.

Från Kina till centralsjukhuset som sjukskötare

Chang_Zhang_blogi

Kinesiskan Chang Zhang flyttade till Vasa för sex år sedan för att komplettera sina sjukskötarstudier. Nu arbetar hon på den onkologiska avdelningen vid Vasa centralsjukhus och planerar att bli kvar i Finland åtminstone tillsvidare. Beroende på vilket språk patienten använder arbetar hon antingen på svenska eller finska.

Zhang inledde sina språkstudier i svenska redan under studietiden på Novia. Studierna gick i huvudsak på engelska, och för Zhang som kan engelska var det lätt att lära sig svenska.
– Skolan arrangerade språkkurser, men jag studerade också flitigt därhemma. Jag läste tidningar och ordboken, säger Zhang.

Viktigt med praktisk erfarenhet

Enligt Zhang lär man sig ett språk bäst då man får använda det till exempel på jobbet. Vid diskussioner med patienter får jag förbättra mitt ordförråd som anknyter till sjukvården, men naturligtvis pratar vi även om vardagligare saker.

– Jag har för vana att alltid kontrollera att jag har förstått allt det som patienten har sagt, för jag vill vara säker på att jag inte har missat något, berättar Zhang.

Zhang deltar även i centralsjukhusets egna språkkurser i svenska och finska. Nu har hon avklarat utbildningsstyrelsens språkexamen i båda språken.
– Mina arbetskompisar är till oersättlig hjälp för jag kan alltid fråga dem om jag behöver hjälp i språkfrågor. De uppmuntrar mig också att prata svenska och finska.

Språket en del av kulturen

– Jag har vistats i Kina på somrarna, men tänker bli kvar i Finland åtminstone tillsvidare. Jag trivs bra i mitt arbete och arbetskulturen i Finland passar mig.
– I Finland kan man lita på arbetsgivaren. I Kina kan man aldrig veta om man till exempel måste arbeta övertid och får man lön för övertiden, säger Zhang.

Det är viktigt att lära sig språket inte bara för att göra det lättare att kommunicera utan även för att lätta anpassa sig till kulturen.
– Det är viktigt att vilja lära sig språket. Det att jag ville anpassa mig in i det finska samhället och få arbetet att löpa motiverade mig att studera språk, säger Zhang.

Text och bild: Mia-Mari Lähteenmäki