Kiinasta sairaanhoitajaksi Vaasan keskussairaalaan

Chang_Zhang_blogiKiinalainen Chang Zhang muutti Vaasaan kuusi vuotta sitten täydentääkseen sairaanhoitajaopintojaan. Nyt hän työskentelee Vaasan keskussairaalan onkologian osastolla ja suunnittelee jäävänsä toistaiseksi Suomeen.  Töitä hän tekee sekä suomeksi että ruotsiksi – sen mukaan, mitä kieltä potilas puhuu.

Kieltenopiskelu alkoi jo opiskeluaikoina Novialla, kun Zhang otti haltuun ruotsin kielen. Pääasiallisena opiskelukielenä oli englanti, ja ruotsin oppiminen tuntui englantia osaavalle Zhangille helpolta.
– Koulussa järjestettiin kielikursseja, mutta opiskelin ahkerasti myös kotona. Luin sanakirjaa ja lehtiä, Zhang kertoo.

Käytännön kokemus tärkeää

Kieltä oppii Zhangin mukaan parhaiten, kun sitä pääsee käyttämään esimerkiksi töissä. Potilaiden kanssa keskusteleminen kehittää sairaanhoitoalan sanastoa, mutta juteltua tulee myös arkipäiväisistä asioista.
– Minulla on aina tapana tarkistaa, että olen ymmärtänyt kaiken oikein potilaan puheesta. Haluan olla varma, ettei mitään jää huomaamatta, Zhang kertoo.

Zhang osallistui myös keskussairaalan omille kielikursseille suomeksi ja ruotsiksi. Nyt hän on suorittanut opetushallituksen järjestämät kielitutkinnot molemmista kielistä.
– Työkaverit ovat olleet minulle korvaamaton apu, sillä voin aina kysyä heiltä apua kielen kanssa. He myös kannustavat minua puhumaan rohkeasti suomea ja ruotsia.

Kieli on osa kulttuuria

– Olen viettänyt kesiä Kiinassa, mutta aion jäädä toistaiseksi Suomeen. Viihdyn hyvin työssäni ja Suomen työkulttuuri sopii minulle.
– Suomessa työnantajaan voi luottaa. Kiinassa ei voi esimerkiksi koskaan tietää, pitääkö jäädä ylitöihin tai saako tehdystä ylityöstä palkkaa, Zhang kertoo.

Kielen oppiminen on tärkeää kommunikoimisen helpottumiseksi, mutta myös siksi, että kulttuuriin on helpompi sopeutua kielen kautta.
– On tärkeää haluta oppia kieltä. Suomeen sopeutuminen ja työn sujuminen motivoivat minua opiskelemaan kieliä, Zhang tiivistää.

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki

VCS looks: Mia och Anni, medicinekandidater | VKS looks: Mia ja Anni, lääketieteen kandidaatit

vkslooksVKS_looks_Mia_ja_Anni_blogi
”Under arbetsdagen klär vi oss i en vit läkarrock och blå eller blågröna arbetsskjortor och -byxor. Färgerna på våra kläder betyder inget speciellt när det gäller oss kandidater, i jämförelse med läkarna och vårdpersonalen – vi väljer vår klädsel bara enligt storlek. På fötterna har vi inneskor och just nu är sådana här lädersandaler med rem populära. Om man har långt hår är det viktigt att sätta upp det under arbetsdagen.”

”Käytämme työpäivinä valkoista lääkärintakkia ja sen alla joko sinistä tai sinivihreää asua. Väreillä ei kuitenkaan kandidaattien pukeutumisessa ole merkityseroa, vaan valitsemme vaatteet sopivan koon mukaan. Käytämme sisäkenkiä, ja juuri nyt tällaiset nahkaiset remmisandaalit ovat suosittuja. Tärkeää on, että pitkät hiukset pidetään työpäivän aikana kiinni.”

 

I VCS looks-serien presenterar centralsjukhusets personal sina arbetskläder. Personalen vid Vasa centralsjukhus består redan av över 2 400 sakkunniga från många olika branscher. Kunde du bli en av oss? Bekanta dig med vår rekryteringssida: www.vasacentralsjukhus.fi/rekrytering

VKS looks -sarjassa keskussairaalan työntekijät esittelevät työasujaan. Vaasan keskussairaalassa työskentelee jo yli 2 400 eri alojen ammattilaista. Voisiko sinustakin tulla yksi meistä? Käy tutustumassa rekrytointisivuumme: www.vaasankeskussairaala.fi/rekrytointi

Asiakasraati tuo potilaan näkökulman sairaalan kehittämiseen

12 jäsenestä koostuva asiakasraati kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Kuva otettu Sairaanhoitaja-lehdelle.

12 jäsenestä koostuva asiakasraati kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Kuva otettu Sairaanhoitaja-lehdelle.

Sairaalamme on olemassa potilaitaan varten. Siksi tavoitteemme on jatkuvasti parantaa potilaskeskeisyyttä. Yksi keino oli asiakasraadin perustaminen.

Asiakasraadin kautta potilaat ja omaiset voivat välittää näkemyksiään ja kokemuksiaan eteenpäin ja vaikuttaa Vaasan keskussairaalan toimintaan.

Vaasan keskussairaala oli ensimmäinen keskussairaala, johon perustettiin asiakasraati.

– Idea saatiin vuonna 2012, ja vuoden 2013 alussa asiakasraati aloitti toimintansa. Raadin tavoitteena on tuoda potilaan näkökulmaa sairaalan päätöksentekoon, kertoo potilasasiamies Sari West.

Vaasan keskussairaala oli ensimmäinen keskussairaala, johon perustettiin asiakasraati. Koska asiakasraadin toiminta on vielä alkumetreillä, toimintaa kehitetään jatkuvasti.

– Raatilaiset ovat toivoneet esimerkiksi enemmän dialogia sairaalan henkilökunnan kanssa. Kokouksiin onkin kutsuttu sairaalan asiantuntijoita, esimerkiksi klinikkaryhmän johtaja ja ylihoitaja, esittelemään toimintaa ja keskustelemaan raatilaisten kanssa, West kertoo.

Tuloksena konkreettisia parannuksia

Tähän mennessä raati on ottanut kantaa ja päässyt vaikuttamaan muun muassa syksyllä 2014 avattavaan potilaiden palvelupisteeseen, potilaspalautejärjestelmään sekä sairaalan alueen pysäköintijärjestelyihin. Näiden lisäksi konkreettisia muutoksia asiakasraadin ehdotusten pohjalta on tehty muun muassa potilaille kutsukirjeen mukana lähetettävään yleisohjeeseen ja erilaisiin henkilökunnalle tarkoitettuihin esitteisiin ja ohjeisiin.

– Myös sairaalan uuteen strategiaan toivotaan ajatuksia asiakasraadilta, West lisää.

Kokouksen pohjalta muodostetaan julkilausuma, joka edustaa raadin yhteistä kantaa. Siihen kirjataan raadin ehdotukset ja jatkotoimenpiteet, jotka otetaan huomioon  toimintaa kehitettäessä. Julkilausumat ovat nähtävissä sairaalan verkkosivuilla.

Asiakasraadissa mukana olevien taustat ovat hyvin erilaisia.

– Jäseniä rekrytoidessa tavoitteena oli saada mukaan mahdollisimman kattava otos koko sairaanhoitopiirin asukkaista. Mukaan saatiinkin hyvä porukka, jolla ideoita riittää, West kiittelee.

Teksti: Elina Kurttio | Kuva: Katja Lösönen

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Onko sinulla hyviä kehittämisideoita, joihin asiakasraati voisi ottaa kantaa? Kerro niistä verkkosivuillamme!

Kundrådet utvecklar sjukhuset ur patientens synvinkel

12 jäsenestä koostuva asiakasraati kokoontuu 3-6 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan. Kuva otettu Sairaanhoitaja-lehdelle.

Kundrådet består av tolv medlemmar och sammanträder 3–6 gånger om året eller enligt behov. Bilden tagen för Sairaanhoitaja-tidningen.

Sjukhuset finns till för patienterna. Därför ligger fokus hela tiden på att göra verksamheten mer kundinriktad. Ett steg i denna riktning var att grunda ett kundråd.

Via kundrådet kan patienter och anhöriga föra fram sina åsikter och erfarenheter, och på så sätt inverka på Vasa centralsjukhus verksamhet.

Vasa centralsjukhus var det första centralsjukhuset att grunda ett kundråd.

– Idén föddes 2012 och i början av 2013 inledde kundrådet sin verksamhet. Rådets målsättning är att lyfta fram tankar om hur sjukhusets tjänster och verksamhet kan utvecklas ur patienternas perspektiv, säger patientombudsman Sari West.

Vasa centralsjukhus var det första centralsjukhuset att grunda ett kundråd. Det nybildade kundrådet utvecklar ständigt sin verksamhet.

– Rådets medlemmar har till exempel önskat sig en utökad dialog med sjukhusets personal. Sjukhusets experter har bjudits in för att delta i mötena, till exempel klinikgruppschefer och överskötare har presenterat sin verksamhet och diskuterat med rådets medlemmar, säger West.

Konkreta förbättringar

Hittills har rådet tagit ställning till och påverkat bland annat patientinformationscentralen som öppnar år 2014, patientresponssystemet samt parkeringsarrangemangen på sjukhusområdet. Dessutom har kundrådets förslag lett till konkreta ändringar i bland annat den allmänna information som ingår i patienternas kallelsebrev samt i olika broschyrer och instruktioner ämnade för personalen.

– Vi hoppas också att rådet kommer med synpunkter gällande sjukhusets nya strategi, tillägger West.

Efter kundrådets möten ges ett offentligt utlåtande som representerar rådets gemensamma ståndpunkt. Utlåtandena, som består av rådets åtgärdsförslag för utvecklingen av verksamheten, publiceras på sjukhusets webbplats.

Medlemmarna i rådet har mycket olika bakgrund.

– Målet var att kundrådet ska representera invånarna i sjukvårdsdistriktet på ett jämlikt sätt. Vi lyckades få ihop ett bra gäng som har många idéer, säger en tacksam West.

Text: Elina Kurttio | Foto: Katja Lösönen

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.

Har du bra utvecklingsidéer som kundrådet kunde ta ställning till?

Palaute paljasti puhelinpalvelun vian

Otimme lokakuussa 2014 käyttöön sairaalan uuden palautejärjestelmän. Kuukausittain olemme saaneet noin sata palautetta uuden järjestelmän kautta. Palautteet ovat jo nyt auttaneet kehittämään muun muassa yhteispäivystyksen toimintaa.

Potilaiden antamat palautteet ovat olleet enimmäkseen positiivisia, mutta kehittämisen aiheitakin on löytynyt. Saatujen palautteiden avulla muun muassa huomattiin, että päivystyksen ruotsinkielinen puhelinpalvelu ei toiminut, ja sitä osattiin ryhtyä korjaamaan. Potilaat ja potilaiden läheiset kaipasivat hoitohenkilökuntaa yhteispäivystyksen odotustiloihin, joten päivystykseen järjestettiin yksi palveluneuvoja odotustiloissa odottavien tueksi. Myös muita parannuksia odotusta helpottamaan mietitään parhaillaan asiakasraadin avulla.

Osa sairaalaan tulleista palautteista koski potilaan kohtelua. Nämä asiat otetaan aina puheeksi joko osastopalavereissa tai palautteessa mainitun, yksittäisen työntekijän kanssa. Muutenkin jokaiseen annettuun palautteeseen suhtaudutaan vakavasti, ja käytäntönä on, että kaikki palautteet käsitellään ainakin yksiköiden yhteisissä kokouksissa.

Uusi palautejärjestelmä toimii osana sairaalan laadunhallintaa. Kannustamme potilaitamme ja asiakkaitamme antamaan meille jatkuvasti palautetta, koska potilaan, asiakkaan tai läheisen antama palaute kertoo, miten olemme hoitamisessa onnistuneet. Kaikista palautteista on apua toimintamme kehittämisessä.

Toivomme jatkossa saavamme vieläkin enemmän palautetta.

Toivomme jatkossa saavamme vieläkin enemmän palautetta. Jos et ole ollut tyytyväinen saamaasi hoitoon tai palveluun, kerro siitä meille, jotta voimme kehittää toimintaamme ja antaa mahdollisimman hyvää hoitoa. Positiivinen palaute puolestaan antaa voimaa henkilökunnan arkeen – ja sitä tarvitsee jokainen.

Anna palautetta Vaasan keskussairaalalle

sariwest
Sari West

potilasasiamies
Vaasan keskussairaala

Fel i telefontjänsten uppdagades tack vare nytt responssystem

Sedan sjukhusets nya responssystem öppnade i oktober ifjol har cirka hundra personer per månad gett oss feedback. Responsen har redan hjälpt oss utveckla bl.a. samjourens verksamhet.

Merparten av patienternas respons har varit positiv, men naturligtvis finns det också saker som vi kan göra bättre. Med hjälp av responsen upptäckte vi bland annat att jourens svenskspråkiga telefontjänst inte fungerade och kunde då skrida till åtgärder för att rätta till felet. Patienterna och deras anhöriga har också önskat sig att det fanns vårdpersonal i väntrummen på samjouren, så vi placerade en servicerådgivare där för att stöda dem som sitter och väntar. Dessutom funderar vi just nu tillsammans med kundrådet över vad annat vi kan göra för att underlätta väntandet.

En del av den inkomna responsen berör bemötandet av patienter. Frågor som berör bemötande förs alltid på tal vid avdelningsmöten eller med den enskilda anställda som nämns i responsen. För övrigt förhåller vi oss allvarligt till all respons, och all respons behandlas åtminstone på enheternas gemensamma möten.

Det nya responssystemet utgör en del av sjukhusets kvalitetsledning. Vi uppmuntrar våra patienter och kunder att ständigt ge oss respons, eftersom responsen som vi får av patienter, kunder eller anhöriga vittnar om hur vi lyckas i vårt arbete. All respons är till hjälp då vi utvecklar vår verksamhet.

Vi hoppas att vi i fortsättningen ska få ännu mera respons.

Vi hoppas att vi i fortsättningen ska få ännu mera respons. Om du inte är belåten med vården eller betjäningen så är det viktigt att du berättar det för oss. På så sätt kan vi utveckla våra tjänster och ge dig en så bra vård som möjligt. Genom positiv respons få vi kraft att orka i vardagen – och det behöver vi ju alla.

Ge respons till Vasa centralsjukhus

sariwest
Sari West
patientombudsman
Vasa centralsjukhus

Riittävä ravinto nopeuttaa toipumista

vajaaravitsemus

Vajaaravitsemus on Suomessa valitettavan yleistä: kaikista sairaalaan tulevista potilaista 30–60 % ei pysty syömään riittävästi tai ei saa ravinnostaan riittävästi ravintoaineita.

Vaasan keskussairaalassa on tartuttu ongelmaan kehittämällä osastoille yhteinen toimintamalli vajaaravitsemuksen havaitsemiseen ja hoitamiseen.

– Potilas punnitaan ja mitataan, hänen painoindeksinsä lasketaan ja kysytään, onko hänen painonsa laskenut viime kuukausina. Sen jälkeen potilasta haastatellaan syödyn ruoan määrästä, ravitsemusterapeutti Kaisa Kinnunen kuvailee kartoitusvaihetta.

Vajaaravitsemus on tärkeää hoitaa, sillä hyvin ravittu potilas toipuu nopeammin sairauksista, hänen elämänlaatunsa, mielialansa ja vireystilansa kohenevat ja riski saada infektio tai painehaava pienenee. Hyvässä ravitsemustilassa olevien potilaiden hoitoajatkin ovat lyhempiä verrattuna huonossa ravitsemustilassa oleviin.

Vajaaravitsemusta hoidetaan muun muassa tähän tarkoitukseen kehitellyllä, tehostetulla ruokavaliolla, jossa pieni annos sisältää enemmän energiaa kuin tavallisesti. Myös lisäravintovalmisteita hyödynnetään.

Vajaaravitsemuksessa on Suomessa harvoin kyse ruoan puutteesta.

– Vajaaravitsemuksen taustalla on usein esimerkiksi tietty sairaus, puremis- tai nielemisvaikeuksia tai ruokahaluttomuutta, Kinnunen kertoo.

Myös muun muassa korkea ikä, heikentynyt yleiskunto, liian yksipuolinen ruokavalio tai äskettäinen aivohalvaus, kantasolusiirto tai leikkaus voi altistaa vajaaravitsemukselle.

Teksti on julkaistu alun perin Kotikäynti-lehden numerossa 3/2014.

Snabbare tillfrisknande med rätt kost

vajaaravitsemus

Undernäring är tyvärr ett vanligt problem i Finland. Av alla sjukhuspatienter klarar 30–60 procent inte av att äta tillräckligt eller får inte den näring de behöver från maten.

Vasa centralsjukhus har uppmärksammat problemet genom att gå inför en gemensam strategi för alla avdelningar, för att upptäcka och behandla undernäring i tid.

– Patienten vägs och mäts, viktindexet räknas ut och patienten får berätta om eventuella viktminskningar de senaste månaderna. Därefter intervjuas patienten om sina matvanor, säger näringsterapeut Kaisa Kinnunen om kartläggningsskedet.

Det är viktigt att behandla undernäring. En välnärd patient återhämtar sig snabbare från sjukdomar, livskvaliteten, humöret och vakenheten förbättras och risken att drabbas av infektioner eller trycksår minskar. Vårdtiden är också kortare för en patient med god näringsbalans.

Undernäring behandlas bland annat med en specialutvecklad diet, där en liten portion innehåller mer energi än vanligt. Kosttillskott används också.

I Finland är det sällan bristen på mat som leder till undernäring.

– Det bakomliggande problemet är ofta exempelvis någon sjukdom, svårigheter att tugga eller svälja samt dålig aptit, säger Kinnunen. Hög ålder, försämrad allmänkondition, en ensidig diet, plötsligt slaganfall, stamcellstransfusioner eller operationer kan också öka risken för undernäring.

Texten har ursprungligen publicerats i Hembesöket-tidningen 3/2014.

Preanalytiikkaa Portossa

Ulla Langen ja Sari Kärki toivat Porton-tuliaisina tietoa laboratorioprosessin preanalyyttisesta vaiheesta.

Ulla Langen ja Sari Kärki toivat Porton-tuliaisina tietoa laboratorioprosessin preanalyyttisesta vaiheesta.

Järjestyksessään kolmas laboratorioprosessin preanalyyttisen vaiheen kongressi pidettiin tänä vuonna 20.–21.3 Portugalin Portossa. Kongressin järjestää vuosittain EFLM (European Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine) yhteistyössä laboratoriotarvikkeita valmistavan suuryrityksen kanssa.

Vaasasta meitä oli paikalla yhteensä kolme henkilöä, laboratoriosta Sari Kärki ja Ulla Langen sekä ammattikorkeakoulu Noviasta ruotsinkielisen bioanalytiikan koulutusohjelman puolesta yliopettaja Ulla Penttinen.

Paasto ja liikunta vaikuttavat laboratoriotuloksiin

Eri tutkimustuloksia esittelevät posterit kiinnostivat ja innostivat ammattilaisia.

Eri tutkimustuloksia esittelevät posterit kiinnostivat ja innostivat ammattilaisia.

Laboratorioprosessi jaetaan preanalyyttiseen, analyyttiseen ja postanalyyttiseen vaiheeseen. Yli puolet koko prosessin virheistä tapahtuu preanalyyttisessä vaiheessa. Preanalyyttinen vaihe alkaa laboratoriolähetteen laatimisesta oikealle potilaalle oikeaan aikaan ja hänelle oikeilla tutkimuksilla. Kuulimme mielenkiintoisia luentoja tarpeettomista tutkimuspyynnöistä sekä siitä, miten pyyntökäytäntöjä voitaisiin ohjata laboratoriosta käsin.

Preanalyyttisiä tekijöitä ovat potilaan näytteeseen ja sitä myötä tutkimustulokseen vaikuttavat tekijät. Luentoja näistä saimme kuulla paaston, myös ylipaastoamisen sekä merkittävän liikuntasuorituksen vaikutuksista laboratoriotutkimuksiin.

Preanalyyttiseen vaiheeseen sisältyy myös näytteiden kuljetus ja kuljetuslämpötila sekä näytteiden esikäsittely ennen analysointia. Putkien näytteenottojärjestykseen kuulimme myös uutta tietoa. Laatuindikaattoreiden laatiminen preanalyyttisen vaiheen suorituskyvyn seuraamiseen on edellytys nykyajan laboratorioille. Suomessa on viime vuonna aloitettu myös ulkoiset laadunarviointikierrokset preanalytiikalle.

150 tulosta, 600 innostunutta

Kongressissa oli esillä 150 tutkimustuloksia esittelevää posteria. Tutkimusten aiheina olivat esimerkiksi potilaan tunnistukseen liittyvät ongelmat, vajaatäytteisten putkien vaikutus analyytteihin sekä lähetteiden puuttumisiin ja nimettömiin näytteisiin liittyvä tilastointi.

Porton kaupunkiin ehdimme tutustua hieman luentojen jälkeen. Kaunis kaupunki, jonka läpi virtaa Douro-joki. Tärkeintä oli kuitenkin kokemamme yhteinen, 600 henkilön innostus preanalyyttisen vaiheen merkityksestä koko laboratorioprosessille.


Sari Kärki

 

Sari Kärki
Vs. koordinoiva osastonhoitaja

Kymmenen vuotta kielikoulua

kielteopetus_annika_blogi2

Vaasan keskussairaalassa tarjotaan työntekijöille ammattiryhmään katsomatta kieltenopetusta suomeksi ja ruotsiksi. Kielitaidon vahvistaminen turvaa potilaille parhaan mahdollisen hoidon. Kieltenopettaja Annika Backlund on suunnitellut ja järjestänyt keskussairaalan kielikursseja nyt jo kymmenen vuoden ajan.

Sairaalamaailman aina läheiseksi kokenut Annika Backlund valmistelee suomen ja ruotsin kielikurssien sisällöt vastaamaan opetusryhmien tasoa ja tarpeita.
– Kurssisisältöjen on vastattava käytännön tarpeisiin, joten suunnittelen ne kullekin ryhmälle erikseen, hän sanoo.

Valmiita opetusmateriaaleja käytössä ei ole, mutta Backlund kokee sen mahdollisuudeksi panostaa kurssisisällöissä ajankohtaisiin asioihin.
– Talvisin voimme esimerkiksi keskustella oppitunneilla influenssasta, kesällä puheenaiheet voivat liittyvä vaikkapa punkkeihin, hän havainnollistaa.

Kieltä ja kulttuuria

Vapaaehtoisille kielikursseille hakeudutaan Backlundin tekemien kielikartoitusten kautta tai esimerkiksi osastonhoitajan suosituksesta. Toisinaan uudet työntekijät saattavat kysellä kursseista jo ennen työsuhteen alkua.

Kursseilla opiskelijat ovat kontaktissa opettajan ja muiden kurssilaisten kanssa.
– Keskeistä opetuksessa on se, että opettajana pystyn viestimään kurssilaisten kanssa. Kielen oppimisessa on kyse myös kulttuurin oppimisesta.

– Tulevaisuudessa kieliä olisi mahtava päästä opettamaan osastomaisessa ympäristössä perinteisen luokkahuoneen sijaan, Backlund kertoo haaveestaan.

Rohkeasti käytäntöön

Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien työntekijöiden on mahdollista saada keskussairaalassa 56 tuntia opetusta toisella kotimaisella. Pari prosenttia työntekijöistä puhuu äidinkielenään vierasta kieltä, ja he voivat osallistua opetukseen 84 tunnin ajan sekä suomeksi että ruotsiksi.

– Kerrallaan tunnit kestävät tunnista puoleentoista, ja tapaamme yleensä kurssilaisten kanssa kerran viikossa, sillä se on sopivan verran uuden omaksumiselle, Backlund kertoo.

– On tosi hienoa, kun jotkut innostuvat suorittamaan järjestämäni kurssin jälkeen opetushallituksen tai valtionhallinnon kielitutkinnon.
– Palkitsevinta tässä työssä on se, kun huomaan opiskelijoiden alkaneen käyttää vierasta kieltä myös työssään, sillä puhumalla oppii parhaiten, Backlund hymyilee.

 

Teksti ja kuva: Mia-Mari Lähteenmäki